Demokraatti pyysi parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevaan esitykseen kommentteja Palvelualojen ammatiliitosta (Pam), Matkailu- ja ravintola-alan työnantajajärjestö Marasta sekä esityksen valmistelleelta työ- ja elinkeinoministeriöltä (Tem).

Pam seuraa EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta saapuvaa työvoimaa sopimusaloillaan, joita ovat matkailu- ja ravintola-alan lisäksi muun muassa kaupan ala ja kiinteistöala. Liiton sosiaalipoliittinen asiantuntija Egëzona Kllokoqi-Bublaku pitää hallituksen esittämää 1 600 euron kuukausittaista tulorajaa sinänsä hyvänä mutta katsoo sen soveltuvan lähinnä kokoaikaiseen työhön.

– Kokoaikaisen työntekijän palkka menee meidän aloillamme yli tuon 1 600 euron rajan, mutta jos työnantajat haluaisivat työntekijöitä EU/Eta-alueen ulkopuolelta osa-aikaiseen työhön, niin se ei ole mahdollista, Kllokoqi-Bublaku sanoo.

– Olemme sitä mieltä, että esitetty tuloraja on ihan ok. Katsomme, että tämä voisi olla se minimi, mutta jos työehtosopimuksissa palkka on parempi, sitten pitää mennä palkkataulukon mukaan. Pidämme tärkeänä, että hallituksen esityksessä on huomioitu työehtosopimukset ja todettu, että palkan tulee olla vähintään alakohtaisen työehtosopimuksen minimipalkan suuruinen, kuitenkin vähintään 1600 euroa kuukaudessa. Tämä vahvistaa työehtosopimuksia ja luo pohjan reilulle palkkaukselle.

Kllokoqi-Bublakun mukaan Pamin jäsenistössä on ihmisiä, jotka haluaisivat työllistyä kokoaikaisesti mutta joutuvat tyytymään osa-aikaisuuteen.

– Meidän näkökulmasta on hyvä, että varmistetaan ihmisten tulevan tänne tekemään kokoaikatyötä. Ihmisten toimeentulon varmistaminen on tärkeää varsinkin nyt, kun hallitus leikkaa kovalla kädellä sosiaaliturvaa.

Orpon hallitus muuttaa Kllokoqi-Bublakun mukaan ulkomaalaislakia paloissa ja tuntuu unohtavan sen miten muutokset vaikuttavat toisiinsa.

– Nyt kun esimerkiksi tulee tämä kolmen kuukauden sääntö, niin näyttää vahvasti siltä, että tulorajaesitystä ei huomioida. Vähintään 1600 euron tulorajan pitäisi täyttyä koko tarkasteluajalla, myös silloin, kun henkilö joutuu vaihtamaan työpaikkaa. Eli tulorajan pitäisi täyttyä silloinkin, kun ihminen on sallitulla kolmen kuukauden työttömyysjaksolla.

HALLITUKSEN olisi työperusteisen oleskeluluvan tulorajaa koskevassa esityksessään pitänyt Kllokoqi-Bublakun mukaan tuoda esiin esimerkiksi työttömyyden kaltaiset poikkeustilanteet.

Matkailu- ja ravintolapalvelualan työnantajien Maran työmarkkinajohtaja Olli Varmo on huomannut lakiesityksessä saman puutteen.

– Olemme samassa käsityksessä, että näitä lakeja ei ole yhteensovitettu. Jos on tilanne, että ollaan hyvin lähellä työluvan edellyttämää tulorajaa ja sitten työntekijä jää työttömäksi, niin huomioidaanko työttömyystukia lainkaan? Käsitykseni mukaan niitä ei ole huomioitu. Silloin hyvinkin lyhyt työttömyysjakso johtaa siihen, että kuukausitason ansiot eivät riitä siihen 1600:aan euroon, jolloin työlupa sitten peruttaisiin, Varmo sanoo.

TYÖ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntijan, lakiesityksen esittelijän Ariann Grandellin mukaan ministeriön tarkoituksena ei ole ollut vesittää palkkarajaesityksellä uudelleen työllistymisen aikarajaa (3-6kk) koskevaa lakiesitystä. Kyse on siis siitä, edellytetäänkö työlupaa uusittaessa 1600 euron tuloja myös mahdolliselta työttömyysjaksolta.

– Palkkarajaesityksessä puhutaan hyväksyttävästä syystä, jonka takia palkkaa ei olisi kertynyt takautuvassa arvioinnissa. Alustavasti lähdettäisiin siitä, että se ei vesittäisi sitä työnhakuaikaa. Mutta toki nyt kun tämä on eduskunnassa käsittelyssä, on vielä mahdollisuus varmistaa tämä tulkinta muiltakin viranomaisilta ja jos nyt jotakin ilmenee, tehdä tarvittaessa muutoksia, Grandell sanoo.

Työttömyystukea ei siis lasketa tulorajaan mukaan, mutta työttömyys saattaisi olla hyväksyttävä syy sille, ettei palkkaa ole kertynyt.

– Tässä ei arvioida toimeentuloa vaan sitä, onko palkka ylittänyt 1 600 euroa.

VARMON mukaan matkailu- ja ravintola-alan kysyntä on voimakkaan painottunutta sesongin, viikon ja jopa vuorokauden ajan mukaan.

– Ruokaravintoloissa valtaosa viikon kysynnästä tapahtuu perjantaina ja lauantaina. Kiireaikoina tarvitaan paljon työvoimaa, muuhun aikaan viikolla työtunteja ei ole tarjota, koska asiakkaita ei ole. Tämä johtaa helposti osa-aikatyöhön, Varmo summaa.

Mikäli kiinteä tuloraja kirjataan lakiin, se vaikeutta Varmon mukaan ravintola-alan työvoiman saantia kiireaikoina.

– Olemme pyrkineet tekemään työehtosopimuksia, jotka helpottaisivat kokoaikatyön tarjoamista, mutta se ei valitettavasti ole kaikkialla mahdollista. Kiinteä tuloraja saattaa johtaa tessin mukaisella palkkatasolla siihen, että jos ei voida tarjota kokoaikatyötä, kiinteä tuloraja (eli 1 600 euron ylitys joka kuukausi) estää sen, että työntekijälle saataisiin työlupaa. Se saattaa aiheuttaa häiriöitä palveluliiketoiminnalle ja johtaa pahimmillaan siihen, että ravintolassa pistetään lappu luukulle.

Maran aloille on tyypillistä keskimääräinen vähimmäistyöaika, jolloin osa-aikaiselle työntekijälle luvataan tietty tuntimäärä, joka toteutuu keskimääräisesti vuoden mittaisella ajanjaksolla.

– Se saattaa johtaa siihen, että jonakin kuukautena on ollut vähemmän töitä esimerkiksi kysynnästä johtuen ja palkka onkin 1400 euroa. Mutta seuraavassa kuussa onkin paljon töitä ja palkka on 1800. Palkka pitäisi huomioida pidemmällä ajanjaksolla kuin yksittäisen kuukauden tasolla.

TEMIN Grandell vahvistaa, että tulojen pitäisi lakiesityksen mukaan ylittää 1 600 euroa jokaisena kuukautena.

– Työnantajan pitää nykyisin vakuuttaa, että tarjottu työ täyttää toimeentuloedellytyksen, jatkossa ylittää 1 600 euron palkkarajan. Eli työnantajan pitää vakuuttaa, että se palkka, jota hän maksaa, on yli 1 600 euroa kuussa eli periaatteessa sen pitää ylittää 1 600 euroa jokaisena kuukautena, Grandell sanoo.

Varmon mukaan lakiesitys saattaisi nykyisessä muodossaan luoda kannusteen antaa kantasuomalaisille vähemmän keikkoja kuin EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevalle työvoimalle. Monessa tapauksessa suomalaista työvoimaa ei ole Varmon mukaan lainkaan tarjolla.

– Jos joudutaan rekrytoimaan kolmansista maista, joudutaan antamaan korkeampi palkka samoilla tunneilla näille henkilöille, koska tarjolla olevien työtuntien määrä on rajallinen. Tämä saattaisi johtaa palkkaepätasa-arvoon siinä, että mikäli Suomessa olisi työvoimaa tarjolla, sitä olisi saatavilla alemmalla palkkatasolla.

ESIMERKIKSI ravintola-alan aputyöntekijän työehtosopimukseen perustuva palkka on 90 tuntia kolmen viikon aikana sisältävässä sopimuksessa noin 1 430 euroa kuukaudessa. Sellaista palkkaa tarjottaisiin Varmon mukaan normaalitilanteessa kotimarkkinoilla.

– Mutta jos työntekijä tulee kolmansista maista, palkan on pakko olla 1 600 euroa samalla tuntimäärällä, mikä joko johtaa siihen, että tunteja lisätään keinotekoisesti tai palkkaa nostetaan. Tämä saattaisi johtaa myös työehtosopimusten sisältöihin.

Työluvan perumisen uhka saattaisi vaikuttaa myös siihen, keitä ravintolat päättävät hankalissa taloustilanteissa lomauttaa. Ensimmäisenä vaarassa saattaisivat olla suomalaiset työntekijät, mihin perussuomalaisetkin sisäänsä sulkeva hallitus tuskin on pyrkinyt.

Mara olisi kaivannut lakiesityksen tulorajaan mukaan myös palvelualalla yleisiä lisiä. Niitä ei huomioida toimeentulon edellytyksissä myöskään nykyisin.

– Jos lisät huomioitaisiin, jopa tuo 1 430 euron palkka nousisi yli 1 600 euron. Kyse ei ole reaalipalkasta, vaan työehtosopimuksen mukaisesta palkasta. Meidän mielestä tämä ei mene oikein, Varmo sanoo.