x

Harkimo toiveikas kaupallisten uutisten rahoittamisesta: ”Olen puhunut pää- ja valtiovarainministerin kanssa” – Näin vastaavat Orpo ja Sipilä

Kuva: EHTIKUVA / RONI REKOMAA
Harry Harkimo uskoo, että valtio on valmis tukemaan kaupallista tv-uutistoimintaa.

Liikenne- ja viestintäministeriön asettama työryhmä ehdotti tänään, että kaupallisen television uutistoiminnalle annettaisiin tukea.

Ryhmän mukaan pitäisi luoda väliaikainen, kolmivuotinen tukiohjelma. Tukea voitaisiin antaa yleisen edun ohjelmistotoimiluvallisille toimijoille eli yleisen edun kanaville.

Työryhmä on arvioinut että, uutistoiminnan tukemiseen olisi varattava 8 miljoonaa euroa vuodessa. Median avustustarkoituksiin ei ole tällä hetkellä varattu budjettivaroja. Mahdollinen tukiohjelma vaatisi ensin poliittista päätöstä tuesta esimerkiksi kehysriihessä.

Työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Harry Harkimo (kok.) vaikuttaa rahoituksen suhteen toiveikkaalta.

– Minä olen puhunut pääministerin ja valtiovarainministerin kanssa ja molemmat ovat suhtautuneet positiivisesti.

Uskot, että rahoitus saadaan?

– Uskon, Harkimo sanoo Demokraatille.

”Siinä voisi olla yhteiskunnalla jokin rooli.”

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) toteaa pitävänsä työryhmän johtopäätöksiä oikeina.

– Monipuolisen uutistoiminnan turvaaminen Suomessa on tiedonvälityksen ja kansalaisten tiedonsaannin kannalta ihan välttämätöntä. Minun mielestä, tämän ryhmän johtopäätösten mukaisesti, siinä voisi olla yhteiskunnalla jokin rooli, että me turvataan se, Orpo sanoo.

Hän kuitenkin painottaa, ettei ole vielä lukenut raporttia eikä sitoudu mihinkään, ei summiin eikä aikatauluihin. Asiaa käsiteltäneen puoliväliriihessä tai myöhemmin.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan asiaa käsitellään puoliväliriihessä.

Ei vaaraa politiikan ja median kytkyistä.

Viime aikoina Suomessa on puhuttu Yleisradion ja poliitikkojen suhteesta tai siitä, onko politiikasta käsin pyritty vaikuttamaan Ylen toimintaan. Nyt myös kaupalliselle puolelle alettaisiin mahdollisesti ohjata valtion varoja.

Harry Harkimo huomauttaa, että työryhmä on ehdottanut, että kaupallisen television uutistoiminnalle rahaa jakaisi ryhmä, jolla ei ole mitään tekemistä poliitikkojen kanssa.

– Sehän (rahoitus) ei perustu sisältöön ollenkaan, vaan se on pelkästään se avustus, Harkimo sanoo.

Myöskään Petteri Orpo ei näe asiaa tältä kannalta ongelmallisena.

Pääministeri Juha Sipilä toistaa tähänkin asiaan saman vastauksen kuin muihinkin kysymyksiin.

– Siis katsotaan puoliväliriihessä, minä vastasin jo tähän kysymykseen, Sipilä kuittaa.

Kaupallisen toiminnan yleisöt osin erilaiset kuin Ylellä.

Harkimon työryhmä luovutti työnsä loppuraportin liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille (kesk.) tänään. Harkimon vetämän ryhmän jäsenet olivat hallitusammattilainen, liikkeenjohdon konsultti Anu Nissinen, kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.), sekä Yleisradion entinen pääjohtaja Arne Wessberg.

Harkimon johtaman ryhmän tehtävä perustui Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tehtävää ja rahoitusta arvioineen parlamentaarisen työryhmän kesäkuussa 2016 tekemään esitykseen uuden työryhmän perustamisesta.

Työryhmä pitää väliaikaista tukea median monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta perusteltuna. Se olisi keino varmistaa, että laajan yleisön tavoittavaa, Yleisradiolle vaihtoehdon tarjoavaa television uutistoimintaa olisi jatkossakin vähintään yhtä paljon kuin nykyisin.

Ryhmän mukaan on myös huomattava, että kaupallisen television uutis- ja ajankohtaissisältöjen yleisöt ovat osin erilaisia kuin Yleisradiolla.

”Kelmi-Korhonen” jyrisee Uutissuomalaiselle: ”Suomen historian suurin talouskaappaus”

Kuva: Kari Hulkko

Keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen sanoo Uutissuomalaisen haastattelussa, että hallituspuolueiden sopima sote-kompromissi on keskustan toiveuni, koska puolue sai havittelemansa maakuntamallin.

Korhonen kutsuu kompromissia ”Suomen historian suurimmaksi talouskaappaukseksi”, jonka maksumieheksi joutuvat suuret kaupungit.

Kuntien vajaan 19 miljardin euron sote-rahat siirretään uusille 18 maakunnalle.

Korhosen mukaan sote on Suomen suurin talous- ja kuntauudistus.

– Vuonna 2030 meillä on reilusti alle sata kuntaa, sote-palvelujen pääpaino on suurissa kaupungeissa ja meillä on 18 maakunnan sijaan 9–12 maakuntaa.

Korhonen oli keskustan puoluesihteerinä 2006-2010. Hän ryvettyi vaalirahaskandaalin aikana ja hävisi puoluesihteerivaalissa Timo Laaniselle. Korhonen tunnetaan liikanimellä ”Kelmi-Korhonen”.

AVAINSANAT

Ministeri sote-yritysten verorahojen Suomessa pitämisestä: On joitakin tietoja, joita ei voi tässä vaiheessa avata

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

”Puoluejohtaja Orpo paalutti vaalitentissä hiljattain, että maakuntahallintoa ei tule ilman valinnanvapautta terveydenhuollossa. Lisään, ettei tule valinnanvapautta, jos emme saa suomalaista valinnanvapausmallia, jossa yhtiöt maksavat veronsa Suomeen eikä veroparatiiseihin kierrätetä veronmaksajien rahoja.”

Näin linjasi sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps.) linjasi keskiviikkona Kalevan kolumnissaan.

Esimerkiksi SDP:stä on kannettu huolta suomalaisten verorahojen kohtalosta sote-uudistuksessa. Niiden pelätään valuvan suurten terveysyritysten taskuun valinnanvapausmallin seurauksena.

Demokraatti kysyi Mattilalta, onko Kalevan kirjoituksessa kyseessä jonkin sortin ukaasi eli jos yritysten verotuloja ei Suomeen makseta, silloin kaatuu myös valinnanvapausmalli.

– Se ei ole sillä tavalla ukaasi, Mattila vastaa ja vetoaa sote-lakeihin tulossa olevaan yhteiskuntavastuupykälään. Hän sanoo, että tämä pykälä on pidettävä kirkkaana mielessä ja keskustelua yritysten yhteiskuntavastuusta ei saa unohtaa.

Pykälä, johon hän viittaa, käsittelee sitä, miten sote-palvelujen tuottajat kantavat yhteisvastuuta. Kyse on käytännössä siis esimerkiksi yritysten verotietojen avoimuudesta.

”Tavoite pitää pitää kirkkaana mielessä.”

Esimerkiksi varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) on ollut ainakin aiemmin skeptisempi kuin Pirkko Mattila.

– Ne yksityiset yritykset, jotka tänne tulevat – sellaista tavallaan ehtoa, että jos pääset valinnanvapauden kenttään tarjoamaan palveluja niin sinun pitää olla suomalainen yritys, maksaa verot sataprosenttisesti Suomessa, niin sellaista ehtoa me emme voi asettaa, vaikka varmaan minä ja moni muukin haluaisi. Me olemme osa Euroopan unionia, hän lausui Demokraatille marraskuussa 2016.

Pekkarisen käsitys oli, ettei rahaa Suomessa pidättelevää lakia ole mahdollista säätää.

Voiko sellaiset lait säätää, että yritykset eivät pysty millään tavallan verosuunnittelua tai veronkiertoa harrastamaan?

– Minä kyllä nyt luotan siihen valtiovarainministerin lausuntoon, jossa hän totesi tämän saman asian. Siitä ei ole kauan aikaa, Pirkko Mattila vastaa.

Hän viitannee valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.)  haastatteluun, jossa tämä vakuutti, että sote-yritysten veronkierto pyritään estämään lailla.

Elikä senttiäkään veronmaksajien rahoja ei lähde sitten?

– Tämä pitää pitää nyt tavoitteena aivan täysin kirkkaana mielessä, Mattila vastaa.

Tietoja, joita ei voi vielä avata.

Kysymykseen siitä, miten yrityksiä voidaan suomalaisella lainsäädännöllä kahlita, Mattila sanoo, että hänellä on joitakin työryhmätietoja ja -vaiheita, joita hän ei pysty tässä vaiheessa avaamaan.

Kyse näissä on Mattilan mukaan niin yhteiskuntavastuupykälästä kuin esimerkiksi siitä, miten maakunnat voivat vaikuttaa sote-yritysten omistuspohjaan ja vaikkapa siihen, missä yrityksellä on kotipaikka.

Jos veronmaksajien rahaa lähtee pois, niin silloin perussuomalaiset eivät ole mukana sote-mallissa, sitäkö tämä (Kalevan kolumni) tarkoittaa?

– Nyt on neuvottelut herkässä vaiheessa. Nyt neuvotellaan ja tehdään töitä, Mattila vastaa.

Holmström ylistää ammattikorkeakouluja: ”Ilmeisesti ovat ahtaammissa olosuhteissa kasvaneita”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Bengt Holmströmin mukaan ammattikorkeakouluissa on draivia.

Taloustieteen nobelisti Bengt Holmström puhui tänään eduskunnassa. Puheen jälkeen hän vastaili toimittajien kysymyksiin ja otti kantaa muun muassa ammattikorkeakoulujen paikkaan Suomen koulutusjärjestelmässä.

– Ne kerrat, kun olen ollut ammattikorkeakoulujen kanssa tekemisissä, niissä on ollut paljon enemmän amerikkalaisuutta kuin yliopistoissa.

– Ne eivät ole syntyneet kultalusikka suussa, ne ovat ansainneet sen. Se on se mikä on amerikkalaista niissä.

Holmströmin mukaan ammattikorkeakouluissa tunnetaan myös ylpeyttä omasta koulusta.

– Ilmeisesti ne ovat ahtaammissa olosuhteissa kasvaneita. Niissä on draivia, niin kuin me sanotaan, hän sanoi tarkoittaen, että tiukoissa olosuhteissa syntyy myös menestystä.

– Ne ovat jotenkin avarakatseisempia, terävämmin ajattelevia olleet kuin mitä joskus törmää yliopistoon, Holmström sanoi täsmentäen kuitenkin, ettei halua myöskään mollata suomalaisia yliopistoja.

JHL:n vaalit: Äänestysprosentti romahti, JHL demarien ja sitoutumattomien vaaliliitolle murskavoitto

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n edustajistovaalit ovat päättyneet JHL demarien ja sitoutumattomien vaaliliiton voittoon. Se nappasi annetuista noin 54 000 äänestä yli 69 prosenttia, paikoissa 87.

Vasemmiston ja sitoutumattomien vaaliliitto sai hieman alle 30 % äänistä ja 33 paikkaa. Yksittäiset ehdokkaat saivat 0,63 prosenttia äänistä ja Kommunistien ja sitoutumattomien vaaliliitto sai 0,36 prosenttia.

Vaalien äänestysprosentti oli 27,3 jääden reilusti vuoden 2012 vaalien äänestysprosentista, joka oli 37,2 %. Tuolloin äänensä antoi yli 80 000. Alustavan listan läpimennoista ehdokkaista löydät täältä.

JHL:n 120-jäseninen edustajisto käyttää liitossa ylintä päätösvaltaa. Edustajisto valitsee liiton puheenjohtajan ja toimialajohtajat sekä päättää toiminnan strategisista linjauksista, laajakantoisista työmarkkina-asioista, jäsenmaksusta ja taloudesta.

Edustajiston toimikausi on viisi vuotta. Uuden edustajiston ensimmäinen kokous pidetään 6.-7.6.2017 Helsingissä.

 

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

164 400 käytti jo oikeuttaan – startti parempi kuin 4 vuotta sitten

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Kuntavaalien ennakkoäänestys on alkanut hieman edellisvaaleja vilkkaampana. Ensimmäisenä äänestyspäivä annettiin kaikkiaan runsaat 164 400 ääntä, joka on noin 11 000 ääntä enemmän kuin viime vaaleissa.

Äänestysaktiivisuus on ensimmäisen päivän jälkeen 3,7 prosenttia. Edellisvaaleissa vastaava luku oli 3,6 prosenttia.

Oikeusministeriön tulospalvelusta selviää, että naiset äänestivät tänään jonkin verran miehiä ahkerammin.

Ennakkoäänestyspaikkoja on Suomessa kaikkiaan lähes 900. Äänestää voi muun muassa kunnantaloilla, kauppakeskuksissa, kirjastoissa ja posteissa. Mukaan on otettava henkilöllisyystodistus.

Ulkomailla voi äänestää ennakkoon Suomen edustustoissa ja edustustojen toimipaikoissa.

Varsinainen vaalipäivä on 9. huhtikuuta. Ennakkoon voi äänestää kotimaassa 4. huhtikuuta ja ulkomailla 1. huhtikuuta saakka.

Kuntavaalit toimitetaan joka neljäs vuosi. Tulevalle valtuustokaudelle valitaan yhteensä 8 999 valtuutettua, ja vaaleissa on yhteensä 33 616 ehdokasta.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kävi äänestämässä heti kuntavaalien ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä. Sipilä antoi äänensä aamupäivällä Postitalossa Helsingin keskustassa. Hän toivoo, että äänestysprosentti nousisi kuntavaaleissa ainakin 60 prosenttiin.

– Toivottavasti se alkaa kuutosella, että päästäisiin edellisten vaalien yläpuolelle, hän sanoi.

Viime kuntavaaleissa äänestysprosentti koko maassa oli 58,3.