Heinäluoman mukaan budjettivaliokunnan iso asia on ollut seuraavan seitsemän vuoden budjettikehyksen ja siihen läheisesti liittyvän elvytyspaketin käsittely ja EU:n tulojen eli niin sanottujen omien varojen läpikäynti.

– Monivuotisen budjettikehyksen 2021–2027 osalta neuvottelut parlamentin ja neuvoston puheenjohtajamaa Saksan välillä ovat alkaneet ja käynnissä on loppukiri saattaa asetus voimaan ennen vuoden loppua. Tulosta odotetaan lokakuussa, mutta jo nyt voi nähdä, että neuvotteluista tulee vaikeat, Heinäluoma arvioi.

Hän on budjettivaliokunnan jäsen.

– Tätä olen itse korostanut kaikissa puheenvuoroissani. Unkarin Orbán puolestaan esitti muutama päivä sitten uhkauksen, että Unkari estää koko budjettisovun, jos ratkaisussa on mukana sitovia määräyksiä oikeusvaltionormeista. Ratkaisu on siis kaikkea muuta kuin valmis, Heinäluoma kertoo.

Parlamentti vaatii myös konkreettisia päätöksiä EU:n omista varoista esimerkiksi digiverosta, muoviverosta ja rahamarkkinaverosta.

– EU:n omista varoista ja mahdollisesta verotusoikeudesta parlamentilla ei ole varsinaista päätösvaltaa, mutta parlamentti pyrkii kuitenkin vaikuttamaan siihen, että elvytyspaketin miljardilainat maksetaan tulevaisuudessa takaisin EU:n uusilla varoilla eikä jäsenmaiden uusilla jäsenmaksuilla tai EU-budjettia leikkaamalla.

Paine EU:n omien tulojen uudelleenarvioinnille kasvaa.

– Oikein toteutettuna tässä voisi olla mahdollisuus vihdoin saattaa esimerkiksi suuria voittoja tahkovat digijätit verotuksen piiriin ja leikata kansallisia EU-rahoitusosuuksia. Toisaalta haasteena on varmistaa budjetin rahoitusosuuksien oikeudenmukaisuus. Nyt viimeistään olisi siis aika käynnistää kansallinen keskustelu ja kansalliset vaikutusarvioinnit EU:n omista varoista, jottei jouduta ojasta allikkoon, Heinäluoma toteaa.