– Tässä oli pitkä ja kivinen tie, mutta olemme kohtalaisen tyytyväisiä tulokseen, erityisesti siihen, että saatiin euromääräiset palkankorotukset, Annika Rönni-Sällinen kiteyttää tunnelmat neuvottelutuloksen syntymisen jälkeen.

PAM tavoitteli neuvotteluissa Saksan teollisuuden tasoon vertautuvaa palkankorotusta – tavoitesumma oli 200 euroa – ja lopputulos on hyvin lähellä tätä tasoa.

Nyt hyväksytty kaksivuotinen työehtosopimus (tes) korottaa kaupan alan kokoaikaisten työntekijöiden työntekijöiden palkkoja kaikkiaan 165 euroa kuukaudessa. Ensimmäisen vuoden korotus kuukausipalkkaan on 105 euroa, toisen vuoden 60 euroa. Lisäksi sovittiin 400 euron kertaerästä, joka maksetaan kaikille kaupan alan työntekijöille. Osa-aikaisille kertaerä maksetaan suhteessa työsopimustunteihin. Tuntipalkoissa palkankorotukset ovat kauden aikana yhteensä 1,02 euroa.

Kaupan alalla ei ole lakkoiltu tiuhaan. Rönni-Sällinen laskee, että viimeksi lakossa oltiin vuonna 2010. Lakonuhkia on ollut, mutta lakot eivät ole toteutuneet. Mistä se kertoo, että nyt piti mennä lakkoon asti?

– Kyllä se kertoo aika paljon tästä ajasta. Siitä, että ihmisillä on oikeasti hätä oman toimeentulonsa puolesta. Ihmiset kokivat, että meidän vaatimuksemme olivat täysin perusteltuja ja olivat valmiit niitä vaatimuksia myös puolustamaan, Rönni-Sällinen arvioi.

EUROMÄÄRÄINEN korotus on erityisen hyvä pienipalkkaisten työntekijöiden kannalta, kun prosenttikorotuksista hyötyvät enemmän palkkaa saavat. Nyt korotus on sama kaikille kokoaikaisille työntekijöille. Euromääräiset korotukset eivät ole erityisen yleisiä.

– Ei niitä varsinkaan nykyään ole juuri nähty. Meillä viimeksi viisi vuotta sitten on ollut neuvottelukierros, jossa niitä nähtiin. Ei niitä ole laajemminkaan työmarkkinakentässä juurikaan ollut, Rönni-Sällinen kertoo.

Rönni-Sällisen mukaan PAMissa voidaan olla tyytyväisiä siihen, että käytännössä kaupan alan pienipalkkaiset työntekijät saivat euromääräisesti suurinpiirtein samat korotukset kuin teknologiateollisuudessa keskimäärin.

Näin kaupan alan neuvottelutuloksesta on räknännyt esimerkiksi Helsingin yliopiston tutkijatohtori Ilkka Kärrylä.

– Kaupan alalle tuli euromääräinen palkankorotus, joka on ollut suht harvinainen viime vuosikymmeninä. 165€ kahdessa vuodessa tarkoittaa esim. 2000€/kk tienaavalle yli 8% korotusta – enemmän kuin teknologiateollisuudessa. Enemmän tienaaville prosentti luonnollisesti pienempi, Kärrylä laskee Twitterissä.

TES-KIRJAUKSISSA myös perhevapaiden palkanmaksua koskevat asiat saatiin nyt PAMin näkökulmasta aiempaa paremmalle tolalle, Annika Rönni-Sällinen kiittelee.

– Vanhempainvapaan palkallisuuden osalta saatiin kummatkin vanhemmat samaan asemaan. Sekä synnyttäneellä että ei-synnyttäneellä vanhemmalla on kummallakin yhtäläinen oikeus palkalliseen vanhempainvapaaseen.

Ei-synnyttävän vanhemman palkallinen perhevapaa pitenee nykyisestä kuudesta päivästä 36 päivään.

PAMille tärkeinä saavutuksina Annika Rönni-Sällinen listaa myös palkkausjärjestelmään liittyvät uudistukset, jotka koskevat logistiikka- ja toimihenkilötehtävissä työskenteleviä. Lisäksi myyjille tulee taulukkopalkkoihin tasonostot, joiden myötä alimmat taulukkopalkat nousevat pysyvästi, Rönni-Sällinen kertoo.

Luottamustehtävien hoitaminen usein oman työn ohessa haukkaa oman aikansa, eikä sitä ole luottamushenkilöiden näkökulmasta varmasti koskaan liikaa. Annika Rönni-Sällinen iloitseekin, että myös tähän asiaan saatiin nyt parannusta.

– Henkilöstön edustajien – luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen – työstävapautusaikoja, eli sitä aikaa, jota he voivat käyttää luottamustehtävänsä hoitoon, lisättiin jonkin verran, hän kertoo.

NEUVOTTELUISSA tuskin koskaan saavutetaan lopputulosta, joka täysin tyydyttäisi kumpaakin osapuolta. Annika Rönni-Sällisen mukaan nytkin jäi työtä tehtäväksi.

– Esimerkiksi osa-aikatyöntekijöiden aseman parantaminen on sellainen asia, mikä meillä on varmasti tulevaisuudessakin agendalla. Nyt siihen ei erityisesti saatu mitään uutta.

Palvelualojen ammattiliitto on tarttunut osa-aikaisten työntekijöiden asemaan eduskuntavaalitavoitteissaan.

– Haemme lainsäädäntömuutosten kautta parannuksia tilanteeseen. Päällimmäisenä tavoitteena on, että osa-aikatyölle pitäisi olla perusteet samalla lailla kuin nyt on määräaikaisille työsopimuksille, Rönni-Sällinen sanoo.