SDP:n europarlamentaarikot Miapetra Kumpula-Natri ja Eero Heinäluoma avasivat tänään mediatilaisuudessa, mistä on kyse.

Heinäluoman mukaan isosta suunnasta ja ilmastopaketin valituista työmuodoistakin ollaan melko yhtä mieltä EU:ssa. Yksityiskohdista riittää kuitenkin yhä neuvoteltavaa ja myös erimielisyyttä.

– Poliittisista syistä voi olla intressiä korostaa joitakin erimielisyyksiä, mutta kun päästövähennystavoitteet on sovittu ja ne ovat ilmastolaissa, kyllähän iso ratkaisu on tavallaan tehty.

– Meidän sijainti Euroopan kartalla on vähän hankala, me olemme kaukana, pohjoisessa ja meillä on kylmä.

Suomi on ollut mukana neuvottelemassa vaikkapa meriliikenteen päästöjen rajoittamisen aikatauluihin lievennyksiä. Jääolosuhteissa polttoainetta kuluu enemmän kuin etelämpänä.

– Isossa kuvassa parlamentti tukee komissiota ratkaisuissa ja on mielellään vielä vähän tiukempi. Esimerkiksi ilmaisten päästöoikeuksien lopettamista ei viime kaudella ajateltukaan ja nyt neuvotellaan, että minä vuonna (se tapahtuu), Miapetra Kumpula-Natri toteaa.

EU-alueelle kolmansista maista tulevia tuotteita aletaan tullata. Hiilitullien tulon kanssa rinnakkain teollisuuden ilmaisista päästöoikeuksista luovuttaisiin muutaman vuoden kuluessa.

Heinäluoma kannattaa hiilitullimenettelyä, mutta myöntää olevansa samalla huolissaan päästöoikeuksista luopumisen vaikutuksesta eurooppalaisen teollisuudelle ja viennille.

– Jos me panemme ulkomaan viennin kamppailemaan tiukempien vaatimusten kanssa kuin on paikallinen tuotanto Kiinassa, Intiassa tai Yhdysvalloissa, tulee aikamoisia tappioita. Meillä on ympäristövaatimuksiltaan erinomaista teollisuutta, vaikkapa meidän terästeollisuutemme. On se riski, että pannaan terästeollisuudelle kilpailuolosuhde, jota se ei kestä. Järkihän sanoo, että poistetaan ilmaiset päästöoikeudet teollisuudelta, kun tulee hiilitulli EU:n ulkopuolisille tuotteille. Se on ihan hyvä kilpailussa täällä. Mutta entäs sitten, kun tuote lähteekin terästehtaalta maailmalle ja sillä ei ole ilmaisia päästöoikeuksia ja kun muualla ei ole päästöoikeusrajoituksia… Meidän vientihän Euroopasta sakkaantuu.

Heinäluoma pelkääkin vahinkoa, joka voisi koskea “maailman moderneinta, päästöttömintä terästeollisuutta”.

– Lisätaakka joka tässä syntyy voi suurimmilla yrityksillä Euroopassa olla miljardeja euroja vuodessa ja pohjoisillakin yrityksillä satojamiljoonia euroja.

Kumpula-Natri yhtyy siihen, ettei EU-komissio ole huomioinut vaikutuksia vientiin. Euroopan parlamentin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta on kuitenkin ottanut kannan, jonka mukaan 10 prosenttia parhaista laitoksista terästonnin vähäpäästöisyydellä mitattuna saisi ilmaisille päästöoikeuksille jatkoa. Tästäkin asiasta äänestetään huomenna.

Kumpula-Natri muistuttaa toisaalta myös, että EU:sta on luvassa rahastotukea teollisuudelle ilmastotoimiin.

Kun parlamentti on ottanut ilmastotoimiin kantaa, EU-jäsenmaat yrittävät saada sovun aikaan puheenjohtajamaa Ranskan johdolla.

Ilmastoasioiden ohella Euroopan parlamentti käsittelee myös Puolan oikeusvaltiotilannetta. EU-komisso on hiljattain hyväksynyt Puolan noin 35 miljardin euron elvytyssuunnitelman. Rahat makasivat pitkään jäädytettynä, koska komissio oli katsonut Puolan toimineen tavalla, joka vaarantaa sen oikeuslaitoksen riippumattomuuden. Nyt EU-parlamentissa on verraten laaja näkemys siitä, ettei Puola ole vieläkään tehnyt tarpeeksi, ja komissio on ollut sitä kohtaan liian löysä. Jopa epäluottamuslausetta komissiolle puuhataan.

– Kun komissio teki päätöksen hyväksyä Puolan elvytysohjelma, parlamentissa tuli aika kova kritiikki. Pidän selvänä, että komissio ei voi laittaa rahoja jakoon ilman, että Puolassa tapahtuu todellisia muutoksia. Sehän on edelleenkin auki, mikä on se vaihe, jolloin komissio on valmis rahat irrottamaan. Vaikka periaatepäätös on tehty, se ei tarkoita sitä, että rahoja oltaisiin siirtämässä ilman, että todelliset muutokset ovat varmistuneet Puolassa, Eero Heinäluoma totesi medialle.

– Jos komissio lähtisi yksipuolisesti ilman todellisia muutoksia Puolassa liikkeelle, oltaisiin varmaan kysymyksessä, nauttiiko komissio parlamentin luottamusta. Niin pitkällä ei kuitenkaan olla. Meillä ei ole myöskään intressiä kaikkien näiden muiden ongelmien ollessa kesken avata luottamuskeskustelua. Nyt on parempi, että edetään järjestäytyneesti ja katsotaan, mitä komissio tekee, hän jatkaa.

Heinäluoman mukaan komissio on hyvin tietoinen, että parlamentissa jopa enemmistö ei hyväksy rahojen siirtoa Puolalle ilman, että se tekee todelliset ja kouriintuntuvat muutokset oikeusvaltioperiaatteeseen.

Mainitsemillaan muilla ongelmilla Heinäluoma viittaa siihen, että Puola on ottanut vastaan monia Ukrainan pakolaisia ja hoitanut tätä tilannetta esimerkillisesti.

– Tämä ei voi kuitenkaan vaikuttaa oikeusvaltioon, ei voi ajatella, että tämän takia olisi ymmärrystä oikeusvaltiorikkomuksille, Heinäluoma kuitenkin painottaa.

Esimerkiksi aikatauluissa voitaneen kuitenkin joustaa.

– Tämä ei ole paras hetki aloittaa EU:n sisäistä perheriitaa.

Miapetra Kumpula-Natrikin kiittää Puolaa pakolaisten asiallisesta hoidosta, mutta katsoo hänkin parlamentin kannan olevan laajasti, että oikeusvaltiokysymykset ovat asia erikseen. Komission puheenjohtaja oli antanut asiassa periksi.

– Sen takia täällä tämä keskustelu tänään illalla käydään ja otetaan kannanotto.