‒ Vastaavista tapauksista tehdään vuosittain kymmenkunta rikosilmoitusta. Näissä tuoreimmissa tapauksissa rahasummat ovat vaihdelleet 60 000 ja 200 000 euron välillä, kertoo rikoskomisario Hannu Kortelainen Helsingin poliisilaitokselta.

Huijarit etsivät uhreja muun muassa netin seuranhaku- ja myyntipalstoilta sekä sosiaalisesta mediasta. Osassa tapauksissa lähdetään solmimaan romanttista suhdetta, toisissa taas haetaan tukea vaikeaan tilanteeseen.

‒ Jokainen tapaus on hieman erilainen, mutta niitä yhdistää se, että luottamusta rakennetaan pikku hiljaa. Lisäksi huijari pyrkii vahvistamaan tarinaansa kuvilla, videoilla tai erilaisilla asiakirjoilla.

Kun luottamus on syntynyt, nettituttavuus kertoo joutuneensa vaikeuksiin ja pyytää rahallista apua.

Uhrit ovat poliisin mukaan useimmiten keski-ikäisiä naisia, mutta huijauksen kohteeksi ovat joutuneet myös miehet. Huijarit saattavat käyttää hyväkseen uhrin herkkää elämäntilannetta esimerkiksi puolison kuoleman tai eron jälkeen.

‒ Uhrien ikähaarukkaa selittää osaltaan varallisuus. Alle 30-vuotiailla ei useinkaan ole vielä merkittävää omaisuutta, joten he eivät kiinnosta huijareita, Kortelainen arvioi.

Kortelainen sanoo, ettei poliisilla ole juurikaan keinoja kyseisten rikosten tutkimiseksi, koska huijarin oikeaa henkilöllisyyttä tai todellista olinpaikkaa voi olla mahdotonta selvittää. Rahaa siirretään usein rahanvälitysfirmojen kautta, eikä ulkomaisen pankkitilin haltijasta ole välttämättä saatavilla tietoa.

Huijareille maksettuja rahoja ei todennäköisesti koskaan saa takaisin.

‒ Netistä voi toki löytää oikeita ystäviä tai rakkaudenkin, mutta hälytyskellojen pitäisi soida, jos uusi tuttavuus alkaa pyytää rahaa. Poliisin neuvo on, ettei koskaan kannata lähettää rahaa henkilölle, jota ei ole todellisessa elämässä tavannut.