Henkirikosten määrä väheni 1,4 surmatusta ihmisestä 0,9 surmattuun ihmiseen 100  000 asukasta kohti.

Lasku näkyi selkeimmin miehiin kohdistuneessa väkivallassa. Naisiin kohdistuneiden henkirikosten määrä pysyi melko tasaisena.

Miehiä surmattiin vuosina 2013-2015 keskimäärin 62 vuodessa, vuosina 2020-2023 enää 49. Naisten vastaavat määrät olivat 22 ja 24.

Naisten tekemät ja naisiin kohdistuneet henkirikokset olivat usein lähisuhdeväkivaltaa. Naisten joutuessa henkirikoksen uhriksi tekijä oli lähes 60 prosentissa tapauksista uhrin nykyinen tai entinen kumppani.

Katsauksen mukaan henkirikoksien tekijät ovat edelleen tyypillisesti miehiä. Myös suurin osa uhreista on miehiä.

Neljässä henkirikostapauksessa kymmenestä tekijä oli uhrin ystävä tai tuttava. Noin neljännes henkirikoksista oli parisuhteessa tapahtuvia surmia. Täysin tuntemattomiin ihmisiin kohdistuneiden tekojen osuus kokonaismäärästä oli katsauksen mukaan noin 12 prosenttia.

LISÄKSI katsauksesta selviää, että suomalaisiin henkirikoksiin liittyy usein päihteiden käyttöä. Kaikista tapauksista noin 60 prosentissa sekä uhri että tekijä olivat päihtyneitä. Lähes 75 prosentissa tapauksista vähintään toinen osapuolista oli päihtynyt.

Tekopaikka oli usein yksityisasunto, sillä kaikkiaan 65 prosenttia henkirikoksista tehtiin yksityisasunnossa. Sekä nais- että miesuhrit surmattiin tyypillisimmin omassa kodissaan.

Katsauksen mukaan henkirikosten määrän väheneminen tasaantui hieman 2020-luvulle siirryttäessä.

Juttua täydennetty kauttaaltaan klo 10.30.