Tämä heijastuu myös Suomeen, joka on entisestään tiivistämässä yhteistyötä etenkin USA:n ja Ruotsin kanssa. Tämän kehityskulun rinnalla Suomessa pohditaan ja taustoitetaan nyt tosissaan edellytyksiä sille, olisiko maallamme mahdollisuus sopivassa vaiheessa jättää jäsenhakemus Natoon.

Tätä harkintaa käyvät nyt niin puolueet kuin maamme hallituskin, joka alkaa valmistella turvallisuuteen ja huoltovarmuudenkin liittyvää selontekoa. Sitä kautta eduskunnalle avautuu laaja keskustelun ja vaikuttamisen mahdollisuus huhtikuusta eteenpäin. Selonteko menee eduskunnan valiokuntiin käsiteltäväksi ja työn tuloksia odotetaan seuraavina kuukausina.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö teki viime perjantaina työvierailun Yhdysvaltoihin ja tapasi presidentti Joe Bidenin.

SDP:n europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd.) pitää vallitsevassa tilanteessa taitavana ja oikea-aikaisena liikkeenä matkustaa suoraan Washingtoniin ja tavata henkilökohtaisesti USA:n presidentti. Heinäluoma toteaa, että matkalta oli saatavissa ensi käden tietoa USA:n ajattelusta, miten Ukrainan kriisi voitaisiin ratkaista sekä siitä, miten USA näkee eurooppalaisen turvallisuusympäristön muutoksen.

Heinäluoma uskoo myös USA:n hyötyneen vierailusta, sillä EU:n päämiehet ovat paljon yhteydessä keskenään henkilökohtaisesti, mutta USA jää ymmärrettävästi hiukan kaukaisemmaksi jokapäiväisessä kanssakäymisessä.

– Vierailu varmasti antoi Suomelle tarkan kuvan siitä, mitä USA:ssa ajatellaan.

Heinäluoman mukaan oli tärkeää, että Niinistö tapasi matkallaan myös republikaanisen puolueen johtoa.

– Se, että tapaamiset järjestyivät muutaman päivän varoitusajalla, kertoo Suomen hyvistä suhteista USA:han ja siitä, että kanavat ovat auki.

Heinäluoma uskoo, että Niinistön ja Bidenin tapaamisen johtopäätöksistä on ollut suomalaismediassa tarjolla oikeaa kuvaa.

– Eli se tarkoittaa Suomen ja USA:n keskinäisen turvallisuusyhteistyön tiivistämistä ja myös Suomen, Ruotsin ja USA:n yhteistyön tiivistämistä.

Heinäluoma painottaa, että USA:n ja Suomen lähentyminen puolustusasioissa alkoi jo kymmenisen vuotta sitten. Hän summaa, että tälle jo valmiiksi tiiviille kanssakäymiselle on ollut hyvä rakentaa.

– Suomen ulkopolitiikalle on ollut ominaista kehittyä ajassa, tehdä asteittain muutoksia ja välttää äkkikäännöksiä. Suhde USA:han sopii ulkopolitiikkamme pitkään linjaan. USA:n merkitys on asteittain kasvanut ja se on otettu myös omien toimintojemme kehittämisessä huomioon. Nyt mennään sitten seuraavaan vaiheeseen ja sen yksityiskohtaista sisältöä katsotaan. Presidentit antoivat suunnan tiivistää turvallisuusyhteistyötä. Jatkossa ministerit ja asiantuntijat hakevat sille oikeat uomat, joten tähän ilman muuta palataan lähikuukausien aikana moneen kertaan, kun selvitystyö etenee.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) on paraikaa työvierailulla Yhdysvalloissa.

Julkisuudessa on pohdittu, oliko USA:n vierailulla ja kuinka selvästi esillä myös Suomen suhde Natoon.

– Suomen puolelta kaikki vaihtoehdot ovat nyt harkinnassa. Yhtä selvää on, että akuutissa tilanteessa helpointa on edetä Suomen ja Yhdysvaltain kahdenvälisen yhteistyön kehittämisessä, Eero Heinäluoma arvioi.

Suoranaisia, julkilausuttuja turvatakuita USA:lta Suomelle ei ole myöskään ainakaan julkisuuteen tuotu.

– Kyse on yhteistyön tiivistämisestä. Se osoittaa tietysti USA:n sitoutumista Eurooppaan ja myös pohjoiseen Eurooppaan. Se on tärkeä viesti. Niin kuin Niinistö sanoi, se viesti varmasti noteerataan myös Venäjällä ja se on hyvä asia.

Heinäluoma näkee, että yhteistyön tiivistämisen kanssa toisella raiteella kulkee Nato-jäsenyyden pohdinta Suomessa.

– Ollaan tilanteessa, että ensi kertaa se on todella vakavasti harkinnassa valtiojohdon ja kaikkien poliittisten päättäjien toimesta.

Heinäluoma toteaa myös, että Venäjän toiminta on kaikkialla johtamassa päinvastaiseen lopputulokseen kuin maassa oli ajateltu. Ukraina on yhtenäistynyt ja se kiinnittyy entistä tiiviimmin länteen ja myös eurooppalaiset ovat yhdistyneet toiminnassa Venäjän aggressiota vastaan. Suomi ja Ruotsi lähentyvät Natoa.

– Euroopassa puolustusyhteistyö tiivistyy. Tanskassa tulee kansanäänestys siitä, että Tanska liittyisi EU:n puolustusyhteistyöhön, josta se on vuoden 1993 kansanäänestyksen perusteella ollut ulkona. Suomessa ja Ruotsissa on tapahtunut merkittävä kannanmuutos. Enemmistö kansalaisista kannattaa nyt Nato-jäsenyyttä. Myös maamme valtiojohto ja poliittiset päätöksentekijät keskustelevat jäsenyydestä ja selvittävät sen hyötyjä ja haittoja. Eli nyt monet junat liikkuvat samanaikaisesti ja kaikissa on yhteinen ajatus tiivistää turvallisuusasioissa eurooppalaista yhteistyötä ja myös yhteistyötä amerikkalaisten kanssa.

Heinäluoma painottaa, että Suomen on tärkeää omissa ratkaisuissaan toimia hyvässä yhteistyössä Ruotsin kanssa. Hän jatkaa, että Suomella on länsinaapurin kanssa yhteiset edut ja yhteinen tilannearvio.

– Suomen ja Ruotsin on syytä sovittaa askelmerkkinsä samalle lankulle ja olla tietoisia toistensa ajatuksista – ja näin näyttää olevan.

Suomessa on käynnistetty parlamentaarinen pohdinta turvallisyysympäristön muutoksen vaikutuksista. Hallitus valmistelee nopeassa aikataulussa asiasta selonteon. Se taasen avaa eduskunnan valiokunnillle mahdollisuuden puhua aihepiiristä. Eduskuntapuolueet ovat kokoontuneet jo useaan kertaan ja on järjestetty myös yhteisiä kokoontumisia pääministerin ja presidentin kanssa.

– Tämä kertoo, että poliittiset päätöksentekijät ja valtiojohto ottavat tilanteen vakavasti ja kaikki haluavat varmistaa, että Suomessa on mahdollisimman suuri yhteisymmärrys siitä, mitä seuraavaksi tehdään. Merkitystä on sillä, että harkinta tehdään kaikki näkökulmat huomioon ottaen, avoimelta pohjalta ja kunnioittaen kaikkien puolueitten mahdollisuutta olla mukana ja ilmaista kantansa. Erityinen merkitys on sillä, että tuetaan valtiojohtoa vaikean tilanteen hoitamisessa.

Voiko tämän prosessin päässä olla Nato-jäsenhakemuksen jättäminen?

– Ilman muuta voi olla, siksihän pohdinta on käynnistetty. Mitä jäsenyys meille merkitsisi ja mitkä ovat sen vaikutukset. Päivänselvää on, että Venäjän hyökkäyksen myötä tämä keskustelu on tullut välttämättömäksi.

– Kovien muutosten keskellä on tärkeätä säilyttää viileä harkinta ja maltti. Valtiojohto osaa toimia tässä Suomen kokonaisetu mielessä ja turvallisuutemme maksimoiden. Siksi olen levollisin mielin ja annan täyden tuen niin pääministerin kuin presidentitkin työlle, Heinäluoma sanoo.

Hän nostaa tässä yhteydessä esiin myös Niinistön uudenvuodenpuheen ilmaisun: ”Nopearytmisessä maailmassa on entistäkin arvokkaampaa tietää, milloin kiiruhtaa, milloin malttaa.”

Myös SDP:n sisällä käydään turvallisuuspoliittista keskustelua. Heinäluoma toteaa, että myös tässä keskustelussa Nato-jäsenyyden pohdinta on väistämättä pöydällä.

– Keskustelua pitää käydä kiihkottomasti ja asiallisesti pitäen mielessä vain yksi päämäärä, se on suomalaisten turvallisuuden maksimointi. Tämä keskustelu on SDP:ssäkin jo käynnissä, se on lähtenyt asiallisesti ja rauhallisesti liikkeelle. Sillä tavalla sitä on myös syytä lähikuukaudet käydä. Tärkeätä on kuunnellaan vahvasti myös niitä, joilla on paras informaatio tilanteesta ja uuden tilanteen vaatimuksista, erityisesti pääministeriä.

Heinäluoma painottaa, että akuutisti tärkeintä on saada Venäjän hyökkäys Ukrainassa loppumaan, eli aselepo, rauha ja Venäjän joukot vetäytymään Ukrainasta.

– Se on se megaluokan asia, että verenvuodatus ja viattomien siviilien tappaminen loppuu. Se vaatii selvästikin lisää toimia myös Euroopan unionilta.

Heinäluoma katsoo, että EU:n on tehtävä vielä yksi talouspakotteiden kierros Venäjää kohtaan, jotta sillä voitaisiin nopeuttaa aselepoa ja tukea Ukrainaa. EU:n päämiehet harkitsevat lisäpakotteita tällä viikolla.

Pohdinnassa on myös venäläisen öljyn tuontikielto, mihin taasen Venäjä on uhannut vastata sulkea Nord Stream 1 -kaasuputken hanat Eurooppaan.

Heinäluoma toteaa, että energia-asiat ovat niin olennaisia Euroopan talouden toimivuudelle, että ne on tähän asti pidetty pakotepolitiikan ulkopuolella.

– Venäjän jatkaessa massiivista sodankäyntiä ja epäinhimillisiä hyökkäyksiä siviilejä vastaan energia-asiat tulevat myös pöydälle. Se on merkittävin käyttämätön työkalu, jolla vielä on merkitystä. Energiakauppa tuo 40 prosenttia Venäjän valtion budjetin tuloista.

Jos energiapakotteisiin päädyttäisiin, Heinäluoma ennakoi Suomen energiahuollon kestävän paremmin kuin monien muiden eurooppalaisen valtioiden kiitos monipuolisen energiapalettimme. Tosin öljyn ja kaiken energian hinta nousee rajusti siitä, mitä se on vanhoissa sopimuksissa ollut. Tämä näkyisi myös koto-Suomessa polttoainetta tankattaessa ja sähkölaskua maksettaessa.

Heinäluoma pitää selvänä, että Venäjä häviää käynnissä olevan kamppailun.

– Venäjä ei kestä uloslyöntiä läntisestä teknologiasta ja rahoitusjärjestelmästä. Edessä on talouden sekasorto ja kansalaisten valtaisa tyytymättömyys. Venäjä joutuu uusimaan koko poliittisen järjestelmänsä ja rakentamaan naapuruussuhteensa uudelta pohjalta.

– Vapaus on siksi väkevä voima, että se aina loppujen lopuksi nousee päällimmäiseksi. Nyt on tärkeätä ukrainalaisten, venäläisten itsensä ja kaikkien eurooppalaisten vuoksi, että muutos tulee nopeasti.