Hoitojen kokonaismäärät ovat pysyneet jo pitkään melko tasaisina, mutta hoidettavien keski-ikä on viime vuosina hieman noussut, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) kerrotaan.

THL:n mukaan noin puolet hoidot aloittavista on nyt 35 vuotta täyttäneitä.

Inova lapsettomuusklinikan toimitusjohtaja Pia Allinen kertoo, että hoitomuodoksi yli 40-vuotiaille naisille ehdotetaan yleensä suoraan koeputkihedelmöityshoitoa, jossa kypsyneet munasolut kerätään ja hedelmöitetään naisen elimistön ulkopuolella. Hedelmöittyneet munasolut kasvatetaan alkioiksi, minkä jälkeen yksi tai kaksi alkiota siirretään kohtuun.

– Tällaisia voivat olla esimerkiksi lääkehoito, jolla naisen munasolu saadaan kypsymään, tai ovulaatiohetkeen yhdistetty inseminaatio, jossa siittiöitä ruiskutetaan kohtuun.

Allinen kertoo, että naisen ikä ja miehen siemennesteen laatu vaikuttavat hoitoennusteeseen eniten. Naisilla raskausennuste lähtee heikkenemään ensin 30-vuotiaana ja jyrkemmin noin 35-vuotiaana.

Dextra Lapsettomuusklinikan lapsettomuuslääkäri Marika Mikola sanoo, että yksityisessä terveydenhoidossa yläikäraja lapsettomuushoitoihin on yleensä noin 45 vuotta. Julkisella puolella lapsettomuushoitojen piiriin pääsee THL:n mukaan yleensä noin 40 ikävuoteen asti, joskus jopa 43-vuotiaaksi asti.

Mehiläinen Felicitas lapsettomuusklinikan lapsettomuuslääkärin Merja Tuomi-Nikulan mukaan vastaanotolle tulee paljon yli 40-vuotiaita naisia, joille omien solujen toimimattomuus voi tulla hyvinkin suurena yllätyksenä. Taustalla on Tuomi-Nikulan mielestä julkisuudessa näkyvä kuva yli 45-vuotiaista raskaana olevista naisista.

– Myös yksin vastaanotolle hakeutuvat naiset ovat usein joko hieman alle tai hieman yli 40-vuotiaita, Tuomi-Nikula toteaa.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) Naistentautien poliklinikan linjajohtaja Aila Tiitinen kertoo, että myös julkiselle puolelle tulee säännöllisesti hedelmöityshoitotiedusteluja yli 40-vuotiailta naisilta.

Tällä hetkellä julkisessa terveydenhoidossa ei tarjota hoitoja lahjoitetuilla sukusoluilla, joten kaikki luovutettuja munasoluja tai siittiöitä tarvitsevat heteroparit, yksin hoitoon hakeutuvat naiset ja naisparit joutuvat menemään yksityiselle lääkäriasemalle.

Husin Tiitisen mukaan valmistelu lahjasukusoluilla tehtävien hoitojen käynnistämiseksi myös julkisella puolella on alkanut, mutta mahdollisesta toteutumisaikataulusta ei vielä ole tietoa.

Yliopistosairaaloiden johtajaylilääkärit ovat aiemmin linjanneet, että julkisen terveydenhuollon hedelmöityshoidossa ei käytetä luovutettuja sukusoluja resurssien puutteen vuoksi. Linjauksen mukaan hoitoja pitäisi myös antaa vain lääketieteellisin perustein.

Vuonna 2016 yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta kuitenkin asetti yliopistosairaaloiden johtajaylilääkäreille 30 000 euron uhkasakon liittyen tapaukseen, jossa naisen kanssa parisuhteessa olevalta naiselta evättiin pääsy hedelmöityshoitoihin julkisessa terveydenhoidossa. Nainen oli hankkinut tarvittavat sukusolut omalla kustannuksellaan.

Asian käsittely on yhä kesken hallinto-oikeudessa.
STT–JANITA VIRTANEN