Tyovaen Musiikkitapahtuma Valkeakoskella 28.-31.7.2016

”Herää vakava kysymys: Tiesikö hallitus koko ajan pakkolakien kaatuvan?” – Lindtman vaatii nyt lupausten pitämistä

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Antti Lindtman vaatii, että hallituksen on anettava heti selvitys toiminnastaan pakkolakien kanssa.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman pitää tärkeänä Suomen tulevaisuuden kannalta, että SAK hyväksyi työmarkkinaratkaisun tes-neuvotteluiden pohjaksi.

Juha Sipilän (kesk.) hallitukselta odotetaan nyt kykyä yhteistyöhön työmarkkinoiden kanssa ja luotettavuutta omien lupausten pitämisessä. Suomi ja suomalaiset tarvitsevat nyt vakaan näkymän tulevaisuuteen, Lindtman korostaa.

Hallituksen toiminta koko prosessin aikana herättää Lindtmanissa monia kysymyksiä. Vielä viime syksyn alussa valtionvarainministeri Alexander Stubb (kok.) vakuutti, että pakkolakipaketin perustuslaillisuus on käyty läpi ”juurta jaksain”.

– Viime viikonloppuna ministeri Stubb kuitenkin myönsi, että pakkolakipaketti olisi kaatunut perustuslaillisiin ongelmiin. Stubbin puheenvuoro luo epäuskoa hallituksen ministereiden puheenvuorojen luotettavuuteen.

Lindtman muistuttaa, että oppositio on jo pitkään yrittänyt tivata hallitukselta tarkempia selvityksiä pakkolakipaketin perustuslainmukaisuudesta.

– Nyt, puoli vuotta myöhemmin, hallitus tunnustaa opposition arvion oikeaksi. Hyvä niin. Stubbin lausunnoista syntyy kuitenkn uusia kysymyksiä.

Jahkailupolitiikan pitää nyt loppua.

Lindtman huomauttaa, että nyt on tärkeää tietää, mihin hallituksen uusi arvio perustuu.

– Onko hallitus teettänyt pakkolakipaketista uusia asiantuntija-arvioita, jotka kumoavat edelliset? Jos näin on, ne on syytä julkaista välittömästi.

– Mikäli uusia asiantuntija-arvioita ei ole tehty, herättää se vakavan kysymyksen. Onko hallitus koko ajan tiennyt, että pakkolait olisivat joka tapauksessa kaatuneet, toisin kuin se on eduskunnalle toistuvasti vakuuttanut? Jos näin on, kyseessä on vakava asia.

Lindtman vaatii, että hallituksen on annettava ensi tilassa perusteellinen selvitys toiminnastaan työmarkkinasovun esteenä olleista pakkolaeista.

– Lisäksi hallituksen on selvästi ilmoitettava, että se ei missään olosuhteissa ryhdy enää yksipuolisesti valmistelemaan palkansaajien asemaa heikentäviä lakihankkeita.

Hän odottaa, että varsinaisissa kilpailukykyneuvotteluissa katsotaan alakohtaisesti, miten eri aloilla voidaan viedä asioita eteenpäin mahdollisimman inhimillisellä ja tasapuolisella tavalla.

– Suomalainen työmies ja työnainen ansaitsee arvostuksen ja oikeudenmukaiset työehdot myös jatkossa.

Lindtmanin mielestä SAK:n päätös mahdollistaa nyt myös hallitukselle suunnanmuutoksen työllistävämpään ja tasapuolisempaan suuntaan.

– Jahkailupolitiikan pitää loppua. Hallituksen on selväsanaisesti peruttava lisäleikkaukset jo tulevassa kehysriihessä. Hallitukselta odotetaan välittömiä kasvua ja työpaikkoja tukevia toimia.

Heinäluoma Yhdysvaltain demokraattien puoluekokoukseen

Kuva: Kari Hulkko
Eero Heinäluoma.

Kansanedustaja, entinen puhemies Eero Heinäluoma (sd.) matkustaa Yhdysvaltoihin osallistuakseen Philadelphiassa pidettävään demokraattien puoluekokoukseen 25.–28. heinäkuuta.

Heinäluoma tapaa konventin yhteydessä demokraattien puoluejohtoa, kongressin jäseniä ja tutkijoita.

Sosialidemokraattisella puolueella on ollut vuodesta 2008 puoluesuhteet Yhdysvaltain demokraatteihin. Heinäluoma osallistui tuolloin Denverissä pidettyyn puoluekokoukseen, joka nimitti Barack Obaman puolueen presidenttiehdokkaaksi.

SDP:n Filatov: Vapaaehtoistyön merkitys on tunnistettava sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa

Kuva: Lehtikuva
LKS 20151209 - Sdp:n Tarja Filatov eduskunnan täysistunnossa 9. joulukuuta 2015. Hallitus vastaa opposition välikysymykseen työllisyyspolitiikasta keskiviikon isunnossa. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa
Tarja Filatov vaatii järjestöjen toimintaedellytyksten turvaamista sote-uudistuksessa.

SDP:n kansanedustaja Tarja Filatov vaatii, että järjestöjen toimintaedellytykset turvataan hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa.

Filatov puhui kolmannen sektorin järjestöjen tekemän työn merkityksestä lauantaina Hämeenlinnan seudun invalidien 70-vuotisjuhlassa Rengossa.

– Keskusteluissa sote-uudistuksesta on painottunut kustannusten kasvun hillintä sekä palveluiden saatavuuden ja laadun parantaminen. Osana uudistusta olisi kuitenkin tärkeää huolehtia myös siitä, ettei nykyisen hallituksen yhtiöittämisvimmassa lapsi – eli vapaaehtoistyön tuoma lisäarvo – menisi pesuveden mukana hukkaan.

– Vapaaehtoistyön merkitys koko yhteiskunnalle ja kansalaisten terveyden edistämiselle täytyy tunnistaa uudistuksen valmistelussa, Filatov toteaa.

Meidän tulee aktiivisesti kehittää julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä.

Filatov muistuttaa, että Suomessa yli kolmasosa suomalaisista aikuisista osallistuu johonkin vapaaehtoistoimintaan. Suurin osa vapaaehtoisista toimii liikunnan ja urheilun, sosiaali- ja terveysalan tai nuorten parissa. Vapaaehtoistyö koskettaa monien suomalaisten arkipäivää, eikä yhteiskunta toimisi ilman vapaaehtoisten työpanosta.

– Helsingin yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisten tekemän vapaaehtoistyön kansantaloudellinen arvo nousee yli sataan miljoonaan euroon. Vapaaehtoistyöhön sijoitettu summa siis kuusinkertaistuu. Meidän tulee aktiivisesti kehittää julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä. Verkostoituminen, koulutus, yhteiset tilaisuudet ja hyvien käytänteiden jakaminen ovat tärkeitä toiminnan kehittämisessä.

SDP:lle takapakkia HS-gallupissa: 18,7 %

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
2_demaritori

SDP:n alkukesästä alkanut kannatuksen laskusuunta on jatkunut Helsingin Sanomien tänään julkaiseman kyselyn mukaan.

Puolueen kannatus on nyt 18,7 prosenttia. SDP:n kannatus oli viimeksi yhtä alhaalla viime vuoden lokakuussa. SDP säilyy kannatuslaskusta huolimatta edelleen toiseksi suurimpana puolueena.

HS:n mukaan osa sosialidemokraattien kannatuksesta näyttää siirtyneen vasemmistoliitolle, jonka kannatus on nyt yhdeksän prosenttia.

Hallituspuolueet ovat nostaneet kyselyssä  hieman suosiotaan viime kyselystä, ja niillä on nyt yli 48 prosentin kannatus.

Kärjessä on keskusta 21,1 prosentin kannatuksella. Kokoomus on kolmantena, 17,8 prosenttia.

Vihreille HS-gallup mittasi 13,3 prosenttia.

Kyselyn mukaan perussuomalaisten raju pudotus näyttää taittuneen. Puolueen kannatus nousi hieman edellisestä mittauksesta, 9,5 prosenttiin.

TNS Gallupin toteuttamaan kyselyyn haastateltiin kesä-heinäkuussa yli 2 400 ihmistä. Virhemarginaali on kaksi prosenttiyksikköä.

Mitä EU voi tehdä Turkin suhteen? – kansanedustajat toivovat selkeää kantaa ja vaikuttamista

Kuva: Lehtikuva-AFP
LKS 20160722 7822; Pro Erdogan supporters wave a Turkish national flag during a rally at Bosphorus bridge in Istanbul on July 21, 2016. Thousands of Turkish government supporters on Thursday streamed across one of the two bridges spanning the Bosphorus in Istanbul to protest against the coup that sought to unseat President Recep Tayyip Erdogan one week ago. The Bosphorus Bridge between the Asian and European sides of Istanbul was one of the key battlegrounds in Friday night's coup attempt, as rebel soldiers descended in tanks to block it to traffic and then engaged in battles with opponents. / AFP / UMIT TURHAN COSKUN - LEHTIKUVA / AFP
Turkki julisti keskiviikkona maahan kolmen kuukauden poikkeustilan epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen. Viikko sitten alkaneen epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen Turkissa on pidätetty ja erotettu kokonaan tai määräajaksi yli 50 000 ihmistä.

Suomalaiset kansanedustajat toivovat Euroopan unionilta voimakasta puuttumista Turkin tilanteeseen.

STT haastatteli kansanedustajia kaikista eduskuntapuolueista. Haastatellut olivat joko ryhmän puheenjohtajia, puolueen puheenjohtajia tai asiaan muutoin perehtyneitä.

Edustajien mielipiteet vaihtelivat siinä, miten unionin pitäisi vaikuttaa Turkkiin.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman ja vasemmistoliiton ryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen vaativat EU:lta ennen kaikkea selkeän kannan ottamista.

– Toivon, että EU ei vain odottaisi hiljaa, mitä tapahtuu. EU-tasolla pitäisi tehdä selväksi, että emme voi hyväksyä, mitä Turkissa EU:n lähellä tapahtuu, hän sanoo.

EU:n pitäisi vaikuttaa ennen kaikkea siihen, että Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan itse ymmärtäisi, ettei nykyisellä linjalla voi jatkaa. Näin sanoo kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen.

SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mukaan EU:n olisi otettava huomioon myös se, että Erdogan ei yleensä kuuntele ulkopuolisia neuvojia.

– Tästä näkökulmasta tarvittaisiin asiallista, mutta tiukkaa keskustelua, Rinne sanoo.

Antti Rinne muistuttaa, että Erdogan ei yleensä kuuntele ulkopuolisia neuvojia.

Osa haastatelluista toivoi, että Yhdysvallat tulisi EU:n kanssa ratkomaan Turkin tilannetta. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen ja RKP:n ryhmän johtaja Stefan Wallin käyttäisivät uhkana myös Turkin EU-neuvotteluita.

– Jos nykyinen kehitys jatkuu, jäsenyysneuvottelut Turkin kanssa pitäisi keskeyttää. Se olisi EU:n suunnasta hyvin selkeä, johdonmukainen ja jämerä toimenpide, Wallin sanoo.

Osa vastaajista oli jo nyt sitä mieltä, että Turkki voi unohtaa jäsenyysneuvottelunsa EU:n kanssa.

Perussuomalaisten kansanedustajan Tom Packalénin mielestä painostuskeinona voisivat olla myös talouspakotteet.

– Tällaisia päätöksiä ei kuitenkaan pitäisi tehdä kevyin perustein, sillä niillä on kauaskantoisia seurauksia, Packalén sanoo.

Myös vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto pitää talouspakotteita yhtenä vaihtoehtona.

Edustajat sanovat, että Turkin viimeaikaiset toimet ovat vieneet maan entistä kauemmaksi EU:sta. Myös Turkin ja EU:n välinen pakolaissopimus on ajautunut vaikeaan tilanteeseen.

Keväällä solmitun sopimuksen ytimessä on se, että kaikki Turkista laittomasti Kreikkaan saapuneet palautetaan Turkkiin. EU puolestaan lupasi tuolloin vauhdittaa neuvotteluita viisumivapaudesta ja EU-jäsenyydestä.

Kaikki ovat sitä mieltä, että Turkin on turha hetkeen haaveilla viisumivapaudesta. Kristillisdemokraattien Östmanin mielestä unionin pitäisikin tehdä jokin vaihtoehtoinen suunnitelma pakolaissopimukselle.

Viivi Salminen

Suomi on salaillut metsien ympäristötietoa 11 vuotta – EU:n komissio uhkaa oikeudella

Kuva: Jukka-Pekka Flander
metsaflanderi1
Suomen piiloleikki metsien ympäristötiedon julkisuudesta on saamassa lopun.

Euroopan komissio kehottaa Suomea muuttamaan lainsäädäntöään niin, että se takaa täysin kansalaisten oikeuden saada tietoa ympäristön tilasta. Asiaa koskeva direktiivi astui voimaan jo 11 vuotta sitten, mutta Suomi ei ole toiminut asiassa komissiota tyydyttävällä tavalla. Toisin sanoen Suomi yhä salaa metsien ympäristötietoa kansalaisilta ja ne ovat saatavilla vain anomuksesta.

Euroopan komissio kehottaa Suomea saattamaan lainsäädäntönsä vastaamaan täysin EU:n kansalaisten oikeutta saada tietoa ympäristöstä missä tahansa ymmärrettävässä muodossa. Tämä velvollisuus olisi pitänyt täyttää 14. helmikuuta 2005 mennessä. Ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta annetun direktiivin mukaan kansalaisilla on oikeus saada tietoa ympäristön tilasta, jotta he voivat osallistua päätöksentekoon, joka vaikuttaa heidän terveyteensä ja elämänlaatuunsa.

Asiassa on komission kyse siitä, että Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmän ympäristötiedot eivät ole yleisesti saatavilla ilman perusteltua tietopyyntöä. Direktiivin mukaan ympäristötietojen tulisi olla julkisesti saatavilla ilman, että pyyntöä tarvitsee perustella.
Vaikka Suomen viranomaiset ovat suostuneet muuttamaan lainsäädäntöä, muutoksen hyväksyminen on viivästynyt merkittävästi. Komissio on päättänyt lähettää Suomelle perustellun lausunnon. Jos Suomi ei toimi kahden kuukauden kuluessa, komissio voi viedä asian Euroopan unionin tuomioistuimeen.

Lisäksi komissio kehottaa Suomea saattamaan EU-maan alueelta laittomasti vietyjen kulttuuriesineiden palauttamisesta annetun direktiivin osaksi Suomen lainsäädäntöä. Myös tästä uhkaa tuomioistuin, jollei Suomi ryhdy toimiin.