Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) tiedotti eilen, että se pyytää lausuntoja työttömyysturvalain muutosten toisesta vaiheesta. Kun ensimmäistä osaa vietiin syksyllä läpi, ison keskustelun herätti lakiesityksiin liittynyt vain noin kahden viikon lausuntoaika.

Esimerkiksi Teollisuusliitossa tätä pidettiin poikkeuksellisen törkeänä.

– Näin suuressa ihmisten arkeen ja elämään vaikuttavassa kokonaisuudessa on vain kahden viikon lausuntoaika, kun normaali prosessi on se, että lausuntoihin varataan kuusi viikkoa, keskustelua viritellyt Teollisuusliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Timo Nevaranta lausui tuolloin.

Lainsäädännön arviointineuvoston puheenjohtaja piti eri esityksiin liittyneitä lyhyitä lausuntoaikoja ongelmallisina ja niistä kanneltiin oikeuskanslerillekin.

Säädösvalmistelun kuulemisohjeen mukaan kirjallisten lausuntojen antamiseen varataan aikaa vähintään kuusi viikkoa ja laajoissa hankkeissa vähintään kahdeksan viikkoa. Lausuntoaika voi perustellusta syystä olla lyhyempi, ja syy on kerrottava.

Oikeuskansleri katsoi syksyn oloissa yleisellä tasolla, että kahden viikon lausuntoaika, mutta totesi myös ensimmäisen hallitusvuoden olevan kiireinen ja demokratian puoltavan politiikan edistämistä.

NYT hallituksen työntekijöiden ja työttömien etuuksiin vaikuttavat leikkaukset jatkuvat ja työttömyysturvalain muutosten toisen vaiheen muutoksille on annettu lausuntoaikaa eilisen, juuri joulun alla tulleen tiedotteen mukaan tammikuun 23. päivään asti. Valtion budjetti on käsitelty eduskunnassa, joten ainakin siltä osin välittömän kiireen pitäisi olla ohi.

Tuoreen lakiehdotuksen muutokset koskisivat ansiopäivärahan määrää, palkansaajan työssäoloehdon kertymistä sekä kuntien velvollisuutta järjestää kuntoutus-, koulutus- tai työntekomahdollisuus eräille työttömille työnhakijoille. Ansiopäivärahan määrä porrastettaisiin.

STM:n tiedotteessa todetaan, että esitys liittyy valtion vuoden 2024 ensimmäiseen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lausuntopalvelussa aikataulua perustellaan seuraavasti: “Esitys on luonteeltaan kiireellinen ja siinä esitettyjä muutoksia on tarkoitus soveltaa 2.9.2024 alkaen, mistä johtuen toimeenpanijoille halutaan varata riittävä aika valmistautua muutosten toimeenpanoon.”

YHTEISKUNTASUHDEPÄÄLLIKKÖ Nevaranta Teollisuusliitosta kritisoi voimakkaasti sitä, että lausuntoaika on näin lyhyt. Hän toteaa, ettei sillä ole mitään perustetta. Hän huomauttaa jälleen, että kyse on kansalaisten keskeisistä oikeuksista ja etuuksista, jotka on luotu heille turvaelementeiksi työttömyyden ja muiden riskin varalta.

– Hallituksen pitäisi kunnioittaa sitä, että lainsäädäntötyö on laadukasta ja kansalaisyhteiskunnalle, järjestöille ja asiantuntijoille annetaan riittävä aika pureutua näihin esityksiin.

Syy kiireelle kiinnostaa Teollisuusliitossa.

– Me vaadimme vastausta, mikä se on tällä kertaa?

Nevaranta huomauttaa, että sama kiire koskee myös esitystä aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan lakkauttamisesta. Siitä STM tiedotti 12.12. ja lausuntojen pitää olla perillä 5. tammikuuta. Nevarannan laskeman mukaan lausuntoaika on pyhät poislaskien reilut pari viikkoa ja työttömyysturvalain muutosten toisen vaiheenkaan osalta aika ei ole kovin paljon pidempi.

– Lakkautetaan keskeisiä elementtejä, jotka suojaavat palkansaajaa ja auttavat heitä eteenpäin työelämässä ja heidän urallaan eikä minkäänlaista aikaa jätetä lausunnoille, vaan nämä esitykset annetaan pyhien ympärillä, kun ihmiset ovat jouluvapailla, Nevaranta hämmästelee.

– Tässä tulee sellainen kuva, että ihan kuin hallitus ei haluaisi, että sen esityksiä arvioitaisiin millään lailla.

NEVARANNAN mielestä hallitus onkin suorastaan tekemässä pääsäännön siitä, että aina jos on kyse vaikeista mutta kansalaisille tärkeistä asioista, se ei anna kuuden viikon lausuntoaikaa.

– Tähän pitäisi ehdottomasti kiinnittää laajemmin huomiota ja hallituksen pitäisi antaa omalle toiminnalleen jonkinlainen selitys.

Nevaranta ei niele selityksenä sitä, että työttömyysturvalain muutosten toista pakettia käsitellään jo ensi vuoden ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä.

– Hallitus itse päättää, milloin se antaa lisätalousarvion, hän huomauttaa.

Työministeri Arto Satonen (kok.) perustelee hallituksen vauhtia työttömyysturvalain ja muun muassa aikuiskoulutustuen käsittelyssä sillä, että lausuntojen läpikäynti vie ministeriössä aikaa ja mahdollisesti lausuntojen jälkeen lakiesityksiin tehdään vielä lausuntojen perusteella muutoksia.

– Aikataulu on laadittu siten, että lait on mahdollista saada voimaan suunnitellussa ajassa. Se on tärkeää, jotta ennakoidut vaikutukset toteutuvat budjetin mukaan. Lakiesitykset ovat olleet kaikkien tiedossa jo hallitusohjelman julkaisusta asti, joten ne eivät tule yllätyksenä lausunnon antajille, Satonen vastaa tekstiviestitse.