”Hälytyskellojen pitäisi soida” – poliisilta vakava varoitus röyhkeistä rikollisista: uhrien menetykset olleet jopa 200 000€

Helsingin poliisin tietoon on tullut viime viikkojen aikana useampi tapaus, joissa nettituttavuudet ovat onnistuneet huijaamaan ihmisiltä suuria summia rahaa. Useimpia tapauksia tutkitaan rikosnimikkeellä törkeä petos, poliisi tiedottaa.

‒ Vastaavista tapauksista tehdään vuosittain kymmenkunta rikosilmoitusta. Näissä tuoreimmissa tapauksissa rahasummat ovat vaihdelleet 60 000 ja 200 000 euron välillä, kertoo rikoskomisario Hannu Kortelainen Helsingin poliisilaitokselta.

Huijarit etsivät uhreja muun muassa netin seuranhaku- ja myyntipalstoilta sekä sosiaalisesta mediasta. Osassa tapauksissa lähdetään solmimaan romanttista suhdetta, toisissa taas haetaan tukea vaikeaan tilanteeseen.

Huijari pyrkii vahvistamaan tarinaansa kuvilla, videoilla tai erilaisilla asiakirjoilla.

Yhteydenotot tulevat ulkomailta, ja huijarit kertovat olevansa esimerkiksi amerikkalaisia tai ympäri maailmaa matkustavia kosmopoliitteja.

‒ Jokainen tapaus on hieman erilainen, mutta niitä yhdistää se, että luottamusta rakennetaan pikku hiljaa. Lisäksi huijari pyrkii vahvistamaan tarinaansa kuvilla, videoilla tai erilaisilla asiakirjoilla.

Kun luottamus on syntynyt, nettituttavuus kertoo joutuneensa vaikeuksiin ja pyytää rahallista apua.

Uhrit ovat poliisin mukaan useimmiten keski-ikäisiä naisia, mutta huijauksen kohteeksi ovat joutuneet myös miehet. Huijarit saattavat käyttää hyväkseen uhrin herkkää elämäntilannetta esimerkiksi puolison kuoleman tai eron jälkeen.

‒ Uhrien ikähaarukkaa selittää osaltaan varallisuus. Alle 30-vuotiailla ei useinkaan ole vielä merkittävää omaisuutta, joten he eivät kiinnosta huijareita, Kortelainen arvioi.

Poliisin neuvo on, ettei koskaan kannata lähettää rahaa henkilölle, jota ei ole todellisessa elämässä tavannut.

Kortelainen sanoo, ettei poliisilla ole juurikaan keinoja kyseisten rikosten tutkimiseksi, koska huijarin oikeaa henkilöllisyyttä tai todellista olinpaikkaa voi olla mahdotonta selvittää. Rahaa siirretään usein rahanvälitysfirmojen kautta, eikä ulkomaisen pankkitilin haltijasta ole välttämättä saatavilla tietoa.

Huijareille maksettuja rahoja ei todennäköisesti koskaan saa takaisin.

‒ Netistä voi toki löytää oikeita ystäviä tai rakkaudenkin, mutta hälytyskellojen pitäisi soida, jos uusi tuttavuus alkaa pyytää rahaa. Poliisin neuvo on, ettei koskaan kannata lähettää rahaa henkilölle, jota ei ole todellisessa elämässä tavannut.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Liukkaat tiet yllättävät taas etelässäkin – viikonloppuna päivälämpötila hipoo nollaa

Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto
Viime yö oli kylmä etelässäkin. Tämä auton peili kuvattiin aamulla Helsingissä.

Kylmän yön jäljiltä tiet voivat olla paikoin liukkaita ympäri maata, joten aamulla liikkeelle lähtiessä kannattaa olla varovainen.

Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Helena Laakso kertoo, että Suomeen virtaa pohjoisesta kylmää ilmaa ja lämpötilat painuvat kohti nollaa.

Perjantaina vetenä, räntänä ja lumena tulevat sateet heikentävät ajokeliä Länsi-Lapissa ja Perämeren rannikolla. Pääosin sää on lähipäivinä kuitenkin poutaista.

Viikonloppuna päivälämpötila painuu Lapissa paikoin jo pakkasen puolelle. Etelässäkin päivälämpötilat painuvat alle viiden asteen.
Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Henri Nyman kertoo, että petollista liukkautta, eli mustaa jäätä, syntyy paikoin öisin ja aamuisin lähinnä vesistöjen äärelle länsi- ja etelärannikolla sekä Järvi-Suomessa.

Ambulanssi ja taksi kolaroivat Helsingissä, ambulanssissa potilas kyydissä

Helsingissä hälytysajossa ollut ambulanssi ja taksi kolaroivat varhain aamulla Mäkelänkadun ja Koskelantien risteyksessä. Ambulanssissa oli onnettomuushetkellä potilas kyydissä, pelastuslaitokselta kerrotaan.

Onnettomuudessa loukkaantui lievästi kolme henkilöä, ja heidät kuljetettiin sairaalaan. Pelastuslaitoksen mukaan kaikki loukkaantuneet ovat aikuisia.

 

Erikoinen tapaus: vaarallisena pidetty mies, jolla on silmä mustana, pakeni poliisiasemalta

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Poliisi etsii Jämsän poliisiasemalta paennutta miestä. 34-vuotias mies oli pidätettynä epäiltynä muun muassa väkivaltarikoksesta.

Mies kuitenkin pakeni keskiviikon ja torstain välisen yön aikana.

Poliisin mukaan mies saattaa pyrkiä Kokkolan tai pääkaupunkiseudun suuntaan. Virkavallan mukaan paennut on nimeltään Kimmo Louhivuori. Hän saattaa olla vaarallinen. Poliisi pyytää, että havainnot miehestä ilmoitetaan hätänumeroon 112.

Louhivuorella on tällä hetkellä toinen silmä mustana.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Miehet eroavat kirkosta yksittäisten kohujen vuoksi, naiset tasaisesti ympäri vuoden

Kuva: Jari Soini

Kirkosta eroamista helpottavaa Eroakirkosta.fi -palvelua on sen ylläpitäjien mukaan käyttänyt jo 600 000 suomalaista eli noin 11 prosenttia maan väestöstä.

Valtionkirkkojen ulkopuolella elää nykyään 1,5 miljoonaa suomalaista eli 28 prosenttia väestöstä.

Palvelu on toiminut vuodesta 2003. Ylläpitäjien mukaan miehet innostuvat usein eroamaan yksittäisten medianäkyvyyttä luovien tapausten myötä, kun taas naiset eroavat tasaisesti ympäri vuoden.

Moni eronneista on juuri 18 vuotta täyttäneitä, jotka eivät enää täysi-ikäisinä halua kuulua siihen kirkkoon johon heidät lapsina liitettiin.

Miehet eroavat naisia useammin, mutta yli 45-vuotiaiden keskuudessa sukupuolten välille ei enää synny eroa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Turun iskun seuraus: Hallitus asetti tutkintaryhmän – selvittää keinoja vastaavien tragedioiden estämiseksi

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Valtioneuvosto asetti tänään riippumattoman tutkintaryhmän selvittämään Turussa 18. elokuuta tapahtunutta puukotusiskua. Ryhmältä odotetaan suosituksia siitä, miten vastaavanlaisia tapahtumia voitaisiin tulevaisuudessa estää tai lieventää niiden seurauksia.

Turun puukotuksessa kuoli kaksi ja loukkaantui kahdeksan henkilöä. Poliisi tutkii tekoja kahtena terroristisessa tarkoituksessa tehtynä murhana ja kahdeksana terroristisessa tarkoituksessa tehtynä murhan yrityksenä. Teosta epäiltynä on vangittu yksi henkilö.

Tutkinnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden lisääminen, ei oikeudellisen vastuun kohdentaminen. Tässä se eroaa esimerkiksi poliisin esitutkinnasta.

Ryhmällä on varsin laaja tiedonsaantioikeus.

Oikeusministeriön yhteydessä toimivaa tutkintaryhmää johtaa johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskuksesta. Jäsenet ovat psykologian tohtori Mika Hatakka, ensihoidon vastuulääkäri Vesa Lund (Satakunnan sairaanhoitopiiri), vanhempi tutkija Olli Ruohomäki (Ulkopoliittinen instituutti), vastuualueen johtaja Tarja Wiikinkoski (Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto), filosofian maisteri Kari Ylönen ja maahanmuuttajatyön pääkoordinaattori Marja Nyrhinen (Tampereen kaupunki).

Ryhmällä on varsin laaja tiedonsaantioikeus. Tutkinnassa selvitetään muun muassa pelastustoimen, ensihoidon, psykososiaalisen tuen, poliisin ja maahanmuuttoviranomaisten toimintaa sekä organisaatioiden välistä tiedonkulkua.

Tutkintaryhmä laatii selostuksen, joka annetaan valtioneuvostolle. Se sisältää selostuksen tapahtuman kulusta ja siihen johtaneista tekijöistä sekä turvallisuussuosituksia viranomaisille ja muille toimijoille mahdollisten uusien vastaavien tapahtumien varalle. Tutkintaselostus on julkinen.

Tavoitteena on, että ryhmä saa selvityksensä valmiiksi kesään 2018 mennessä.

Tuore kirja paljastaa: Mannerheim armahti suosikkejaan juopottelusta – oli heistä riippuvainen sodanjohdossa

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Ylipäällikkö Carl Gustaf Emil Mannerheim katsoi ylimmän upseeriston ja varsinkin suosikkikenraaliensa juopottelua läpi sormien, mutta johtavien upseerien hermojen pettämistä hän kavahti. Näin arvioi kolmen yliopiston dosentti Lasse Laaksonen (kuvassa), jonka kirja Viina, hermot ja rangaistukset – sotilasylijohdon henkilökohtaiset ongelmat 1918–1945 ilmestyi torstaina.

Mannerheim ei itse tunnetusti sylkenyt lasiin.

– Ei Mannerheimin määrällisesti merkittävä alkoholinkäyttö ainakaan raittiutta edistänyt. Kyllä henkilökohtainen esimerkki varmasti vaikutti, Laaksonen arvioi päämajan tilannetta.

Marsalkan suhtautuminen muun sotilasjohdon juomiseen oli Laaksosen mukaan äärimmäisen valikoivaa.

– Marsalkka ei edes pystynyt puuttumaan tärkeän työparinsa, kenraali A. F. Airon, runsaaseen alkoholinkäyttöön päämajassa. Samoin hän olisi halunnut vaieta toisen suosikkinsa, rintamakenraali Taavetti Laatikaisen juopumusrikkomuksista.

Vähemmän onnekas oli esimerkiksi K. M. Wallenius: alkoholilla oli osuus Mannerheimin inhoaman kenraalin uran katkeamiseen.

Useat juomisesta kärähtäneet korkeat upseerit saivat ylipäälliköltä uuden mahdollisuuden, mutta hermoheikkous oli tyystin eri, kohtalokas asia.

– Mannerheim jollakin tavalla pelkäsi komentajia, joiden hermojen pitävyyteen ei voinut luottaa. Juopottelusta marsalkka pystyi tarvittaessa tukistamaan, mutta stressireaktioita ei ollut mahdollista kontrolloida.

Ylipäällikkö Mannerheim hermoili huomattavasti enemmän.

Mannerheimin omat hermot joutuivat erittäin koville Neuvostoliiton kesän 1944 suurhyökkäyksen aikaan. Laaksosen mukaan marsalkka selvisi kiirastulestaan kaksijakoisesti.

Suurhyökkäyksen alkamisen jälkeen Mannerheim häilyi omalla tontillaan, sodan johtamisessa.

– Tärkeimpien alaisten kuten Airon paineensietokyky oli hädän hetkellä korkealla. Ylipäällikkö Mannerheim hermoili huomattavasti enemmän.

Sen sijaan poliittisena toimijana Mannerheimin valta korostui suurhyökkäyksen aikana ja rauhasta neuvoteltaessa.

– Hän ei piitannut valtaoikeuksiensa rajoista vaan ohjaili valtionjohtoa suvereenisti.

Laaksonen katsoo, että Mannerheim saattoi painaa läheisimpien upseeriensa viinatöppäilyt villaisella osin siksi, että oli heistä täysin riippuvainen johtamisessaan.

– Mannerheimin koulutus ja pätevyys tuon tason tehtäviin oli melko ohut.

Sotahistorian emeritusprofessori Martti Turtola on tästä Laaksosen kanssa samaa mieltä.

– Mannerheimin on täytynyt olla äärimmäisen jännittynyt siitä, että pystyykö hän johtamaan. Siksi hän tarrasi henkilöihin kuten Airo, jotka takasivat, että sotaa johdetaan. Mielestäni Airo oli oikeassa sanoessaan ”Mannerheim johti sotaa, minä johdin sotatoimia”. Marski ei hallinnut tätä valtavaa koneistoa.

Enää ei tarvita raivopäisiä kurinpitäjiä.

Lasse Laaksonen tutki armeijan takavuosien johtoa, mutta hän suostuu tekemään vertauksen Suomen tämän päivän sodanjohtajiin.

– Sodankäynti on teknistynyt siinä määrin, että johtaminen vaatii nyt aivan toisentyyppistä tarkkuutta kuin toisen maailmansodan aikaan. Tuolloin se oli enemmän suoraa komentamista. Nyt sotatoimien johtaminen edellyttää esimerkiksi informaation hallintaa ja monipuolista osaamista – eikä niistä suoriudu kuin selvin päin.

– Enää ei myöskään tarvita sen tyyppisiä raivopäisiä kurinpitäjiä kuin meillä oli viime sotien aikana.

Summaten: lasia kallistavien Eversti Karjuloiden aika on vääjäämättä ohi.

STT–PERTTI MATTILA