– Mietin asiaa nyt tosi aktiivisesti ja myös sitä, ovatko olosuhteet muuttuneet viime kesäkuusta, kun tein päätöksen kieltäytyä. Tutkistelen itseäni ja kuuntelen asiaan liittyvää kansalaispalautetta.

Heinäluoma toteaa, että presidenttiehdokkuus olisi iso sitoumus.

– Se ei ole mikä tahansa ehdokkuus. Arvostan presidentin viran tosi korkella. Se on korkein tehtävä edelleen, mihin poliittisissa tehtävissä voi Suomessa tähdätä. Pelkkä ehdokkuuskin vaatii täydellisen omistautumisen niiltä, jotka ehdokkaiksi lähtevät, kaiken ajan tästä vaaleihin saakka. Jos siihen lähtee, pitää olla sata lasissa ja myös annettavaa, tätä tutkistelua nyt omalta kohdaltani teen.

– Eivät ihmiset valitse valitsijayhdistystä tai puoluetta, joka ehdokkaan on asettanut, vaan henkilön ja hänen ajatuksensa.

– Ratkaisu oli mielenkiintoinen. Vain Niinistö tietää, mitä hän on sillä tarkoittanut, Heinäluoma vastaa.

Saksan liittokansleri Angela Merkel totesi viikonloppuna, että Britannia ja USA eivät ole enää täysin luotettavia kumppaneita ja Euroopan on otettava kohtalo omiin käsiinsä. Suomen ulkopoliittinen johto on ottanut asiaan viime päivinä kantaa.

Sauli Niinistö piti puheenvuoroa voimakkaana ja näki siinä merkkejä eurooppalaisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistumisesta. Ulkoministeri Timo Soini (ps.) taasen toivoi rauhoittumista ja sitä, ettei puhuttaisi julkisuuden kautta. Saksan, Britannian ja USA:n yhteistyö on Soinin mukaan Suomen ja Euroopan etu.

Eero Heinäluoma katsoo Merkelin lausunnon olleen historiallinen kahdella tavalla.

– Saksa ottaa siinä selvästi isoa ruutua Euroopan johtamisessa ja näyttää samalla Euroopalle suuntaa aikuistumiseen. Euroopan pitää pystyä tulemaan toimeen myös omillaan ja se että Saksa tekee sen, kertoo aikamme muutoksesta.

Heinäluoma muistuttaa, että Saksa kuului toisen maailmansodan häviäjävaltioihin ja maa oli pitkään holhouksessa. Voittajavaltiot päättivät maan poliittisen järjestelmän rakentamisesta.

– Nyt tämä holhottu ja voitettu ottaa oman paikkansa, mutta tekee sen hyvin tasapainoisella ja kunnioitettavalla tavalla.

Heinäluoma allekirjoittaa myös sen, että amerikkalaisten julkisuuskuvaan mutta myös uskottavuuteen on syntynyt vaurioita eurooppalaisten silmissä.

– Kuinka suuria vauriot ovat ja pitkäaikaisia, se jää nähtäväksi. Siksi suuria kuitenkin, että Merkel on omat sanansa lausunut. Varmaan USA jossain aikataulussa palaa ennustettavaan ulkopolitiikkaan, mutta juuri nyt sen toiminnan lukeminen on vaikeata.

Heinäluoma toteaa, että tänä aikana monessa Euroopan maassa ja poliittisissa liikkeissä varaudutaan siihen, että isoja muutoksia voi tapahtua lyhyessäkin ajassa. Tällainen muutos on nyt myös se, että USA:sta on kyseenalaistettu sitoutumista vuosikymmenten aikana rakennettuun turvallisuusajatteluun.

– Se mitä Merkel sanoi, on ollut sinällänsä pidempään ennustettavissa.

– Olen itse ollut toistakymmentä vuotta sillä kannalla että sellainen tilanne joskus väjäämättä koetaan, että eurooppalaiset joutuvat toteamaan, että pitää olla omaa toimintakykyä kriisitilanteessa. Euroopan päätöksentekoa ei voida sitoa USA:n kulloiseenkin presidentinvaaliasetelmaan. Unioni on niin iso, että sen täytyy seistä omilla jaloillaan.

Heinäluoman mukaan Eurooppaan on sisäänrakennettuna turvallisuuden tiivistämisen mahdollisuus ja tarve.

– Merkelin johtopäätös on minusta looginen.

Heinäluoma ei näe Merkelin lausunnossa sisäpoliittisia tarkoitusperiä.

– Ei kukaan vastuullinen valtionjohtaja voi lausua tuollaista, ilman että tarkoittaa mitä sanoo.

Vaikka Heinäluoma katsoo, että Euroopan pitää aikuistua, tämä ei tarkoita sitä, että pitäisi pyrkiä eriseuraisuuteen ja unohtaa yhteistyö USA:n kanssa.

– Päinvastoin! Mutta ei omaa toimintaa voi sitoa siihen, että kulloinenkin Valkoisen talon isäntä on samaa mieltä. Siinä mielessä se on aikuistumista, että Euroopan ja USA:n suhteessa tulee enemmän kahden aikuisen kuin mestarin ja oppipojan suhde.

Britanniassa pääministeri Theresa May on väläytellyt, että Britannia olisi valmis lähtemään EU:sta ilman sopimusta, jos siitä ei saada briteille suotuisaa. Heinäluoma toppuuttelee.

– Britanniassa kannattaa nyt rauhassa odottaa parlamenttivaalien lopputulosta. On parempi, ettei brittien vaalien loppusuoralla lähdetä ulkoa ottamaan ylimääräisiä kantoja, jotka muuttuvat vaalien polttoaineeksi.

Ylipäänsä Heinäluoma näkee sinänsä ikävän Brexitin myös terveellisenä varoituksena kaikille. Se mahdollistui aikanaan David Cameronin konservatiivien riskialttiilla sisäpolitiikalla.

– Isotkin muutokset ovat mahdollisia varsinkin, jos periaateasioista ruvetaan tekemään riskialtista sisäpolitiikkaa, Heinäluoma varoittaa.

Hän uskoo, että EU kehittyy jatkussa niin kutsutun eritahtisen Euroopan suuntaan. Eri maat syventävät eri tahdissa yhteistyötään.

– Olen sillä kannalla, että tämä lopputulos on tosiasiassa jo valittu. Ei voida kaikkia maita tunkea yhteen pakkopaitaan eikä unioni voi lopettaa liikkumista eteenpäin siihen, että se liikkuu vain jos 27 maata etenee yhtä aikaa. Niille, jotka haluavat tiivistää yhteistyötä eri aloilla, pitää antaa siihen entistä enemmän mahdollisuuksia – sillä edellytyksellä, että yhteistyö on avointa kaikille, Heinäluoma sanoo.

Hän huomauttaa, että eritahtinen Eurooppa on toteutunut jo Schengen-alueen ja eurossa, joissa kaikki EU-maat eivät ole mukana.