Tämä koskettaa myös Suomea.

– Suomi menettää sen vuoksi satoja miljoonia euroja vuosittain. Veropohjan rapautuminen on uhka kansalaisten hyvinvoinnille ja turvallisuudelle, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta painotti järjestöjen yhteisessä EU-verotusta käsittelevässä seminaarissa.

Lisäksi EU-maat kilpailevat yhteisöveron tasollaan. Tien päässä on pian nollaverotus.

Järjestöt haluavat EU:ssa yhteisen yhdistetyn yritysveropohjan. Se määrittäisi monikansallisille yrityksille yhteiset säännöt veronalaisten voittojen laskentaan. Lisäksi ne esittävät vähimmäistasoa yhteisöverolle, josta Euroopan komissio ei ole vielä esittänyt kantaansa. Alin nimellinen yhteisöverokanta, yhdeksän prosenttia, on Unkarissa. Esimerkiksi Ranskassa se on 33 prosenttia.

Järjestöt odottavat kannanotossaan, että Suomi ei jää peesaajaksi vaan osallistuu aktiivisesti keskusteluun omine näkemyksineen.

Hallituksen viestin ajankohtaiseen aiheeseen toi elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.), joka totesi ymmärtävänsä  huolta, mikä liittyy kansainväliseen verokilpailuun ja sen mahdolliseen kiihtymiseen.

Hän muistutti, että Suomen linja verokilpailussa on perinteisesti ollut sopeutujan rooli kuin aktiivinen pelinrakentaja.

– Olemme uskoneet, että laaja veropohja ja kilpailukykyinen yhteisäverokanta ovat meille paras toimintastrategia, Lintilä huomautti ja muistutti, että tätä linjaa ovat soveltaneet kaikki Suomen hallitukset.

Lintilä oli siis varovainen kannassaan: esitys yhdistetystä yhteisöveropohjasta on sinällään kannatettavaa. Hän arvioi kuitenkin, että komission ehdottama verotuottojen kertymän jakokaava yhteisessä yhdistetyssä yhteisöveropohjassa (CCCTB) ei vastaa Suomen kansallista etua.

– Minusta näyttää, että Suomi olisi tässä vahvasti häviäjän roolissa. Voi kysyä, olisiko tämä lopulta suomalaisen palkansaajan etu, Lintilä korosti.

Hallitus on käynnistänyt oman verotuksen tiekarttahankkeensa, joka valmistuu ensi kevääseen mennessä.

Seminaarin paneelissa kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) pettyi Lintilän näkemykseen ja haastoi sen.

– Suomen rooli yritysverotuksen uudistajana on kokoansa suurempi, koska meillä on korkean verotuksen maana paljon pelissä. Meidän etumme ovat tietyt yhteiset pelisäännöt.

Hänen mukaansa suomalaisten kannattaa olla etujoukoissa: näin Suomen kansallinen etukin saisi jalansijansa.

– Tämä vaatii muutosta perinteisessä ajattelussa: ei pidä vain peesata, mitä muualla tapahtuu. Etujoukoissa olemme paremmin informoituja ja pystymme vaikuttamaan kuin odottelemalla, mitä muut päättävät.

Yhteiskuntavaikuttamisen johtaja Taina Vallander STTK:sta korosti myös, että Suomella on pian EU-puheenjohtajuuden myötä tuhannen taalan paikka tuoda omat näkemyksensä framille, mihin EU:ta kehitetään myös yritysverotuksessa.

Heinäluoman ajatus siitä, että yritysverotuksen EU-sääntely voisi lähteä liikkeelle euromaista, ei saanut kansanedustaja Harri Jaskarilta (kok.) varauksetonta tukea.

– Jos EU määrittelee yhteisöveron vähimmäistason esimerkiksi 20 prosenttiin ja Suomen naapurimaassa Ruotsissa yhteisövero on 15 prosenttia, se on aika haastava tilanne, Jaskari epäili.

Heinäluoma huomautti, että yritysveron EU-tason uudistus tulee joka tapauksessa. Kyse on siitä, halutaanko se 50 vai 5 vuoden päästä.

– Uskon, että kaikki olisivat voittajia, jos aikataulu olisi nopeammasta päästä.

Vaikeaksi tien tekee hänen mukaansa se, että EU:n päätöksenteossa vaaditaan useimmiten yksimielisyyttä, mutta toinenkin tie on.

– Euroryhmällä on jo yhteinen raja tarve yhteisiin sääntöihin. Jos jäädään odottamaan sitä viimeistäkin EU-maata mukaan, voi olla, että yhteisiä säännöksiä saa odottaa pitkään, tai niitä ei tule koskaan. Jos positiivinen etujoukko onnistuu, tulee lisää valtioita mukaan.

Heinäluoman mielestä tämä lainsäädäntöhanke sopisi hyvin yhdeksi Suomen EU-puheenjohtajakauden teemaksi. Hän korosti, että ensin pitää hyväksyä ajatus yhteisestä veropohjasta, ennen kuin päästään minimitasoon yhteisöverossa.

– Itse uskon, että sen pitää olla tässä kokonaisuudessa mukana.