Hallitus on päättänyt, että kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksien jäädytykset jatkuvat aina vuoteen 2019 saakka. Nyt siis tätä päätöstä on tahtoa avata.

Leikkaukset ovat kohdistuneet muun muassa lapsilisään, kansaneläkkeeseen, työttömyysturvan peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen. Ne ovat rokottaneet eläkeläisiä, työttömiä ja vähäosaisia, hallitus onkin puhunut kipeistä leikkauksista. Oppositiosta, esimerkiksi SDP:stä on pitkään vaadittu indeksileikkausten perumista.

Sattumaa keskustan ulostulon kanssa tai ei, mutta aivan hiljattain Ylen Ykkösaamussa kokoomuslainen valtiovarainministeri Petteri Orpo nosti ilmaan ajatuksen, jonka mukaan 5-vuotiaiden varhaiskasvatus voisi tulla 20 viikkotunnin osalta maksuttomaksi. Tosin Orpon ehdotus kohdistui jo seuraavaan hallituskauteen.

– Tällainen maksuton varhaiskasvatus 5-vuotiaille tarkoittaisi sitä, että kansanedustajien ja pankinjohtajien lapset saisivat helpotuksen. Pitää vaan kysyä sillä tavalla retorisesti, että eikö meillä mitään muuta ole korjattavana. Eikö me todella löydettäisi joitain muita isompia epäkohtia. Ehkä nämä aatteelliset erot tässä kirkastuvat, kun vaalikausi etenee, keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kurvinen toteaa Orpon ehdotuksesta.

Orpo sanoi toivovansa, että “viimeistään seuraava hallitus” voisi tämän uudistuksen toteuttaa ja asiasta voitaisiin sopia seuraavissa hallitusneuvotteluissa.

Kurvinen lisää, että sinänsä varhaiskasvatus ja päivähoito ovat keskustallekin tärkeitä ja tästä on esimerkkinä hallituksen voimaansaattama päivähoidon nollamaksuluokka noin 7 000 perheelle.

Suorimmin keskustan halun tarkastella vuoden 2019 indeksijäädytyksiä ilmaisee valtioavarainvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Kalli (kesk.).

– Minun mielestä aikaisin ajankohta on se kevään kehysriihi, jossa periaatteessa päätetään koko loppuvaalikauden (asioista), niin siinä sitä sitten on mahdollisuus harkita.

Kuinka laajasti teidän ryhmässä tästä asiasta on puhuttu?

– Erittäin suuria toiveita, Kalli heitti ennen kuin kiiruhti päivällä täysistuntoon äänestämään.

Kurvinen ei puhu vielä kovin konkreettisella tasolla, mutta vähimmäis- ja perusturvan parantamiseen on hänen mukaansa keskustassa tahtoa hallituksen kovien leikkausten jälkeen.

– Se on ihan selvä asia, jonka meidän ryhmän puheenjohtajakin (kansanedustaja Antti Kaikkonen) totesi viikonloppuna hyvin, että me ajattelemme sillä tavalla, että nyt kun talous on vauhdissa, se pitää saada näkymään myös perusturvalla elävien ihmisten arjessa. Eli niillä, jotka elävät vähimmäispäivärahoilla, on se sairaus-, vanhempainraha, takuueläke, kansaneläke tai vastaava. He ovat nyt joutuneet kärsimään tämän sopeutuksen seurauksena ja nyt täytyy löytää ratkaisuja, jolla perusturvaa vahvistetaan. Yksi tapa voisi olla näille indekseille tehdä jotakin, mutta en minä lähde ottamaan kantaa konkreettisesti, mitä se on, Kurvinen sanoo.

– Se on selvää, että meidän prioriteetti on se, että perusturvaa pitää vahvistaa. Kasvu kuuluu kaikille, on tällainen hokema, mitä tuolla salissa ovat käyttäneet vähän muutkin kuin meikäläiset.

Kurvinen toteaa, että nyt on nousukausi alkanut.

– Kun markkinataloudessa eletään, se näkyy ensimmäisenä paremmin toimeentulevien arjessa. Meidän suuri missio ja meidän tavoite on se, että tämä pitää saada näkymään kaikkien suomalaisten arjessa. Yksi tapa siihen on perusturvan vahvistaminen.

Kurvisen mukaan keskustalla ja kokoomuksella on ideologisella tasolla oleva jännite.

– Kokoomus mielellään keventää verotusta ja suuntaa veronkevennyksiä. Me taas näemme enemmän sillä tavalla, että nyt kun se kakku kasvaa, niin pitäisi sitten löytää perusturvaan niitä keinoja, mutta katsotaan millaisessa asemassa ensi keväänä sitten edetään.

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni sanoo hänkin, että keskustalla on haluja tehdä panostuksia perusturvaan.

– Meillä on ajatuksia, miten sitä kannattaa tehdä.

Yhtäältä Kulmuni sanoo, että keskusta on myös sen takana, mitä on yhdessä hallituksessa sovittu ja perumisia ei ole tulossa. Toisaalta hän ilmaisee myös, että totta kai olisi hienoa, jos indeksijäädytysten suhteen olisi liikkumavaraa.

– Meillä on paljon tavoitteita, mitä pitäisi saada vielä ja on tärkeää, että talous on taas lähtenyt liikkeelle ja voidaan tehdä taas panostuksia. Viime kausihan meni hyvin pitkälle siihen, että loppukaudestakin piti vielä kiristää. Nyt pystytään tekemään kuitenkin panostuksia, mikä on hieno juttu.

Siihen, että Orpo esitti varhaiskasvatukseen rahaa, Kulmuni sanoo vastaavasti, että toki keskustallakin on omia tavoitteita perusturvan parantamiseksi.

– Toivotaan, että me voimme tehdä sinne panostuksia ja vahvistaa kaikista heikompiosaisten tilannetta.

Kulmunin mukaan keskustalta on tulossa myös koko koulujärjestelmään liittyen omia esityksiä. Hänellä katse kohdistuu peruskoulun jälkeiseen aikaan.

– Meille varmasti ensisijaista on se, miten toisen asteen opiskelijoiden tilannetta saadaan helpotettua. Siellä on aika isoja paineita, opiskelu on toisella asteella varsin kallista.

Kysymykseen jakovarasta loppuhallituskaudella Kulmuni muistuttaa, että Suomi velkaantuu edelleen.

– Kyllähän me velkaa otetaan, mutta otetaan vähemmän velkaa kuin aikaisemmin. Mutta totta kai liikkumavaraa on enemmän mitä aikaisemmin, ja jos liikkumavaraa syntyy, se täytyy ohjata perusturvan parantamiseen.

Hallituksilla saattaa olla taipumusta tehdä vaalibudjetteja hallituskauden painuessa iltaan. Antti Kurvisen mukaan on väärä ajatus, että nyt hallituksessa lähdettäisiin tekemään jakopolitiikkaa. Ykkösjuttu on pitää velkajarru päällä.

– Meillä on erittäin tiukka menokehys sovittu ja tiukat talouden raamit hallitusneuvotteluissa ja siitä pitää antaa kiitos sekä kokoomukselle että sinisille ja ketä kaikkia hallituksessa on ollut mukana. Edellinen hallitus neljä vuotta väänsi kättä siitä, mitkä ovat meidän talouden perusmuuttujat. Puolessatoista tunnissa pystyttiin Smolnassa kuitenkin hahmottamaan, millä tavalla talouden iso kuva on, hän vertaa edellistä ja nykyhallitusta.

Keskustan filosofia on Kurvisen mukaan se, että suomalaiset ymmärtävät sen, että kun taloustilanne oli se mikä oli vuonna 2015, leikattiin ja kiristettiin kaikkea. Kurvisen mielestä tälllä saatiin tietyllä tavalla Suomi pelastettua konkurssilta.

– Nyt kun olemme paremmassa tilanteessa, sen pitää näkyä kaikkien arjessa, myös pienituloisimpien ihmisten arjessa.

– Mutta ei tästä nyt voi sanoa, että nyt alkaa joku ilotulitus ja kaikki jakaa omilleen jotain. Ei sellaista voi todellakaan todeta, mutta jos jotakin varaa on niin se pitää kohdistaa sinne perusturvan varassa eläviin ihmisiin. Siinä voi nyt sitten kysyä, että onko se nyt sitten kaikista tärkeintä, että kansanedustajien lapsille saadaan ilmainen päivähoito vai pitäisikö meidän korjata ensin joitain muitakin ongelmia.

Sinisten ryhmäpuheenjohtaja, kansanedustaja Simon Elo sanoo olevansa hieman närkästynyt siitä, että valtiovarainministeri Petteri Orpo sanoi Ylen Ykkösaamussa, että jakovaraa ei ole, mutta ilmoitti seuraavaksi kohteen, johon voisi laittaa 70 miljoonaa euroa. Elo viittaa 5-vuotaiden varhaiskasvatuksen osittaiseen maksuttomuuteen.

– Ymmärrän, että hän on myös kokoomuksen puheenjohtaja ja haluaa sitten avauksia tehdä. Ei se (maksuttomuus) sinänsä mikään huono asia olisi, tuskin kauhean moni sitä vastaan on. Mutta jos puhutaan, että jakovaraa ei ole, sitten pitää siinä tietysti olla suhteellisen johdonmukainen.

Elo toivookin Orpolta malttia.

– Vaikka talous kasvaa, pitää olla malttia katsoa, kuinka kauan se jatkuu ja kuinka vahvana.

Onko jakovaraa?

– Siinä mielessä ei ole, että pitää olla malttia. Talous on vasta lähtenyt kasvuun ja se on kuitenkin myös hauraalla pohjalla. Se riippuu paljon sellaisista tekijöistä, mihin Suomi ei voi suoraan vaikuttaa itse, muiden toiminnasta ja maailman taloudesta. Näen kyllä, että nimenomaan hallituskauden loppupää on se, että jos kasvu jatkuu vahvana niin voi olla, että tällaisia ratkaisuja voidaan tehdä – lisätä jotain, tehdä niin sanottuja hyviä asioita.

Elonkin mukaan hallituksen toteuttamat indeksijäädytykset ovat yksi asia, jota pitäisi ilman muuta harkita.

– Koska ne on tehty ja jäädytetty juuri sellaisessa tilanteessa, jossa on ollut huonompi taloustilanne. Totta kai ne olisivat yksi sellainen, mitä pitäisi harkita, mutta ennenaikaista minusta on tässä vaiheessa puhua konkreettisista asioista.

– Jos talouskasvu jatkuu ja hallituskauden loppupuolella näyttää siltä, että jatkuu vielä vaikkapa vahvana seuraavankin hallituksen aikana – mikä kokoonpano siinä sitten onkaan – sitten voi harkita tällaisia uusiakin menokohteita.

Demokraatti kysyi Petteri Orpon kommentteja ennen tähän artikkeliin tehtyjä haastatteluja. Lue Orpon kommentit indeksijäädytyksiin tästä linkistä.