Näin kuuluu yksi keskustan kynnyskysymyksistä hallitusneuvotteluihin.

Monialaisilla maakunnilla viitataan siihen, että maakuntien vastuulle tulisi muitakin tehtäviä kuin sote. Muissa puolueissa tähän ei tiettävästi ole juurikaan halukkuutta, mutta keskustalle asia on siis kynnyskysymyksen veroinen.

Jatkokysymys kuuluukin, mitä monialainen tarkoittaa? Kuinka paljon on keskustalle monta?

Yksi kysymyksistä kuuluu: Mitä tehtäviä maakunnille siirtyy sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi?

Vastaus on pitkä ja se kuuluu näin:

Maakuntiin siirtyy 1.1.2021 alkaen sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi pelastustoimi. Lisäksi ympäristöterveydenhuolto, maaseudun kehittäminen, maatalouden edistäminen, rahoittaminen ja viljelijätukeen liittyvät tehtävät, elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen, eräät liikenteen suunnittelu- ja rahoitustehtävät, alueiden käytön ohjaus ja suunnittelu sekä maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen sekä lain perusteella annettavat muut alueelliset palvelut on tarkoitus siirtää maakuntien tehtäväksi. 

Säätytalossa hallitusneuvotteluihin osallistuu keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Markus Lohi.

Lohen mukaan monialainen maakunta tarkoittaa keskustalle sitä, ”että siellä on jotakin muutakin kuin sosiaali- ja terveystoimi”.

Onko moni kaksi vai enemmän?

– Moni tarkoittaa, että enemmän kuin yksi. Mutta siellä on erilaisia toimintoja. Tämähän on varmasti neuvottelukysymys, mikä on järkevää ja millä aikataululla, Lohi vastaa.

Hänen mukaansa esimerkiksi pelastustoimen siirtyminen maakunnille tapahtuu ”varmaan ihan väistämättä”.

– Meillähän Lapissa se on jo maakunnalla. Suurimmassa osassa maata vastuukunnat hoitavat sitä.

Riittäisikö pelastustoimi?

– En minä ota siihen kantaa, kun muut neuvottelevat siitä. Ehkä tässä vaiheessa on parempi, ettei ota kantaa. Antaa niiden, jotka neuvottelevat, tehdä se, Lohi sanoo.

Hän on itse hallitusneuvottelujen Turvallinen oikeusvaltio Suomi -pääryhmän puheenjohtaja. Ryhmälle kuuluvat oikeusvaltion kehittämisen ja puolustuspolitiikan asiat.

Keskustan kynnyskysymyksiin kirjoittamien maakuntien määrästä 18 Lohi sanoo, että samanlaista viittausta, että 18 aluetta olisi järkevä, on ollut myös sosialidemokraateilla, vasemmistoliitolla ja vihreillä.

– Minulla on se käsitys, että tuskin se on se vaikein vääntö tässä kysymyksessä, Lohi uskoo.

Hän näkee kuitenkin, että olisi mahdollista päätyä yhteisesti myös johonkin muuhun sote-alueiden määrään kuin 18.

– Kaikki on mahdollista, mutta eri asia, onko se todennäköistä. En osaa sanoa siihen, mutta meidän kynnyskysymykset on asetettu kuitenkin tosissaan, hän muotoilee tarkasti ottaen.

Lohi ennakoi vaikeita hallitusneuvotteluja.

– On erilaisia näkemyksiä. Puolueita on kuitenkin viisi. Kyllä se tekee näistä vaikeat.

Lohi uskoo etenkin talouskysymysten kuten vaikkapa yrittäjävähennyksen kaltaisten kysymysten olevan pulmallisia.

– Mutta katsotaan nyt. Silloin kun lähdetään neuvottelemaan lähdetään kuitenkin aina hyvillä mielin ja positiivisesti eteenpäin.

Entinen peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) istuu hallitusneuvotteluissa SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin vetämässä työelämään liittyvässä pääryhmässä.

Kokenut konkari Rehula ei juuri kommentoi keskustan tavoitteita 18 maakunnasta.

– Nyt alkoi vaihe taas kerran, jossa kerrotaan sitten kun on jotain kerrottavaa.

Onko kaksi jo monta?

– Sen takia kai täällä ollaan, että siitä keskustellaan. Meillä on ollut ne 10 kynnyskysymystä ja ne ovat yhtenä draiverina siihen, millaista ohjelmaa me täältä haluamme ulos.

– Tässä kuuluu siihen joukkoon, jotka ovat olleet siinä moodissa, että meidän tiemme on opposition tie. Se ovi tänne Säätytaloon oli sen 5 cm raollaan ja nyt tänne pääsee ihan paraatipuolelta sisään, niin onhan tässä vähän totuttelemista, Rehula kuvaa tunnelmiaan.