Mielenilmaus oli Rautatiealan Unioni RAU:n mukaan vastalause VR:n voittamaan HSL-kilpailutukseen.

– VR voitti HSL-kilpailutuksen jättämällä alihintaisen tarjouksen luottamalla siihen, että VR pystyy polkemaan työehtoja, vakiintuneita käytäntöjä ja määräämään työtehtäviä tehtäväksi työntekijöiden vapaa-ajalle, Rautatiealan unionin tiedotteessa todettiin.

VR Groupin henkilöstöjohtaja Timo Koskinen taasen pahoitteli mielenilmauksen vaikutuksia VR:n puolelta tulleessan tiedotteessa.

Tuoreimmassa Heinäluomat – et ikinä arvaa -podcastissa kansanedustaja Eveliina Heinäluoma (sd.) ja europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd.), tytär ja isä, tarttuvat loppuviikon isoon puheenaiheeseen ja laajentavat puhetta suomalaisen työehtosopimisen tulevaisuuteen.

Eero Heinäluoma kiinnittää huomiota siihen, että junaliikenteen pysähtyminen tapahtui aika yllättäen.

– Siihen ei jäänyt kovin paljon varoitusaikaa myöskään.

Eveliina Heinäluoma selvittää, että taustalla on pääkaupunkiseudun junaliikenteen kilpailutus, jonka VR voitti.

– Nyt sitten, kun junaliikenne on kesän kieppeillä käynnistymässä, haetaan säästöjä, joita tämä kilpailutuksen voittaminen tarkoittaa siellä VR:n puolella, Eveliina Heinäluoma toteaa.

– Selvästi siellä poljettiin hinnat niin alas, että nyt sitten on jouduttu katsomaan kustannusrakennetta. Niin kuin usein sitten nähdään, ne säästöt haetaan sieltä työntekijöiden selkänahasta. Niin se kävi tässäkin tapauksessa, Eveliina Heinäluoma valittaa.

– Nyt siellä on yt:t käyty ja työnantaja on tulkinnut asiaa niin, että he voivat hakea säästöjä esimerkiksi poistamalla ruokataukoja  työntekijöiltä ja muuttamalla konduktöörien työvuorojen alkamisen ja loppumisen käytänteitä. Ne ovat olleet pitkään voimassa.

Julkisuudessa on kerrottu kyseessä olleen keskustelun henkilöstön ruokatunnin palkallisuudesta ja sen poistamisesta.

Eero Heinäluoma summaa Eveliina Heinäluoman näkemystä.

– Eli loppujen lopuksi ollaan siis tilanteessa, että työnantaja yksipuolisesti heikentää työehtoja ja siitä tulee sitten kapinaa.

Podcastissa, jota Heinäluomat tekevät viikoittain, Heinäluoma laajentaa keskustelua suomalaisen työehtosopimisen viime aikojen muutoksiin ja siihen, millaiseksi kulttuuri työmarkkinoilla voisi muuttua, jos työnantajapuolella toimittaisiin viime aikoina pinnalla olleiden päätösten mukaisesti.

Metsäteollisuushan irrottautui valtakunnallisesta sopimisesta ja päätti siirtyä yrityskohtaiseen sopimiseen. Sittemmin metsäyhtiö UPM on kertonut aikovansa sopia toimihenkilöiden työehdoista yksilöllisesti, ilman työehtosopimusta.

Rauhallisesti artikuloivan Eero Heinäluoman äänestä voi erottaa kiukun.

– Ensin haluttiin eroon tulopolitiikasta – hirveätä ja kauheata, tehdään yhtä aikaa sopimuksia, jotka vaikuttavat sekä talouteen, yrityksiin että kotitalouksiin, kaikkiin palkkoihin – niistä päästiin eroon. Ja sitten UPM. Ja nyt toisen kerran mainitsen tämän meidän podcast-historian aikana nimen Björn Wahlroos. Nyt sitten Wahlroos sai tahtonsa lävitse ja UPM ilmoittaa, ettei se tee työehtosopimuksia yrityskohtaisestikaan enää kaikille vaan toimihenkilöt saavat käydä Wahlroosin kanssa ihan kahden kesken, millaisia loma-aikoja ja ruokatunteja on, Heinäluoma puuskahtaa.

– Onko tämä sitten esimerkki myös tällaisesta hajautetusta sopimustoiminnasta, että meidän pitää hyväksyä se, että jos tämä menee hajalleen, niin sitten tällaista ex tempore -työtaistelua alkaa olemaan vähän enemmänkin liikkeellä. Näinkö tässä käy? Eero Heinäluoma jatkaa.

Wahlroos on UPM:n hallituksen puheenjohtaja, jonka on arveltu vetävän vahvasti naruja Metsäteollisuuden päätösten taustalla.

Eveliina Heinäluoma arvelee, että Keski-Euroopassa on paljon enemmän lakkoja ja työtaisteluja.

– Se on varmasti myöskin seurausta siitä, ettei siellä tällaista samanlaista työehtosopimuskulttuuria ja sopimisen kulttuuria ole ylipäänsä ollut kuin Suomessa.

Hän kuvaa, miten tämän viikon junaliikenteen lakossa osoiteltiin syyttävää sormea työntekijöiden puolelle lakkoilusta koronatilanteen ollessa päällä.

– Kysyisin myöskin sieltä työnantajapuolelta, että minkä takia juuri nyt piti toteuttaa nämä yt-neuvottelut ja nämä heikennykset. Eikö tässä olisi voinut katsoa asiaa vaikkapa muutaman kuukauden päästä, jolloin sitten olisi tämä koronatilannekin ollut hieman ehkä maltillisempi, Eveliina Heinäluoma toteaa.

– Kyllä minun iso johtopäätös tästä on aidosti niin, että kun tämä hajautetaan, niin sitten täytyy olla valmis siihen, että näitä häiriöitä tulee sitten vähän säännöllisen epäsäännöllisesti, Eero Heinäluoma jatkaa.

Hän määrittelee työehtosopimuksen olevan työrauhan myyntisopimus, jossa luvataan tehdä töitä tietyillä ehdoilla.

– Sitten kun se tehdään valtakunnallisesti, se on hoidettu kerralla. Mutta nyt kun ruvetaan tekemään tätä yrityskohtaista järjestelyä, niin kyllä siihen sitten väistämättä liittyy enemmän häiriöitä ja tulee enemmän tilanteita, joissa työt seisovat, kun ei ole päästy sopuun. Ei ole sovittavissa työrauhasta enää samalla tavalla kuin ennen.

– Olisi kyllä hyvä, että kaikki ne jotka haluavat tätä hajautusta, muistaisivat, että tällä kolikolla on toinenkin puoli. Kyllä tällaisessa asioiden hoitamisessa sadoissatuhansissa tai kymmenissätuhansissa paikoissa on omat häiriövaikutuksensa. Ranskassahan tämä on ihan tavanomaista ollut vuosikymmeniä.

Eveliina Heinäluomankin mielestä Suomessa pitäisikin katsoa tiettyihin maihin varoittavana esimerkkinä.

– Tässäkin asiassa ehkä Suomesta katsottuna voisi todeta, että kannattaa katsoa vähän merta edemmäs ja katsoa, mitä muissa maissa on. Me olemme tottuneet kuitenkin Suomessa työtaistelujen osalta aika hyvään, hän toteaa.

– Työtaisteluja on ollut aika vähän Suomessa pari viimeistä vuosikymmentä, Eero Heinäluoma jatkaa.

– Kun tämä on muutoksessa, nyt pitäisi kyllä miettiä tämä koko malli. Siihen liittyy sitten se, että miten se työrauha oikein järjestetään, jos ei ole työehtosopimuksia. Ja sitten miten sovittelut tehdään. Meillä oli ennen yksi sovittelija. Jos meillä on kymmeniätuhansia sopimuksia, siinä syntyy ainakin tekemistä sovittelijoille. Niin että ei muuta kuin oikeustieteen opintoja lukemaan, niin työllisyys on turvattu, Eero Heinäluoma heittää.