Helsingin poliisipäällikkö esittää: Seksuaalisesta ahdistelusta virallisen syytteen alainen rikos

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Helsingin poliisilaitoksella on ollut tutkittavana 19 rikosilmoitusta uudenvuoden yöltä. Tutkinnassa on ollut epäilty raiskaus, kaksi raiskauksen yritystä ja 16 seksuaalista ahdistelua.

Poliisi kertoo, että näistä osassa asianomistaja on kertonut jo ilmoituksen jättövaiheessa, että hänellä ei ole vaatimuksia rikoksesta epäiltyä kohtaan, mutta hän haluaa saattaa teon poliisin tietoon.

Seksuaalinen ahdistelu on asianomistajarikos, joka tarkoittaa sitä, että poliisilla on niin kauan velvollisuus tutkia asiaa kuin asianomistaja vaatii rikoksesta epäillylle rangaistusta. Kuudessa tapauksessa asianomistajalla ei ollut vaatimuksia ja näissä tapauksissa tutkinta on päätetty.

– On ollut erittäin tärkeää, että poliisille on tehty ilmoituksia uudenvuoden yön tapahtumista ja tuotiin esille se, mitä keskustassa tapahtui. Jatkossakin kehotamme tekemään matalalla kynnyksellä rikosilmoituksen, jos kohtaa minkäänlaista häirintää, Helsingin poliisilaitoksen poliisipäällikkö Lasse Aapio toteaa.

Aapion mukaan on syytä harkita, tulisiko lakia muuttaa niin, että seksuaalisesta ahdistelusta tulisi virallisen syytteen alainen rikos.

– Jos se olisi virallisen syytteen alainen, olisi poliisin mahdollista välittömästi ruveta tutkimaan asiaa ja asianomistajan taakkaa kevennettäisiin siltä osin. Asianomistajille tilanne on jo muutenkin usein riittävän vaikea. Tässä meillä on paikka tarkastella myös omaa toimintaamme. Millä tavalla kohtaamme rikosilmoitusta tekevän asianomistajan ja millä tavalla prosessista tehdään hänelle mahdollisimman helppo. Tällaisessa tapauksessa uhrille tulisi myös heti kertoa, minkälaista muuta apua hänen on mahdollista saada, kuten antaa numero Rikosuhripäivystykseen, Aapio pohtii.

Suuri osa uudenvuoden yön rikosilmoituksista tehtiin sen jälkeen, kun poliisi oli tiedottamisellaan kehottanut häirinnän uhriksi joutuneita ottamaan yhteyttä poliisiin.

– Mitä nopeammin rikosilmoitus tehdään, sitä todennäköisemmin rikoksesta epäilty saadaan kiinni. Valitettavasti saimme monesta rikoksesta tiedon vasta päiviä tapahtumien jälkeen ja tutkimuksista ja selvityksistä huolimatta 16 tapauksessa rikoksesta epäilty on vielä selvittämättä. Näiden tapausten tutkintaa jatketaan heti, jos rikoksesta epäillystä tai tapahtumasta saadaan merkittävää lisätietoa, Aapio toteaa.

Poliisin mukaan tutkinnassa olleista ahdistelutapauksista 14:ssä kuvattiin tilanne sellaiseksi, että ahdistelu oli tapahtunut jollakin tavalla joukossa. Joissakin tapauksissa ryhmä miehiä oli sulkenut naiset tai naisen ryhmän keskelle, jolloin yksi henkilö oli käynyt uhriin käsiksi.

Yhdessä tapauksessa miehen kuvaillaan tarttuneen teini-ikäistä tyttöä vyötäisiltä ja kaulasta ja nuolleen tytön naamaa. Tytön äiti yritti puuttua tilanteeseen, jolloin toinen mies löi äitiä kasvoihin.

Poliisi ei ole esitutkinnassaan saanut selvitettyä rikoksesta epäiltyjä. Tilanne ei ole taltioitunut valvontakameroiden kuviin.

 

Setan puheenjohtaja Viima Lampinen: ”Mikään vähempi ei tule riittämään kuin itsemääräämisoikeuteen perustuva translaki”

Kuva: Jari Soini
Viima Lampinen.

Setan tuore puheenjohtaja Viima Lampinen kertoo Demokraatin videohaastattelussa, mihin suuntaan hän haluaisi viedä Setan toimintaa.

– Haluan olla viemässä Setan toimintaa hyvään suuntaan. Haluun, että meistä tulee eräänlainen kansanliike, että jokainen ottaa meidät omakseen. Haluun vahvistaa Setassa vielä enemmän sukupuolivähemmistöjen asioita, Lampinen selvittää.

–  Henkilökohtaisesti koen, että meillä on nyt Suomessa tilanne, että tarvitsemme vahvasti lisää vaikuttamista esimerkiksi trans- ja intersukupuolisten asioihin. Sukupuolivähemmistöt on otettava huomioon, hän jatkaa.

Lisäksi Lampinen kertoo, mitä translaissa pitäisi hänen mielestään ensisijaisesti uudistaa.

–  Kaikkein tärkeintä olisi saada kokonaisuudistus. Tällä hetkellä se ei tunnu yksinkertaisesti miltään osin toimivalta. Kiireellisimpänä on steriilisaatiovaatimus, siitä on ehdottomasti päästävä pois. Mikään vähempi ei tule riittämään kuin itsemääräämisoikeuteen perustuva translaki.

– Ei meidän työt tule olemaan ohi, ennen kuin meillä on lainsäädäntö, jossa jokaisen tarpeet tulee huomioiduksi ja kuulluksi ja jokainen saa sen avun, minkä tarvitsee.

Viima Lampisen laaja haastattelu ilmestyy Demokraatin viikkolehdessä torstaina 23. helmikuuta ja verkkoversio jutusta keskiviikkona 22. helmikuuta.

Liikenneturva: Turvavyön käyttöä laiminlyödään edelleen

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Suomalaisilla on yhä petrattavaa turvavyön käytössä, katsoo Liikenneturva. Tämä koskee etenkin vyön käyttöä takapenkillä.

Etupenkillä valtaosa kiinnittää turvavyön ajettaessa sekä taajamassa että sen ulkopuolella. Liikenneturvan seurantojen mukaan vain viitisen prosenttia etupenkillä matkustavista jättää vyön kiinnittämättä.

Keskustelua aiheesta

Yhä useampi turvapaikkapäätös muuttui hallinto-oikeudessa – professori toivoo riippumatonta tutkimusta

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Turvapaikanhakijoiden leiri ja mielenosoitus Rautatientorilla Helsingissä tiistaina 21. helmikuuta 2017.

Helsingin hallinto-oikeus on muuttanut selvästi aiempaa useammin Maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätöksiä vuoden aikana. Åbo Akademin kansainvälisen oikeuden professorin Elina Pirjatanniemen mukaan tilastosta ei voi kuitenkaan päätellä Maahanmuuttoviraston ratkaisujen laatua.

Hänen mukaansa oikeusasteiden ulkopuolella viraston ratkaisuja ei ole läpivalaistu riippumattomasti.

Pirjatanniemi toivoo, että tutkijat saavat jatkossa luvan, jolla he pääsevät tutkimaan viraston ratkaisuja ja tulkintoja.

– Pelkästään tilastoista ei voi tehdä sellaista johtopäätöstä, että asioita on hoidettu huonosti.

Pirjatanniemen mukaan tällä hetkellä puhutaan paljon siitä, että valtiot yrittävät etsiä minimitasoa turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen. Oikeusasteiden toimintaa hän ei lähtisi nykytiedoillaan kyseenalaistamaan.

Enemmän huolestuisin siitä, jos hallintotuomioistuimissa päätökset eivät lainkaan muuttuisi.

Suurin osa muutoksesta selittyy hallinto-oikeuden mukaan korkeimman hallinto-oikeuden linjauksella, jonka mukaan Dublin-sopimuksen nojalla ei voitu enää palauttaa turvapaikanhakijaa Unkariin.

Maahanmuuttoviraston tilaston mukaan se teki viime vuonna laintulkinta- tai menettelyvirheen 3,6 prosentissa ratkaisuista.
Hallinto-oikeuden muuttamat turvapaikkaratkaisut suhteessa käsiteltyjen turvapaikkajuttujen kokonaismäärään ovat lisääntyneet vuoden aikana 8 prosenttiyksiköllä 17 prosenttiin. Ratkaistavien juttujen määrä loikkasi reilusta tuhannesta vajaaseen neljääntuhanteen. Hallintotuomioistuimista STT pyysi tilastot viime vuoden helmikuulta tämän vuoden tammikuun loppuun ja vuotta tätä edeltävältä ajalta.

Ylijohtaja Jorma Vuorio sisäministeriöstä pitää normaalina, että hallintotuomioistuimet ovat luomassa käytäntöä asiaan.

– Enemmän huolestuisin siitä, jos hallintotuomioistuimissa päätökset eivät lainkaan muuttuisi, Vuorio sanoo.

KHO ei myöntänyt turvapaikka-asioissa valituslupaa 87 prosentille sitä hakeneista, mutta yksittäiset ratkaisut voivat vaikuttaa merkittävästi koko linjaan.

Keskustelua aiheesta

Autoilija, mietipä tätä: Helsingissä kökötät ruuhkissa yli 100 tuntia vuodessa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Helsingin, Turun ja Tampereen ruuhkat pahenivat viime vuonna, kertoo tuore raportti. Pääkaupungissa ruuhkat veivät tavalliselta autoilijalta jo yli 100 tuntia vuodessa. Päivässä ruuhkat venyttivät matka-aikaa noin puoli tuntia. Kaupungin pahin ruuhkasuma viime vuonna oli keskustassa Mechelininkadun ja Porkkalankadun risteyksessä lähellä Länsisatamaa.

Turussa ruuhkat veivät päivässä autoilijalta 20 ja Tampereella 13 minuuttia. Tampereella pahin liikennejumi oli Tampereen valtatien ja Hatanpään valtatien risteyksessä. Turussa eniten ruuhkaa oli risteyksessä, jossa kohtaavat Koulukatu, Naantalin pikatie ja Puistokatu.

Maailman pahimmat ruuhkat ovat Mexicossa, Bangkokissa ja Jakartassa.

Raportin mukaan Helsinki oli Pohjoismaiden kolmanneksi ruuhkaisin kaupunki. Helsingissä ruuhka kasvatti ajoaikoja 26 prosenttia verrattuna aikoihin, jolloin ruuhkia ei ole. Pohjoismaiden pahimmat ruuhkat ovat Oslossa. Siellä ruuhkat pidensivät automatkaan käytettävää aikaa keskimäärin 30 prosenttia.

Maailman pahimmat ruuhkat ovat Mexicossa, Bangkokissa ja Jakartassa. Mexicossa ruuhka-aikaan ajaminen pidensi päivittäistä matka-aikaa 59 minuuttia verrattuna ruuhkattomaan aikaan.

Tiedot ilmenevät Tom Tom -yhtiön raportista, joka selvittää ruuhkatilannetta 390 kaupungissa kautta maailman. Raportti julkaistiin tänä vuonna kuudetta kertaa.

AVAINSANAT

Salakatselija-Smithille syyte: Vaaditaan 1,5 vuotta ehdollista ja sakkoja

Syyttäjä vaatii juontaja Axl Smithille puolentoista vuoden ehdollista vankeutta ja sataa päiväsakkoa.

Smithiä syytetään salakatselusta, kunnianloukkauksesta ja yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Syytteiden mukaan hän kuvasi lukuisia seksikumppaneitaan ja myös jakoi kuvaamiaan videoita tuttavilleen.

Kihlakunnansyyttäjä Yrjö Reenilä esitti rangaistusvaatimuksensa maanantaina Helsingin käräjäoikeudessa. Oikeus antaa ratkaisunsa ensi viikon tiistaina. Juttua on käsitelty suljetuin ovin.

Syyttäjän rangaistusvaatimuksesta kertoi ensimmäisenä MTV:n toimittaja Jarkko Sipilä Twitterissä. Sipilän mukaan salakatselun uhrien korvausvaatimukset nousevat yli 170 000 euroon.

AVAINSANAT