SDP:n Antti Lindtman pitää tärkeänä, että päihdepolitiikassa painopiste on haittojen vähentämisessä ja siinä, että pyritään poistamaan kynnyksiä hoitoon hakeutumiselle.

Keskustan Antti Kurvisen mukaan puolueen linja on edelleen huumevastainen.

– Emme kannata kannabiksen, emmekä minkään muunkaan huumeen, laillistamista, Kurvinen sanoi eduskunnassa.

Hallitusohjelmassa ei ole suoria kirjauksia kannabiksesta. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) kertoo, että kansalaisaloite käsitellään tavalliseen tapaan ja oikeusministeriö antaa siitä lausunnon, kun sitä pyydetään.

Suomen huumausainepolitiikassa tavoitteena on huumausaineiden käytön ja levittämisen ehkäiseminen. Hallitus on linjannut, että se pyrkii vähentämään riippuvuuksia ja laskemaan tupakan ja alkoholin kokonaiskulutusta. Suunnitelmissa on myös päihdestrategian päivittäminen ja päihdepalvelujen kokonaisuuden yhteensovittaminen.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) eivät ehtineet perjantaina kommentoimaan asiaa STT:lle.

Kokeilijoiden joukko voisi kasvaa

A-Klinikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki näkee, että kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamisessa on monia puolia.

– Yksilön näkökulmasta rangaistavuuden poisto voisi olla hyvä vaihtoehto sitä ajatellen, että yhteys rikollismaailmaan ja rikolliseen toimintaan voisi vähentyä, Simojoki sanoi.

Toisaalta rangaistavuuden poisto johtaisi todennäköisesti kannabiksen käytön lisääntymiseen, koska sellaiset ihmiset, jotka nykyisellään eivät ole sitä käyttäneet, saattaisivat intoutua kokeiluihin, kun rangaistuksen uhkaa ei olisi.

– Aina kun kokeilevien ihmisten joukko kasvaa, myös haittojen riski kasvaa, koska kokeilijaporukasta aina jollekin osalle syntyy haittoja ja käyttö ei olekaan enää harmitonta.

Simojoen mukaan vastaavaa kehitystä on huomattu niissä Yhdysvaltojen osavaltioissa, joissa kannabiksen käyttöä on eri tavoin vapautettu.

Simojoki on juuri palannut konferenssimatkalta Yhdysvalloista. Hän kertoo, että amerikkalainen huumekeskustelu on huomattavasti Suomea edellä. Täällä väittely jumiutuu usein eri ääripäiden välille, kun taas Yhdysvalloissa on esillä myös huumekysymyksen monitahoisuus ja harmaan sävyt.

– Mutta ei sielläkään ole mitään yksiselitteistä vastausta tähän tai valmista ratkaisumallia, Simojoki huomautti.

Alaikäisten huumeidenkäyttöön puututtava nopeasti

Simojoki korostaa, että on kannabiskysymykseen olisi tärkeää löytää Suomeen sopiva vastaus. Kysymyksen täysi ohittaminen ei ole järkevää, koska tiedossa on, että kannabis on suomalaisten eniten käyttämä huumausaine.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tänä vuonna julkistaman kyselyn mukaan noin joka neljäs suomalainen sanoo kokeilleensa kannabista elämänsä aikana. Kannabiskokeilut ovat nelinkertaistuneet vuodesta 1992, jolloin vastaava kysely tehtiin ensimmäisen kerran.

Simojoen mukaan on tärkeää, että alaikäisten huumeidenkäyttöä ehkäistään kaikin tavoin. Samaa korostaa SDP:n Lindtman. Hän nostaa esimerkiksi alaikäisten ensikertalaisten seuraamuspuhuttelut.

– Tavoitteena on, että pyritään puuttumaan mahdollisimman nopeasti niin, että nuori ensikertalainen, syyttäjä, huoltaja, poliisi ja sosiaalityöntekijät yhdessä käyvät tällaisen seuraamuspuhuttelun. Tästä on saatu ihan hyviä tuloksia, Lindtman sanoi.