Arvioinnin yhteydessä tuotetaan päätöksen mukaan poliittiseen päätöksentekoprosessiin esitykset mallin ongelmien, kuten vallan keskittymisen korjaamiseksi.

Valtuustoaloitteen asiasta oli tehnyt vuonna 2023 silloinen valtuuston jäsen Pilvi Torsti (sd.). Torsti siirtyi viime vuonna Euroopan koulutussäätiön johtajaksi ja hän jätti valtuustossa viime töikseen aloitteen pormestarimallin ja johtamisjärjestelmän arvioinnista.

Helsingissä siirryttiin käytössä olevaan pormestari- ja toimialamalliin 2017. Torsti muistutti valtuustoaloitteessaan, että malli arvioitiin 2017-2021 valtuustokauden loppupuolella ja arvioinnin havainnot olivat monin osin kriittisiä.

Valtuustoaloitteessaan hän nosti esiin myös kaupungin kriisit esimerkiksi palkanmaksussa ja työterveyden järjestämisessä.

– Toisinaan jää väkisin vaikutelma, että kaupungin johtamismalli on johtanut tilanteeseen, jossa oikein mikään taho ei pitkäjänteisesti omista ja johda yhteisiä prosesseja ja tunne niistä vastuuta, hän kirjoitti.

EILISESSÄ kaupunginvaltuuston kokouksessa päätösesitys oli, ettei pormestarimallin arviointia aloiteta.

SDP:n valtuutettu, valtuustoryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja Elisa Gebhard teki Torstin aloitetta tukevan palautusehdotuksen, joka voitti äänestyksen äänin 45-35. 2 äänesti tyhjää ja 3 oli poissa.

Mallin arvioinnin aloittamista kannattivat kaikki SDP:n ja vasemmistoliiton valtuutetetut sekä perussuomalaisten valtuutetut laajasti. Vihreiden ryhmä repesi, kun 6 valtuutettua tuki Torstin aloitetta ja 11 vastusti.

Aloitteen tehnyt Torsti on nostanut julkisuudessa kaupungin johtamismallista esiin kaksi keskeistä ongelmaa.

Ensimmäinen niistä on nykyinen kaupunginhallituksen kokoonpano ja se, että siellä on hänen mukaansa “kahden kerroksen väkeä päättämässä”.

Uudistuksen jälkeen kaupunginhallituksen kokoonpanoon on kuulunut viisi täysipäiväisesti kaupungille työskentelevää henkilöä, eli pormestaristo, sekä kymmenen muuta jäsentä, jotka hoitavat luottamustehtävää oman työnsä ohella.

Toinen ongelma on Torstin mukaan apulaispormestarin rooli, johon kuuluu vain vähän operatiivista valtaa. Kaupunkilaisilla on liian korkeat odotukset sille, mihin apulaispormestari todellisuudessa voi vaikuttaa.

Ylipäänsä Torsti on kuvannut olevan sekavaa, missä menee virkavalmistelun ja poliittisen päätöksenteon raja. Torsti ei ole haikaillut paluuta vanhaan kaupunginjohtajamalliin, mutta toivoo nykysysteemiin merkittäviä muutoksia.

KAUPUNGINVALTUUTETTU Elisa Gebhard toteaa myös Demokraatille, että kyse ei ole mallin muutoksesta vaan kaupunginvaltuuston tuoreen päätöksen idea on arvioida mallin ongelmia.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen…

Helsingin kaupunginvaltuutettu, valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Elisa Gebhard (sd.). Kuva: Jukka-Pekka Flander / SDP

Ongelmista Gebhard nostaa esiin jo aikaisemmisssa selvityksessä esiin nousseen vallan keskittymisen, pormestarilla ja kansliapäälliköllä on huomattavasti valtaa. Kyse on siitä, kuka voi Helsingissä saada poliittisen prosessin käyntiin ja miten esimerkiksi kaupunginhallituksen toiminnassa näkyy eri toimialojen ymmärrys.

Se, että kansliapäälliköllä ja pormestarilla on käytännössä yksinomaan esittelyoikeus kaupunginhallituksessa on jo pitkään herättänyt Helsingin politiikassa keskustelua. Käytännössä kansliapäällikkö esittelee asiat ja erityisessä tilanteessa taas pormestari.

Ylipäänsä valtuuston vallan kaventuminen on herättänyt kysymyksiä, mutta samoin on nostettu esiin myös vallan keskittymistä apulaispormestarien johtamille superlautakunnille.

Kyse onkin isossa kuvassa poliitikkojen ja viranhaltijoiden keskinäisten vastuiden selkeyttämisestä ja jakamisesta.

Gebhard ei halua lähteä ottamaan pormestarimallin kehittämistarpeiden yksityiskohtiin tässä vaiheessa kantaa. Hän sanoo odottavansa selvitysten tulosta.

SEN Gebhard toteaa Torstin vanavedessä esimerkkinä, että kaupunkilaiset odottavat paljon apulaispormestareilta paljon ja ajattelevat, että heillä on hyvin paljon valtaa.

– Näin hallintosäännön perusteella ei kuitenkaan ole.

– Vaikka apulaispormestarit voivat persoonansa kautta edistää asioita ja he ovat hyvin informoituja, käytännössä muodollisesti merkittävintä on se, että he toimivat omien lautakuntiensa puheenjohtajina.

Kaupunginhallituksen toimintaan viitaten Gerbhard nostaa esiin Helsingin kaupungin pitkään jatkuneet palkanmaksuongelmat. Vaikka kaikki kaupunginhallituksessa edustettuina olevat poliittiset ryhmät olisivat halunneet ratkoa ongelmia nopeasti, keinot ovat olleet vähäiset.

– Palkkakriisi oli keskeinen asia, joka näytti, että johtamisjärjestelmän pitäisi toimia ja olla selkeä erityisesti kriisitilanteessa. Nähtiin, että näin ei ole. Muun muassa sen takia tähän (valtuustoaloitteeseen) lähdettiin. Toki SDP on alun perinkin kritisoinut paljon sitä, että pormestarimalli johtaa vallan keskittymiseen. Kahdella henkilöllä on todella merkittävästi valtaa tässä kaupungissa.

– Lisäksi ei ole aina kovin selkeätä, kuka mitäkin prosessia johtaa. Tämä on aika hankala yhdistelmä, toisaalta on vallan keskittymistä, mutta toisaalta kellään ei tunnu olevan omistajuutta tietyistä isoista prosesseista.

GEBHARD korostaa, että järjestelmän pitäisi toimia riippumatta siitä, kuka on pormestari tai mistä puolueesta pormestari tulee.

– Järjestelmän pitäisi olla kaikkea muuta kuin henkilösidonnainen. Emme voi kehittää sitä sen perusteella, että ryhmien neuvottelut toimivat tai eivät toimi tai pormestari hoitaa tai ei hoida. Hallintosäännön pitäisi mahdollistaa maksimaalinen demokratian toteutuminen.

Hän näkee, että Helsingissä jätetään valtuustoaloitteita sen vuoksi paljon, koska kaupunginhallituksessa esittelyoikeudet on keskitetty.

Gebhard kertoo, että eilisessä kaupunginvaltuustossa käytiin paljon keskustelua siitä, pitäisikö pormestarimallin kehittämisestä käydä vain ryhmien väliset neuvottelut eikä edetä valtuustoaloitteella. Tähän hän huomauttaa, että ryhmät sinänsä neuvottelevat onnistuneesti ja hyvässä hengessä monista asioista.

– Mutta ajattelen niin, että ei rakenteita voi sen varaan laskea, että ryhmillä on hyvä yhteishenki.

Gebhard painottaa, että olennaista tulevassa selvityksessä on se, että sen on nyt nimenomaan määrä tuottaa ratkaisuja pormestarimallin ongelmien korjaamiseksi.

– Selvityksiä on toki aiemminkin tehty, mutta ne eivät ole johtaneet mihinkään.

HELSINGIN kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Johanna Laisaari (sd.) on tyytyväinen kaupunginvaltuuston tuoreeseen äänestyspäätökseen.

Hän toteaa myös, että Helsingin sosialidemokraattien uudessa poliittisessa ohjelmassa on myös nostettu esiin tarvetta tarkastella Helsingin kaupungin johtamismallia.

Laisaari toteaa, että nyt toteutettavan pormestarimallin kehittämistarpeiden arvioinnin jälkeen keskeistä on käynnistää valtuustoryhmien välillä poliittinen keskustelu demokratian toteutumisen ja johtamismallin parantamiseksi.

Laisaari sanoo, että valtuustokeskustelussa moni tunnisti päätöksenteon keskittymistä ja esimerkiksi suurten lautakuntien, kuten kaupunkiympäristölautakunnan, valtavan työmäärän.

Nykyiset isot superlautakunnat työllistävät Laisaaren mukaan niin paljon, että moni joutuu miettimään, onko lautakuntien jäsenyyttä mahdollisuutta ottaa vastaan omien työtehtävien ohella.

Gebhardin tavoin myös Laisaari nostaa esiin myös pormestarimalliin ja esimerkiksi esittelyoikeuksien keskittymiseen liittyviä ongelmia.

VIHREIDEN kaupunginvaltuutettu Pekka Sauri tuki kaupunginvaltuustossa palautusehdotusta eli pormestarimallin kehittämisen arviointia.

Kysymykseen vihreän ryhmän jakautumisesta kahtia hän huomauttaa, että myös muissa puolueissa oli äänestyksessä hajontaa.

Silmiinpistävintä hajonta oli kuitenkin vihreissä.

Sauri toteaa jo aikoinaan allekirjoittaneensa Pilvi Torstin aloitteen.

Sauri pitää pormestarimallin kehittämistarpeiden arviointia perusteltuna, koska taannoinen muutos pormestari- ja toimialamalliin on ollut suuri.

– Minun mielestäni on erittäin perusteltua kysyä riippumattomia arvioita siitä, miten johtamisjärjestelmän muutos on toiminut.

Sauri kuvaa, ettei osaa asettaa sormeaan nykyisessä johtamismallissa millekään dramaattiselle ongelmalle, mutta Helsingissä toteutettu johtamistavan muutos on ollut suuri.

– Olisi erittäin hyvä, että jatkuvasti arvioitaisiin, millä tavalla se toisaalta palvelee demokratiaa ja toisaalta niitä päämääriä, joita kaupungin strategiassa on asetettu. Eihän tässä nyt sinänsä ole mitään sen dramaattisempaa kuin että sitä arvioidaan. Eihän tässä esitetä mitään johtopäätöksiä.

Sauri sanoo eilistä valtuuston keskustelua kuunnellessaan päätyneensä äänestämään Torstin aloitteen puolesta. Hän tuo esiin sitä, että keskustelussa nousi esiin, että valtuustoryhmien pitäisi arvioida keskuudessaan johtamisjärjestelmän toimimista.

– Mutta minulle jäi epäselväksi, miksei näin sitten ole tehty. Sen takia ajattelin, että on ihan hyvä teettää riippumaton arvio, Sauri toteaa.

Sauri toimi 14 vuoden ajan Helsingin apulaiskaupunginjohtajana vuosina 2003-2017.

HELSINGIN sosialidemokraatit on tänään myös tiedottanut tuoreesta valtuuston päätöksestä ja kysynyt tiedotteeseen kommentit Euroopan koulutussäätiön ETF:n johtajana Italiassa nykyään toimivalta entiseltä kaupunginvaltuutetulta Pilvi Torstilta.

– Kymmenen vuotta sitten Helsingissä vallitsi tekemisen meininki ja todella hyvä henki. Tehtiin Oodi-kirjasto ja yleiskaava. Se henki on hiipunut. Demokratia on vähentynyt ja ongelmat lisääntyneet. Moni asia liittyy johtamismalliin. Tein viimeisessä valtuustokokouksessani keväällä 2023 aloitteen järjestelmän arvioinnista kunnolla. Takana oli ongelma toisensa jälkeen, karmeimpana palkkasotku, josta kukaan ei ottanut vastuuta, Torsti sanoo tiedotteessa.

Hän muistuttaa eronneensa aikoinaan pormestarimallin valmisteluryhmästä, koska ei voinut tukea ongelmaisena pitämäänsä ehdotusta.

– Pormestarimalli keskittää valtaa muutamalle henkilölle ja suurimmalle puolueelle. Koin oikeaksi vaatia viimeisenä työnä valtuutettuna viime keväänä mallin arviointia. Nyt se tapahtuu. Helsingin ja helsinkiläisten tulevaisuuden kannalta kaupungin johtamismalli määrittelee kaupungin dynamiikkaa, läpinäkyvyyttä ja demokratian toteutumista, Torsti sanoo.

Uutista korjattu 19.1.2024 kello 15.15. Vastaehdotus muutettu palautusehdotukseksi. Korjattu myös väärä sana, jonka mukaan Sauri olisi aloittanut Torstin aloitteen, kyse on allekirjoittamisesta.