Samalla Saarikko viittasi eduskunnassa alkoholilakiin tänään toisen käsittelyn yhteydessä hyväksyttyyn lausumaan, jossa eduskunta edellyttää, että “hallitus selvittää etämyyntiä koskevat säännökset ottaen huomioon (Euroopan) unionin oikeuden vaatimukset sekä KKO:n tulevan raktkaisun Visnapuu-tapauksessa”.

Lausumassa korostetaan, että etämyyntiä koskevat ratkaisut eivät saa vaarantaa laissa säädetyn vahvuusrajan ylittävien alkoholijuomien vähittäismyynnin yksinoikeuden säilyttämistä eivätkä suomalaisen elinkeinoelämän yhdenvertaisuutta ulkomaisiin kilpailijoihinsa nähden.

Saarikko pitää lausumaa eduskuntaa vahvasti velvoittamana. Merkityksestä kielii myös se, että salissa lausumaehdotuksen hyväksymisen puolesta äänestettiin suurella enemmistöllä. Myös hallitusryhmien viimeperjantainen päätös saatiin lausumaehdotusta tulkitsemalla, Saarikko totesi.

Hän toisti haastattelussa samalla jo viime viikolla tekemänsä lupauksen, jonka mukaan alkoholin etämyynnistä on tulossa lakiin “rajoittava” pykälä. Kieltävästä pykälästä hän ei kuitenkaan tässä vaiheessa puhu.

– Totean, että etämyyntiin tulee rajoittava pykälä. Se on se millä tarkkuudella asiaa voin nyt kommentoida. Ihan siitä käytännön syystä, että asia on niin monimutkainen ja haluamme usean asiantuntijan tätä nyt pohtivan, kun me tunnistamme, että tässä on hyvin eriäviä kantoja olemassa.

Hallitusryhmien eroavat kannat johtuvat siitä, että tällä hetkellä etämyynnin kieltämistä ei ole kirjattuna lakiesityksen pykälään, se on vain sen perusteluissa. Tilanne mahdollistaa lain erilaiset tulkinnat. Etämyynnin kieltämättä jättäminen on puolestaan herättänyt huolta Alkon monopoliaseman murenemisesta.

Keskustalaisten äänenpainoista on ollut tulkittavissa halu kieltää etämyynti, kokoomuksen äänenpainoissa on puolestaan korostunut rajaaminen. Saarikon mukaan hallituksella on tällä hetkellä yhtenäinen näkemys siitä, että etämyyntiä rajoitetaan ja se tuodaan lakiin omana pykälänään.

Tärkeintä hänestä on kuitenkin se, että hallitus on sitoutunut turvaamaan alkoholimyynnin monopolin. Lain on tarkoitus tulla voimaan keväällä, tällä hetkellä se näyttää ehtivän huhtikuun alkuun.

Myöskään kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (kok.) ei lähde avaamaan hallituksen sisällä mahdollisesti kytevää ristiriitaa. Hän korostaa, että nyt on tärkeä selvittää, miten etämyyntipykälän kautta alkoholilainuudistuksesta saadaan järkevämpi kokonaisuus.

– Tällä hetkellä tuntuu, että etämyynti ei ole sallittua, mutta ei myöskään kiellettyä. Tämä antaa lähtökohtaisesti paljon tulkinnanvaraa. Tämä tulkinnallisuus ei poistunut uuden lain myötä, joten nyt katsomme pystytäänkö sitä tulkitsemaan eri tavalla.

Wallinheimo korostaa, että kaikki uudistukset, jotka selkeyttäisivät asiaa, olisivat hyviä.

– Tämä on vaikea ja tulkinnallinen asia. Kun uutta alkoholilainsäädäntöä lähdettiin rakentamaan, tavoitteena oli säilyttää Alkon monopoli. Etämyyntikysymyksessäkin lähtökohtana on se, että Alkon monopoli säilyy.

Kategorista alkoholin etämyynnin kieltopykälää Wallinheimo pitää kuitenkin EU:n tavaroiden vapaan liikkuvuuden vastaisena. Hän toteaakin, kuinka muissa EU-maissa etämyynti on sallittua.

– Tässä suhteessa ollaan mielenkiintoisella alueella, ja pykälää kirjattaessa tulee olla erittäin tarkkana.

Keskustan eduskuntaryhmä kokoontui tänään ylimääräiseen ryhmäkokoukseen täysistunnon jälkeen. Täystunnossa oli äänestetty muun muassa alkoholilain lopullisesta vahvistamisesta sen toisessa käsittelyssä.

Yhdeksi ryhmän koollekutsumisen syyksi epäiltiin viime perjantaista äänestystä alkoholituotteiden prosenttirajan nostosta, joka oli keskustalle hankala paikka. Ryhmä jakautuikin äänestyksessä kahtia. Muun muassa keskustan kansanedustajista Hannakaisa Heikkinen sekä Pekka Puska ovat vastustaneet voimakkaasti prosenttirajan korotusta.

Puska kommentoikin perjantaina tuohtuneena Ylen haastattelussa Sipilän painostaneen keskustan kansanedustajia prosenttiäänestyksessä, jossa edustajilla piti olla oikeus äänestää oman mielipiteensä mukaan. Puska on pahoitellut sanavalintaansa, mutta pitäytyy kuitenkin kannassaan, jonka mukaan puheenjohtaja Juha Sipilä (kesk.) ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen ohjailivat äänestyskäyttäytymistä.

Kaikkonen kuitenkin toppuutteli tämän päivän kokouksesta tehtyä tulkintaa, ja totesi naureskellen, ettei kyseessä ollut ”kriisipalaveri” vaan jo viime viikolla sovittu ryhmäkokous ennen joulutaukoa. Aika oli valikoitunut sen mukaan, että pääministeri Sipiläkin pääsi paikalle.

– Käytiin reipas poliittinen keskustelu ajankohtaisista asioista, kuten muun muassa HS:n tietotapauksesta, alkoholista ja tieverkon talvikunnossapidosta.

Kaikkonen kuitenkin myönsi, että ryhmäkokouksessa puitiin Puskan viime perjantain prosenttiäänestyksestä esittämiä ohjaamispyrkimyksiä.

– Pyysimme sanomaan, jos joku on kokenut tulleensa painostetuksi tässä asiassa ja pahoittanut mielensä puoluejohdon tai vaikkapa allekirjoittaneen toimesta ja muuttanut mieltään. Kukaan ei tällaista kertonut kokeneensa. Päinvastoin sanottiin, että kyllä tässä sai ihan itse päättää.

– Sekin asia tuli puhuttua ja loppuun käsiteltyä. Tämähän oli meidän ryhmälle vaikeahko asia. Se jakaa mielipiteitä keskustassa, kuten se jakaa mielipiteitä myöskin suomalaisten keskuudessa, Kaikkonen tunnusti.