”Hätkähdyttävä ylilyönti tilanteessa” – Kantola näkee Risikon puheissa piilottelusta jopa moraalipaniikin piirteitä

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Ilkka Kantola eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä kesäkuussa.

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) kertoi tällä viikolla hallituksen pohtivan, voitaisiinko kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden piilottelusta rangaista.

Ainakin kirkot ovat tarjonneet suojaa turvapaikanhakijoille.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo katsoo, että piilottelu rapauttaa luottamusta oikeusvaltioon.

SDP:n kansanedustaja Ilkka Kantola on hämmästellyt Risikon avausta piilottelun kriminalisoinnista.

– Se oli hätkähdyttävä ylilyönti tilanteessa. Pitäisi olla jokin analyysi, kuinka paljon piilottelua on. Olen ymmärtänyt, kun olen kommentteja seurannut, ettei tällaista lainsäädäntöä olla kuitenkaan valmistelemassa, hän sanoo Demokraatille.

Kantola arvioi, että piiloteltuja on vähän. Hän myös muistuttaa, että kirkot ovat korostaneet ohjeistossaan ja esimerkiksi arkkipiispan lausunnoissa on korostettu sitä, että viranomaisten kanssa tehdään yhteistyötä.

– Tässä luotiin jokin hätääntynyt kuva, että tällainen olisi kovinkin laaja ilmiö. Pidän erittäin epäilyttävänä tarvetta lainsäädännölle, jolla piilottelu kriminalisoitaisin. Meillä on kuitenkin käsittääkseni olemassa säädöksiä, että viranomaisten toiminnan vastustaminen ei ole sallittua, Kantola muistuttaa.

Hän ei usko, että kirkkojen ohjeistus suojan antamiseen on sellainen, että ministeriöllä olisi syytä olla huolissaan. Hän näkeekin ministeri Risikon toiminnassa myös moraalipaniikin piirteitä.

Myös tutkijat ovat nähneet poliitikoissa Turun tapahtumien jälkeen moraalisen paniikin piirteitä. Asiasta on kertonut Yle.

”On ollut ihan viisaita puheenvuoroja myös.”

Ilkka Kantolan mielestä tällä hetkellä keskeinen ongelma on se, että turvapaikkaprosessin käsittely kestää Suomessa niin kauan.

– Pitäisi saada nopeammin päätöksiä, hän sanoo ja painottaa samalla, että ihmisten on saatava myös tukea ja oikeusturvaa, kun he esimerkiksi valittavat päätöksistä.

– Totta kai Turun tilanne antoi uuden kulman ja huolen turvallisuustilanteesta. Kyse on siitä, miten arvioidaan riskiä, joka liittyy näihin tilanteisiin.

Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon kommentteja siitä, että ihmisiä pitäisi eristää joihinkin paikkoihin, ”saarille”, Kantola pitää sietämättöminä.

– Sisäministeriön kansaliapäällikkö Päivi Nerg on hyvin analysoinut, että jos keskitetään kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet, todennäköisemmin silloin tapahtuu radikalisoituminen ja syntyy entistä suurempi riski. Tässä on ollut ihan viisaita puheenvuoroja myös, joilla on tasapainotettu reaktioita tilanteeseen.

”Ensisijaista on saada sisältö kuntoon.”

Hallituksessa on kiirehditty tiedustelulainsäädännön tekemistä. Kantola pitää ymmärrettävänä, että siellä on nyt paineita kantaa vastuuta kansalaisten turvallisuudesta muun muassa tiedustelulakia vauhdittamalla.

– Olen kyllä sitä mieltä kuten monet perustuslakiasiantuntijat, että ensisijaista on se, että lain sisältö saadaan kuntoon.

Tällä hetkellä hallituksen varsinaisia lakiesityksiä vasta odotetaan eduskuntaan.

– Sitten kun lain sisällöstä alkaa löytyä selkeä yhteisymmärrys – ja toivon että se löytyy – on tarkistettava sen kiireellisyys menettelyn suhteen. Mutta pitää ensin olla hyvä lainsäädäntö.

Lain hyväksyminen jo tällä vaalikaudella vaatisi 5/6 enemmistön tukea.

– Esimerkiksi Turun tapauksen osalta ei ole tietoa, olisiko nyt luonnosteltu lainsäädäntö auttanut. Supolla oli kuitenkin vihjetietoa, mutta heidän omista prioriteettisyistä (rikoksesta nyt epäiltyyn) ei kohdistettu seurantaa.

Kohti arkkipiispanvaalia.

SDP:n kolmannen kauden kansanedustajaa Ilkka Kantolaa esitetään uudeksi arkkipiispaksi. Hänen taakseen on jo koottu tukiryhmä. Kantola on antanut sille suostumuksensa.

– Luulen, että ihmiset myös varmaan harkitsevat kokonaisuutta ja keitä muita on tulossa tähän mukaan, Kantola pohtii.

Ennen poliitikon uraansa Kantola toimi Turun piispana.

Muita arkkipiispan virasta kiinnostuneita ei ole vielä tällä hetkellä ilmoittautunut.

– Tietysti on oma kysymyksensä, mistä löytyy halukas ja äänestäjien kannalta kiinnostava naispuolinen ehdokas.

Helsingin piispaksi valittiin Teemu Laajasalo. Kun Irja Askola on jäänyt eläkkeelle, kirkossa ei ole yhtään naista piispana.

Kantola toteaa, että Helsingin vaalissa oli mukana kaksi ansioitunutta ja pätevää teologian tohtoria.

– Paineet kirkossa ovat kovat, että siihen (arkkipiispanvaaliin) löytyisi naisehdokas, se on oma osa keskustelunsa, Kantola tietää.

Yhtä lailla nyt odotetaan sitä, ketkä istuvista piispoista ovat kiinnostuneita arkkipiispuudesta. Asetelmat eivät siis ole vielä likimainkaan valmiit.

Nykyinen arkkipiispa Kari Mäkinen jää eläkkeelle ensi vuonna kesäkuun alusta.

Ihalainen: Kaikkiin maakuntiin omiin vahvuuksiin rakentuvat kasvu, elinkeino- ja työllisyysohjelmat

Kuva: Jari Soini
Kansanedustaja Lauri Ihalainen.

– SDP:n vaihtoehtobudjetti peräänkuuluttaa oikeudenmukaisuutta, kaikkein mukana pitämisen tärkeyttä sekä kasvavan yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämistä kansakunnan eheyden vaalimiseksi, kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) summaa.

– SDP kantaa huolta siitä, miten pidemmän aikavälin kestävä kasvu turvataan ja sen tuella työttömyyttä lasketaan. Suomi tarvitsee osaamisperusteista vientivetoista kasvua ja innostavan ilmapiirin investoida sekä vahvaa tukea pk-yritysten ja yksinyrittäjien pärjäämiselle, hän jatkaa.

SDP on peräänkuuluttanut, että pidemmän aikavälin kasvu ja työllisyysasteen parantaminen edellyttävät lisärahoitusta tutkimukseen tuotekehitykseen ja uusiin innovaatioihin sekä erityisesti koulutukseen. Tarvitaan uusia ideoita, tuottavuuden nostamista ja pk-yrityksien kansainvälistymisen tukea.

– Yritystukia uudistettaessa tulisin siirtää tukien painopistettä uuden luomiseen ja paikata hallituksen virheelliset innovaatiotukileikkaukset ja lisätä tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta.

SDP on vaihtoehtobudjetissaan hahmotellut tulevaisuuden teknologia- ja elinkeinopolitiikan tavoitteita muun muassa kiertotalouden ja palvelujen, mukaan lukien matkailun, edistämistä. Arktisen alueen kehittäminen avaa Suomelle uusia viennin ja työllisyyden mahdollisuuksia.

SDP esittää, että kaikissa maakunnissa laaditaan alueen omiin vahvuuksiin rakentuvat kasvu, elinkeino- ja työllisyysohjelmat. Niissä kaikki alueen toimijat voisivat sitoutua esimerkiksi sopimuspohjaisesti yhteisten tavoitteiden edistämiseen. Maakunnan yhteydet yrityksien, korkeakoulujen ja julkisten toimijoiden välillä ovat avainasemassa tulokselliselle toiminnalle.

– SDP haluaa, että julkinen talous on hyvässä kunnossa myös mahdollisen seuraavan talousnotkahduksen tullessa – vahva julkinen talous on paras puskuri hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiselle. Ei ole liikaa sanottu, että SDP:n vaihtoehtobudjetti on oikeudenmukaisuuden, työllisyyden ja kasvua vauhdittava vastuullinen esitys, Ihalainen päättää.

Kansanedustajien suuri ihmetys: Mihin hallitus unohti hätäkeskukset ja viinalain?

Kuva: lehtikuva/petteri lehtinen
Liikenneonnettomuus vaati kahden ihmisen hengen Hartolassa Itä-Hämeessä 4-tiellä 1.helmikuuta 2007. Nelostie oli suljettu liikenteeltä Hartolan keskustan kohdalla. Hämeen hätäkeskuksen tietojen mukaan onnettomuuden osapuolina ovat kuorma-auto ja kaksi henkilöautoa.

SDP:n hallintovaliokunnan kansanedustajat Sirpa PaateroMika Kari ja Joona Räsänen kiittävät hallituksen täydentävään budjettiehdotukseen sisältyneitä panostuksia poliisin, Suojelupoliisin ja Rajavartiolaitoksen resursseihin. Samalla kansanedustajat ihmettelevät, ettei hälytyskeskuksien resurssivajetta korjattu samalla. Myös varautuminen alkoholilain tuomiin resurssipaineisiin puuttuu esityksestä.

– Hätäkeskuslaitoksen kohdalla talousarvioon sisältyvä miljoonan euron leikkaus jo aiemmin aliresursoituun toimintaan uhkaa heikentää turvallisuusviranomaisten palvelutasoa ja henkilöstön työssä jaksamista kestämättömälle tasolle. Hätäkeskusten toimintakyvyn heikkeneminen näkyy merkittävällä tavalla muiden sisäisen turvallisuuden toimijoiden toiminnassa, jossa se pidentää vasteaikoja, lisää tehtävämääriä ja aiheuttaa resurssien epätarkoituksenmukaista kohdentumista. On käsittämätöntä, että näitä leikkauksia ei poistettu täydentävässä talousarviossa, kansanedustajat painottavat.

– Turvallisuusviranomaisille joudutaan koko ajan etsimään välttämätöntä rahoitusta uusien tehtävien hoitoon. Perustoiminnan rahoitus on kuitenkin kroonisen alimitoitettua. On hämmästyttävää, miten hallitus samaan aikaan luo uusia resurssipaineita omilla toimillaan, kuten alkoholilain kohdalla on nähtävissä.

Sisäministeriön arvion mukaan alkoholilain uudistus aiheuttaa poliisille 170 henkilötyövuoden lisäystarpeen.  Poliisin henkilöstömenoja lisäisi muun muassa hälytystehtävien lisääntyminen erityisesti viikonloppuisin, työn painopisteaikojen muuttuminen, haitta- ja ylityökustannusten lisääntyminen, kiinniotettujen kuljetuskustannusten lisääntyminen, kiinniotettujen vartiointitarpeen lisääntyminen ja päihtyneiden henkilöiden rikosten selvittäminen sekä rikosten esitutkinta.

– Poliisi haluaisi täysin oikeutetusti pysyvyyttä ja ennakoitavuutta rahoituksensa suhteen. Nyt poliisin budjettia kuitenkin tarkastellaan kolmatta kertaa tänä vuonna. Tämä luo tarpeettomia rasitteita toiminnan suunnitteluun ja muutenkin kuormitetuille työntekijöille, jotka elävät pahimmillaan pätkätyösuhteissa.

Paperiliitto hyväksyi neuvottelutuloksen yksimielisesti

Kuva: Thinkstock

Paperiliiton liittovaltuusto hyväksyi tänään perjantaina yksimielisesti neuvottelutuloksen Paperiteollisuuden työehtosopimukseksi.

Sopimuskausi on kaksi vuotta 10.11.2017–30.11.2019.

Neuvottelutulos Paperiliiton ja Metsäteollisuus ry:n välisissä neuvotteluissa syntyi viikko sitten perjantaina. Paperiliiton tes-neuvottelukunta hyväksyi neuvottelutuloksen yksimielisesti. Samoin liiton hallitus päätti yksimielisesti esittää neuvottelutulosta liittovaltuuston hyväksyttäväksi.

”Kalliit hinnat vaikuttavat monen lapsiperheen talouteen” – SDP:n Taavitsainen vaatii koulukuvausmaksujen suitsimista

Satu Taavitsainen.

SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen jätti ministerille kirjallisen kysymyksen koulukuvausten korkeista maksuista ja lasten arjen lähiympäristöissä tapahtuvasta markkinoinnista.

– Lasten valokuvat ovat ihania! Valitettavasti päiväkodeissa ja kouluissa otettavien jokavuotisten valokuvien kalliit hinnat vaikuttavat todella monen lapsiperheen talouteen, kertoo Taavitsainen.

– Lasten ja nuorten elämässä se, että voi saada samanlaisia tavaroita kuin ikätoverit, esimerkiksi juuri koulukuvia, on tärkeää yhteenkuuluvuuden rakentumiselle. Pidän päiväkoti- ja koulukuvapakettien hintojen suitsimista perheiden talouden ja lasten tasa-arvoisuuden kannalta tärkeänä asiana, tähdentää Taavitsainen.

Lasten valokuvat ovat ihania!

Taavitsaisen mukaan lapsiin kohdistetaan yhä enemmän vaikeasti tunnistettavaa markkinointia television, internetin ja puhelimen kautta. Kulutuskulttuurin voimistumiseen voidaan vaikuttaa hillitsemällä lapsiin suunnattua markkinointia ja ohjaamalla lapsia vastuulliseen kuluttamiseen ja kriittiseen medialukutaitoon. Avainasemassa tässä ovat kotien lisäksi päiväkodit ja koulut.

– Kysyin kirjallisesti ministeriltä, mihin toimiin hän aikoo ryhtyä päiväkoti- ja koulukuvien hintojen alentamiseksi ja miten hän aikoo puuttua lasten eriarvoistumiskehitykseen, joka alkaa jo päiväkodissa ja peruskoulussa. Kysyin myös, kuinka ministeri aikoo turvata lapsen aseman kuluttajana ja hillitä markkinointia lasten ja nuorten arjen lähiympäristöissä.

Halla-aho: Tämä on syytä lopettaa nyt – ”Meille on siitä pelkkää haittaa”

Kuva: lehtikuva/jussi moilanen
Jussi Halla-aho.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho katsoo, että kinastelu puolueesta irtautuneiden sinisten kanssa on aika lopettaa. Halla-ahon mukaan vaikuttaa siltä, että perussuomalaisten sanomat eivät ylitä median uutiskynnystä, elleivät ne liity maahanmuuttoon tai riitelyyn sinisten kanssa.

– Sinisille meitä vastaan hyökkäily meitä vastaan on ainoa keino saada julkisuutta. Muille puolueille se on herkkua, mutta meille siitä on pelkkää haittaa, Halla-aho sanoi.

Halla-aho oli puolueen tiedotustilaisuudessa närkästynyt Yleisradiolle siitä, että se ei keskiviikon pääuutislähetyksessään maininnut perussuomalaisten vaihtoehtobudjettia, vaikka muiden oppositiopuolueiden kannat esiteltiin.

– Perussuomalaiset olivat mystisesti lakanneet olemasta. Yksi syy voi tietysti olla, että perussuomalaiset esitti Yleisradion rahoituksen leikkaamista, Halla-aho moitti.

Halla-aho ennakoi, että edessä voi olla hallituskriisi itsenäisyyden juhlavuoden ja presidentinvaalien jälkeen, jos sote-uudistus taas jumittuu perustuslakivaliokuntaan.

– Hallitusta pitää kasassa lähinnä se, että tämänhetkiset heikot hallituskumppanit ovat kokoomukselle paras mahdollisuus saada oma kärkihankkeensa, eli sote-uudistus, läpi.