Venäjän jäädytetyistä varoista kasatun 140 miljardin euron sotakorvauslainan saaminen Ukrainalle on kiistämättä EU:n loppuvuoden kärkihankkeita. Sen taakse komission virkakunta yrittää nyt aikapaineessa taivutella hankkeen jarruttajaksi ryhtynyttä Belgiaa.

Samaan aikaan Belgian omaa politiikkaa varjostaa sisäpoliittinen draama, joka vaikuttaa myös epäsuorasti Ukraina-lainan kohtaloon. Keskiössä on mediassa niin ”EU:n hauskimmaksi mieheksi” kuin ”pahaksi pojaksi” kuvattu flaaminationalisti, maan pääministeri Bart De Wever.

De Weverin johtama hallitus on ajautunut kriisiin, kun hänen ajamistaan 10 miljardin euron budjettileikkauksista ei ole saatu sopua hallituksen sisällä.

Sen sijaan De Wever asetti aikarajan: jos budjetista ei saada sopua joulunpyhien loppuun mennessä, tulee hallitus mahdollisesti kaatumaan.

Aikaraja on vain muutama päivä seuraavan EU:n huippukokouksen jälkeen. Samassa huippukokouksessa pitäisi saada tehtyä päätös Ukrainalle kaavaillusta 140 miljardin sotakorvauslainasta, johon käytettäisiin Venäjältä jäädytettyjen varojen käteistuottoja. Jos sopua ei saada ja Belgian hallitus kaatuu, voi kriittinen lainapäätös lykkääntyä entisestään.

Valtaosa varoista sijaitsee belgialaisen rahoituslaitoksen Euroclearin tileillä, minkä vuoksi Belgia on noussut asiassa ratkaisijan rooliin.

Jos lainasta ei saada sopua, on EU:n etsittävä muita vaihtoehtoja. Näistä yksi on ollut jäsenmaiden yhteisvelka Ukrainan tukemiseksi. Tämä on kuitenkin monille jäsenmaille punainen vaate.

KOMISSION edustajat kävivät viimeksi perjantaina suostuttelemassa Belgiaa lainan taakse, mutta ratkaisua kokous ei tuonut.

Belgialla on varojen käyttöön liittyviä oikeudellisia ja taloudellisia huolia. Näihin lukeutuu esimerkiksi se, lankeaako EU-maiden takaama laina Belgian maksettavaksi, mikäli Venäjä-pakotteet joskus raukeavat. Käytännössä pakotteet voisivat raueta, jos jokin yksittäinen jäsenmaa estäisi pakotteiden jatkon.

Belgiaa huolettaa myös pelko Venäjän oikeustoimista, finanssimarkkinoiden laajempi luotto maahan sijoituskohteena ja se, millaisia kostotoimenpiteitä Venäjä voi kohdistaa Venäjällä sijaitseviin belgialaisvaroihin. Lisäksi Belgiassa on tehty viime päivinä useita droonihavaintoja maan lentokentillä ja Antwerpenin satamassa.

Belgialaismediassa niitä on tulkittu Venäjän pelottelutekniikaksi, jotta Belgia ei hyväksyisi Ukraina-lainaa.

TÄSSÄKIN ASIASSA De Weverillä on myös sisäpoliittista painetta. Budjettikiistojen keskellä oleva De Wever ei halua ottaa riskiä siitä, että vaikuttaisi myyneen Belgian edut halvalla riskialttiiseen diiliin.

Yksinkertaistetusti Belgia haluaa sellaiset takaukset, jotka turvaavat mahdolliset riskitilanteet seuraaviksi vuosikymmeniksi, eivät vain lähivuosiksi, kuvasi eräs korkea EU-virkamieslähde.

-  Venäjän jäädytetyt varat eivät ole mikään Putinin säästöpossu, jonka voi rikkoa vasaralla ja ottaa rahat tulos, De Wever summasi kesällä.

Lisäksi vaikka Belgia leikkaa muita menojaan, maan pitäisi samalla kasvattaa puolustusmenojaan.

Kansalaiset suhtautuvat asiaan mielipidekyselyissä jakautuneesti. Kesäkuussa tehdyn kyselyn mukaan 45 prosenttia belgialaisista ei tue puolustusmenojen nostoa yli kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.

OIKEISTOLAINEN pääministeri on tunnettu värikkäästä retoriikastaan. Tämä yhdistettynä Ukraina-lainan vastustukseen sai EU-politiikkaa seuraavan Politico–verkkolehden kutsumaan häntä ”pahaksi pojaksi”, jota De Wever oli ainakin näennäisesti paheksuvinaan lokakuun huippukokouksessa.

Helmikuussa valtaan noussut De Wever on ensimmäinen flaamilainen nationalistipoliitikko, joka on saavuttanut Belgiassa pääministerin aseman. Hänen puolueensa N-VA on perinteisesti ajanut Belgian flaaminkielisen alueen Flanderin itsenäisempää asemaa.

De Wever on itse todennut, että olisi onnellinen, jos kuolisi etelähollantilaisena. Viime vuosina N-VA ei ole kuitenkaan pitänyt Flanderin suoranaista itsenäistymistä esillä.

Sen sijaan puolue on sanonut ajavansa mahdollisimman paljon alueiden itsehallintoon keskittyvää hallintomallia, jossa liittovaltion valta on minimissä.

BELGIAN VASTAANHANGOITTELUSTA huolimatta monet EU-maat pitävät Venäjän jäädytettyjen varojen tuottoa kuitenkin kaikkein oikeudenmukaisimpana keinona rahoittaa Ukrainaa.

-  Minusta mitään oikeutetumpaa tapaa Ukrainan tukemiseksi ei ole. Kolme ja puoli vuotta Venäjä on joka päivä ja yö tuhonnut, pommittanut ja tappanut Ukrainassa, sanoi Suomen pääministeri Petteri Orpo (kok.) lokakuun huippukokouksessa.

-  Etenkin jos vaihtoehtona on, että aletaan kaivaa eurooppalaisten veronmaksajien kuvetta, hän lisäsi.

Lainan merkitys on budjettivajeesta kärsivälle Ukrainalle erittäin suuri.

140 miljardin laina kattaisi taas Ukrainan menoja arviolta ainakin muutamaksi vuodeksi. Lainan vapauttaminen Ukrainan käyttöön olisi myös signaali EU:n tuesta ja päätöksentekokyvystä tilanteessa, jossa Yhdysvaltojen tuki heikkenee.

Teksti: STT / Sanna Raita-aho