Saksalaiset ovat alkaneet hakea aiempaa roimasti enemmän neuvoa aseistakieltäytyjien järjestöiltä siihen, miten asepalveluksen voi välttää.

– Meille soittavat monet nuoret. He eivät tiedä mitään asevelvollisuudesta, koska se on ollut keskeytettynä Saksassa vuodesta 2011 lähtien, kertoo Cornelia Mannewitz, Saksan rauhanyhdistyksen DFG-VK:n puhemies itäisen Saksan Rostockissa.

– On myös melko paljon reserviläisiä, jotka ovat jo olleet armeijassa eivätkä halua palata sinne. On myös epätoivoisia vanhempia, jotka kysyvät lastensa puolesta. He sanovat, että lapseni eivät ole vielä miettineet asiaa, joten kysyn teiltä nyt, koska he eivät tee sitä.

Jos vastauskirjeessä ilmoittaa olevansa valmis tulemaan asevoimiin, Bundeswehr saattaa kutsua vastaajan riveihinsä vähintään kuudeksi kuukaudeksi maksaen siitä ainakin 2 700 euron kuukausipalkan. Jos mies kieltäytyy vastaamasta kyselyyn tai tulemasta lääkärintarkastukseen, hän voi saada sakkoja.

UUDISTUS on herättänyt voimakasta vastustusta. Myös Rauhanyhdistys kokee olevansa oikealla asialla. Se vastustaa asevelvollisuutta, saksalaisjoukkojen lähettämistä Ukrainaan ja vaatii valtioita pysymään maamiinat kieltävässä Ottawan sopimuksessa, josta Suomi eroaa.

– Sotavalmiudesta puhutaan jatkuvasti, ja poliitikkomme myös lietsovat tulta, Mannewitz väittää.

– Emme halua sotaa. Vaadimme konfliktien rauhanomaista ratkaisua ja neuvotteluja. Ketään ei pitäisi pakottaa käyttämään asetta, tappamaan toista ihmistä ja kuolemaan itse, Mannewitz kertoo.

Toisen maailmansodan jälkeen kirjoitettu Saksan perustuslaki on selvä tässä asiassa. ”Ketään ei saa pakottaa asepalvelukseen vastoin omatuntoa”, lukee perustuslain ensimmäisissä pykälissä. Poliittiset syyt eivät silti anna oikeutta kieltäytyä aseista. Yhdistys auttaa nuoria perustelemaan viranomaisten vaatimassa hakemuksessa, miksi hakija ei voi käyttää asetta.

– Me kerromme, millainen omantunnon perustelu tarvitaan vakuuttamaan viranomaiset. Siinä ei auta mikään malli. Jokainen hakemus on perusteltava yksilöllisesti perustuen omaan elämään ja kokemuksiin.

VAIKKA mielipidekyselyiden mukaan yli kaksi kolmesta saksalaisesta kannattaa asevelvollisuuden palauttamista, erityisesti nuorissa on paljon vastustajia, noin 40 prosenttia.

Saksan parhaiten myytyjen kirjojen listalle nousi keväällä 27-vuotiaan saksalaisen Ole Nymoenin kirja Miksi minä en koskaan taistelisi maani puolesta. Kirjoittajan mukaan sodat johtuvat siitä, että maan johtajat haluavat säilyttää valtansa ja siksi he ovat valmiita uhraamaan väestöään. Hänen mukaansa sota on yksilöiden kannalta turhaa, koska sodassa yksilö voi vain hävitä.

KYLMÄN sodan päättyessä Saksan armeijassa palveli vielä puoli miljoonaa sotilasta. Nykyään Saksan armeijassa palvelee runsaat 180 000 aktiivipalveluksessa olevasta sotilaasta, ja uuden asevelvollisuuden avulla määrä halutaan nostaa 260 000 aktiivisotilaaseen ja 200 000 reserviläiseen.

Monet ovat pitäneet tavoitteen saavuttamista hyvin epätodennäköisenä, koska Saksan asevoimilla on jo nyt suuria hankaluuksia rekrytoida tarpeeksi väkeä.

Uudessa lakiehdotuksessa on silti takaportti, jos liian harvat ilmoittautuvat halukkaiksi armeijaan. Tarpeen vaatiessa hallitus liittopäivien luvalla voi alkaa myös vaatia riveihinsä nuoria vasten tahtoa.

Kirjoittaja on Berliinissä asuva toimittaja.