Samaan aikaan kuitenkin lukuisat kunnat ja kaupungit ovat lomauttaneet opettajia, OAJ:n kuntavaalitentissä puolueen puheenjohtajille huomautettiin tänään.

Puheenjohtaja Li Anderssonia perhevapaan vuoksi opetusministerinä tuuraava Jussi Saramo (vas.) muistutti tähän liittyvistä kirjauksista, joiden mukaan rahoja voidaan periä takaisin.

– Tällä hetkellä on selvityksessä, mitkä ovat ne kunnat, joilta mahdollisesti…peritäänkö takaisin ja miten…Kuntia ohjataan.

– Minusta on tärkeää, että me nyt korvamerkitsemme sen rahan mahdollisimman vahvasti, että kunnat eivät voi leikata, Saramo jatkoi.

Samoin hän esitti voimakasta kritiikkiä siitä, että Helsinki on leikannut opetuksen perusrahoituksesta.

Saramo muistutti muutoinkin, että kunnille on annettu korona-aikana paljon rahaa. Hän viittasi kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon (puh.) puhuneen ylikompensoinnista.

– Niin miten tässä tilanteessa kunnat voivat leikata koulutuksesta. En voi ymmärtää, Saramo puhisi.

Paneelin juontaja, toimittaja Eeva Lehtimäki nosti esiin Kouvolan, jonka on saanut paljon opetuksen koronatukea mutta samaan aikaan on lomauttanut paljon opettajia. Lehtimäki totesi Kouvolan suurimpien puolueiden olevan SDP ja kokoomus ja kysyi näiden puolueiden puheenjohtajilta Sanna Marinilta (sd.) ja Petteri Orpolta (kok.), hyväksytäänkö puolueiden toiminta.

– Tähän on aivan yksiselitteinen vastaus. Hallituksen viesti kunnille on ollut se, että nyt ei pidä lomauttaa. Meidän aivan yksiselitteinen viesti koko koronakriisin ajan on ollut se, että pitää välttää lomautuksia ja irtisanomisia. Se on juuri se syy, minkä takia me olemme ohjanneet kunnille poikkeuksellisella tavalla resursseja koronakriisin aikana, Sanna Marin sanoi.

– Me emme halua nähdä sitä, että opettajien tai kuntien muuta henkilöstöä, eli niitä henkilöitä jotka tuottavat ihmisille peruspalveluita ja lapsillemme laadukasta opetusta ja varhaiskasvatusta, lomautetaan tai irtisanotaan. Nyt on väärä hetki tällaiselle politiikalle. Aivan yksiselitteinen viesti on se, että tätä ei voida hyväksyä, pääministeri jatkoi.

Marin totesi, että varmasti hyvin tarkkaan opetus- ja kulttuuriministeriössä katsotaan se, että näiltä kunnilta voidaan periä takaisin kohdennettuja rahoja, mikäli lomautuksia on toimeenpantu.

Petteri Orpo sanoi, että kukaan ei halua lomauttaa yhtään kunnan työntekijää ja opettajaa.

– Kyse on siitä, että kunnat ja kaupungit ovat hyvin erilaisessa taloudellisessa tilanteessa ja jossain se taloustilanne on niin huono ja tuet eivät ole osuneet riittävällä tavalla, että on jouduttu silti menemään lomautuksiin.

Orpon mukaan kyse on perusopetuksen rahoituksesta ja se pitää turvata.

– Se mitä hallitus on nyt tehnyt kaiken tämän suuren rahanjaon keskellä, on käytännössä muutaman sadan miljoonan lisäykset koulutukseen. Ne ovat määräaikaisia rahoja, muun muassa opettajien palkkaukseen.

Orpon mukaan tarvitaan pysyviä määrärahan lisäyksiä perusopetukseen. Oppivelvollisuusiän nostaminenkin vie Orpon mielestä rahaa väärään kohteeseen.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoi, että esimerkiksi korkeakoulutuksen osalta on tehty pysyviä lisäyksiä korkeakoulutuksen perusrahoitukseen.

– Ja samaa koskee muita koulutusasteita, Saarikko jatkoi.

Hän haastoi lisää Orpoa.

– Toisessa paneelissa kaksi päivää sitten sanoit, että hallitus tuhlailee rahaa kunnille, että annamme turhaan ylimääräisiä rahoja. Miten tänään se ei olekaan ongelma?, Saarikko kysyi Orpolta ja totesi, että ilman lisärahoja kunnille olisi nähty paljon enemmän opettajien ja kuntien työntekijöiden lomautuksia.

Orpon mukaan kunnille annettava tuki on kohdentunut väärin, jos jotkut kunnat joutuvat leikkaamaan suurista tuen kokonaismääristä huolimatta. Orpon mukaan kuntien talouden perusta on heikko. Hän kysyi, mitä tehdään, kun määräaikainen rahoitus loppuu.

– Edessä on todella huononnäköinen näkymä. Se, joka siitä kärsii, on perusopetus ja oppilaat, Orpo varoitti.

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson sanoi Orpolle, että kyseessä on yhteinen huoli.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah totesi, että opetusala on harvoja aloja, joilta tehdään säännöllisesti leikkauksia ja ihmisiä lomautetaan.

– Tämä on väärin ja tästä pitää päästä eroon.

Liike Nytin Hjallis Harkimo ihmetteli, että esimerkiksi Mikkeli ”tekee kymmeniä miljoonia tappioita ensi vuonna mutta ei saisi lomauttaa ketään”.

– Ei se viisaus istu tässä pöydässä. Ei me voida täältä mennä käskemään kaikkia kuntia, että nyt te ette lomauta. Tämä on vähän kuin pääministerikin puhui siitä, että yrityksetkään eivät saisi lomauttaa, kun on korona-aika.

Marin reagoi tiukasti Harkimon väitteeseen palaten siihen vielä myöhemminkin keskustelussa.

– En ole ikinä sanonut, että korona-aikana ei voisi lomauttaa yrityksissä. Me olemme helpottaneet lomautuksia sen takia, että ei irtisanottaisi. Ei nyt pidä puhua ihan mitä sattuu, Marin sanoi.

Vihreiden puheenjohtajan Maria Ohisalon mukaan hallitus on tehnyt pysyviä panostuksia jokaiselle koulutusasteelle.

– Orpon väite siitä, että nämä olisivat vain väliaikaisia, ei pidä paikkaansa.

Opetusministeri Jussi Saramo sanoi, että hänellä meni ”ihon alle” Orpon puheet, että opetukselle on annettu tilapäisiä rahoja. Saramo muistutti, että esimerkiksi varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja laskettiin ja rahoitus on annettu pysyväksi kunnille.

Saramo jatkoi myös, että asia meni ihon alle sen vuoksi, että pääkaupunkiseudulla kunnat ”olivat tehneet kartellin”.

– Sitä perusteltiin niin, että ei meidän tarvitse maksaa lastentarhanopettajille enempää palkkaa, koska jos me rupeamme kilpailemaan palkoilla, sitten naapurikin nostaa ja lopulta kaikki häviävät. Mutta itse asiassa silloinhan ne lastentarhanopettajat voittaisivat ja alasta tulisi huomattavasti houkuttelevampi.

Onneksi kartelli paljastui, Saramo sanoi.

SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin palasi vielä myöhemmässä vaiheessa keskusteluun ja totesi, että siinä tuli niin sakeita väitteitä, että ne on pakko oikoa.

Marin ihmetteli uudestaan Harkimon väitteitä, että hallitus olisi halunnut kieltää yrityksiä lomauttamasta.

– Päinvastoin. Alkukeväällä, kun korona iski päälle, me nimenomaisesti toimme lainsäädäntöä, jolla helpotettiin lomautuksia, että voitaisiin välttää irtisanomisia. Ei täällä nyt ihan mitä tahansa pitäisi voida puhua, hän toisti.

Marin toisti tämän jälkeen vielä hallituksen kannan, jonka mukaan kuntia on tuettu sen vuoksi, että peruspalveluista ja koulutuksista pidettäisiin huolta eikä irtisanottaisi eikä lomautettaisi.