Helsingin kaupunginhallitus päätti maanantaina, että se kannattaa huumeiden käyttöhuoneita koskevan erillislain esittämistä valtioneuvostolle. Nykylain mukaan huumeiden käytön salliminen kaupungin tiloissa ei ole mahdollista.

Esitys meni kaupunginhallituksessa läpi tiukassa äänestyksessä 8–7. Sitä vastusti esimerkiksi perussuomalaisten Mika Raatikainen.

– Perusuomalaisen valtuustoryhmän mielestä kaupungin työpanoksen ja varojen käyttö vaarallisten ja laittomien aineiden käytön laillistamiseksi huumehuoneissa on edesvastuutonta, Raatikainen sanoo tiedotteessa.

Suomessa jo toimivista neulanvaihtopisteistä käyttöhuoneet eroaisivat esimerkiksi siinä, ettei neulanvaihtopisteisiin saa jäädä käyttämään aineita.

– Niistä haetaan neulat ja ruiskut ja mennään ulos tai talviaikaan esimerkiksi julkisiin wc-tiloihin pistämään, toteaa Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja Mirka Vainikka.

Vainikka on tutustunut tanskalaisiin käyttöhuoneisiin, jotka tarjoavat tilan lisäksi muun muassa aineiden koostumuksen testausta. Huume voi sisältää esimerkiksi pesuainetta tai rotanmyrkkyä tai olla vahvempaa kuin käyttäjä kuvittelee.

– Kone tulkitsee, kuinka puhdasta aine on ja sisältääkö se sitä ainetta, mitä ihminen arvioi sen olevan. Se ei ole palvelu, johon voi tuoda aineen ja kysyä, mitä se on.

Vainikka uskoo, että testaaminen voisi tuoda myös Suomessa ajantasaista tietoa siitä, mitä aineita on liikkeellä. Nyt tietoa saadaan lähinnä jätevesitutkimuksista ja ruiskujäämiä tutkimalla.

Käyttöhuoneissa voidaan tarjota myös esimerkiksi neuvontaa ja terveyspalveluja ja pienentää suonensisäisten huumeiden käyttäjien riskiä saada suonitukoksia ja niistä johtavia amputaatioita. Tanskassa käyttötiloissa on tarjolla erikseen huone pistämiseen ja toinen polttamiseen, ja tavoitteena on saada käyttäjät suosimaan turvallisempia tapoja pistämisen sijasta.

Helsingin kaupungin selvityksen mukaan käyttötiloilla saatettaisiin ehkäistä yksittäisiä yliannostuskuolemia. Suuressa määrin tilat eivät kuitenkaan vaikuttaisi kuolleisuuteen, sillä esimerkiksi äkkikuolemia aiheuttavaa heroiinia käytetään täällä vähän. Suomessa kuollaan yleisimmin pidempivaikutteisen buprenorfiinin ja rauhoittavien lääkkeiden yhteisvaikutuksiin.

Maailmalla käyttöhuoneita on noin sata, enemmistö niistä Euroopassa. Mirka Vainikan mukaan käyttöhuoneiden kokeileminen kannattaisi, vaikka lopullista tietoa hyödyistä ei ole.

– Huumekuolemat ovat Suomessa viisinkertaistuneet 1990-luvun lopusta, ja kuolevat ovat nuoria ihmisiä. Kyllä ratkaisuja kannattaa etsiä.
STT–PIIA LEINO