Lindénin mukaan kokonaisuutena suomalaisten terveyspalveluja, vanhusten palveluja sekä vammaisten ja kehitysvammaisten palveluita aiotaan heikentää rajusti nykyisten lakien takaamasta tasosta, vaikka yksittäisiä pieniä parannuksia esitetäänkin. Heikennykset tapahtuvat Lindénin mukaan konkreettisesti lakeja muuttamalla (muun muassa vammaispalvelulaki, hoitajamitoitus ja hoitotakuu) sekä rahoituksen tulevaa tasoa tiukentamalla.

– Jo nykyinen sote- eli hyvinvointialueiden rahoitusraami on erittäin tiukka. Tämä johtuu pääosin siitä, että kunnat, joilta palvelut vuoden 2023 alussa siirtyivät hyvinvointialueille, ovat alimitoittaneet monin tavoin vuoden 2022 rahoitusta, joka muodosti pohjan uusien alueiden toiminnalle. Rahoituksen kasvu tulevina vuosina väestön ikääntymisen, sairastavuuden ja lääketieteen kehityksen perusteella on kuitenkin turvattu nykyisessä mallissa rahoituslailla, Lindén sanoo tiedotteessaan.

Tästä tasosta aiotaan hallitusohjelman mukaan kuitenkin leikata peräti 1,4 miljardia euroa vuodesta 2026 alkaen. Käytännössä tämä merkitsee Lindénin mukaan palveluiden ja palveluverkon rajua heikentymistä, sillä jo nykyinen rahoitusraami on tiukka ja siitä selvitään hyvinvointialueilla vain merkittävällä toimintojen tehostamisella.

– Se lisäisi alueellisia eroja maassamme, sillä yksityislääkäritoiminta on keskittynyt pääasiassa eteläisen Suomen suuriin kaupunkeihin. Sama rahoitus olisi voitu kohdentaa sote-alueille tasapuolisesti, ja ne olisivat voineet ostaa palveluja yksityislääkäreiltä. Nyt halutaan hyvinvointialueita kurjistaa ja kokoomuksen kellokkaiden miehittämää yksityissektoria vahvistaa. Varma seuraus tästä on entistä useamman lääkärin siirtyminen julkisten työnantajien palveluksesta yksityislääkäreiksi, mikä edelleen heikentää sote-alueiden terveyskeskusten ja sairaaloiden palvelukykyä, Lindén pohtii.

Lindénin mukaan tärkein uudistus, joka terveydenhuollossa todellisuudessa tarvittaisiin, on omalääkärijärjestelmä, jossa jokainen suomalainen pääsisi maksutta tai pienellä omavastuulla yleislääkärin hoitoon ja myös lääkärin määräämiin maksuttomiin laboratoriokokeisiin ja kuvaustutkimuksiin, kuten esimerkiksi Tanskassa.

– Tällaisessa mallissa voitaisiin käyttää myös yksityislääkäreitä, joilta hyvinvointialue ostaa palvelut. Sairaaloiden jonojen lyhentämiseksi, päivystysten turvaamiseksi, vanhusten palveluiden parantamiseksi ja vammaisten palveluiden oikeudenmukaiseksi kehittämiseksi on hyvinvointialueiden rahoitus turvattava. SDP ei tule hyväksymään nyt suunniteltuja leikkauksia ja kokoomuksen hallituskumppaneilleen syöttämää harrastelijamaista ja ideologista yksityistämislinjaa kansalaistemme keskeisimpiin peruspalveluihin, Lindén linjaa tiedotteessaan.

KESKI-SUOMEN hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Jani Kokko on hänkin tyrmistynyt Petteri Orpon hallitusohjelman 1,4 miljardin leikkauksista sote-rahoitukseen. Keski-Suomessa se tarkoittaa Kokon mukaan vähimmillään 50 miljoonan euron säästötavoitteen tuplaantumista.

– Nykyisellä rahoituksella pystyttäisiin takaamaan keskisuomalaisille laadukkaat peruspalvelut maksimissaan puolen tunnin matkan sisältä, mutta oikeistohallituksen leikkaukset kyllä romuttavat nuo mahdollisuudet täysin. Pahaa pelkään, että palvelut joudutaan tulevina vuosina keskittämään lähinnä maakuntien keskuskaupunkeihin, muuramelainen Kokko arvioi tiedotteessaan.

Hän sanoo, että hyvinvointialueilla ei käytännössä ole paljon muita työkaluja sopeuttaa talouttaan kuin palveluverkon karsiminen. 1,4 miljardin leikkaukset jyvitettyinä Keski-Suomelle tarkoittaa vähintäänkin toisen 50 miljoonan euron säästöurakkaa.

– Jos kerran leikata pitää, niin olisin odottanut hallitukselta palveluvelvoitteiden lainsäädännöllistä keventämistä. Nyt hallitusohjelmassa luotetaan lähinnä siihen, että palveluiden yksikkökustannusten julkaiseminen ja vertailu muihin tuottaa kuin taikasauvalla kymmenien miljoonien tehostumisen palvelutuotannossa, Kokko hämmästelee.

– Ajatuskin on aivan absurdi – alueilla olosuhteet ovat erilaiset, eikä joidenkin palveluntarjoajien menestysreseptejä kyetä kopioimaan tuosta vaan joka puolelle maata. Helppoahan se tietenkin olisi niin ajatella, mutta arjen realismi loistaa hallituksen suunnitelmista poissaolollaan.

Kokon mukaan kiinteistöistä pystyttäisiin Keski-Suomessa nipistämään velvoittavien vuokrasopimusten päättymisen jälkeen maksimissaan parinkymmenen miljoonan euron verran, jos palveluverkko karsitaan absoluuttiseen minimiin.

– Mutta eihän sekään riitä vielä mihinkään, joten myös palveluiden tasosta pitäisi kyetä tinkimään. Hyvinvointialueista on hallituksen suunnitelmissa tulossa puhtaita säästöorganisaatioita. Rankimmin leikkaukset osuvat tietysti julkisten palveluiden varassa oleviin ihmisiin, kokoomuksen äänestäjiin ja eturyhmiin sitten taas vähiten – ja yksityisten terveyspalveluiden omistajille bisnestä on tiedossa, Kokko sanoo tiedotteess.