Heinäluoman mukaan rajan sulkeutuminen ja normaalin naapureiden välisen kanssakäymisen pysähtyminen aiheuttaa huomattavia ja pitkäaikaisia taloudellisia vaikutuksia koko Suomen itärajalle. Yksin Etelä-Karjalassa arvioidut tappiot ovat pelkästään rajamatkailun päättymisen vuoksi vuositasolla yli 300 miljoonaa euroa.

– Vaikutukset näkyvät laajasti myös teollisuuden alalla. Esimerkiksi metsäteollisuuden tilanne Kaakkois-Suomessa on heikentynyt merkittävästi raakapuun tuonnin pysähdyttyä. Kaakkois-Suomeen raakapuuta tuotiin Venäjältä yli 10 miljoonaa kuutiota vuodessa ennen sodan syttymistä. Osa tästä on pystytty korvaamaan kotimaisella puulla ja puun tuonnilla Baltiasta. Puun saannin vaikeudet ovat osaltaan vauhdittaneet jo pidempään käynnissä ollutta metsäteollisuuden uudelleenjärjestelyä, joka on sulkenut paperikoneita erityisesti Itä-Suomessa, Heinäluoma totesi tiedotteensa mukaan.

– On kansallinen menestystekijä, että koko yhteiskuntamme herää Itä-Suomen raja-alueiden vaikeuksiin. Orpon hallitukselta odotetaan nyt nopeasti ohjelmaa Itä-Suomen auttamiseksi. Saksien ja leikkuulautojen sijaan Suomen itäisissä maakunnissa tarvitaan nyt vasaraa ja lapiota, Heinäluoma totesi ja viittasi saksilla ja leikkuulaudoille viime päivinä puhuttaneisiin perussuomalaisten some-päivityksiin.

– Esimerkkinä toimii EU:n kokoama viiden miljardin euron brexit-rahasto, jolla tuettiin Ison Britannian EU-erosta kärsimään joutuneita jäsenmaita. Venäjän Ukrainan sotaretken talousvaikutukset ovat monikymmenkertaisia vaikutuksiltaan Iso-Britannian EU-eroon verrattuna.

– Suomen tulee ajaa yhdessä muiden tilanteesta kärsivien EU:n ja Venäjän rajamaiden kanssa uuden komission ohjelmaan EU:n itäisten raja-alueiden tukirahasto, joka auttaisi talousvaikeuksissa olevia raja-alueita, Heinäluoma sanoi Kuusankoskella.