Heroiinin korvaushoitolääke tappaa sekakäyttäjiä Suomessa

Suomessa suurimmassa osassa huumeiden aiheuttamista kuolemista syynä on heroiinin korvaushoidossa käytettävä buprenorfiini, jonka kauppanimistä tunnetuin lienee Subutex.

Aine on korvaushoidossa hyödyllinen, ja yksinään käytettynä sen yliannostusriski on pieni. Tappavaa buprenorfiinista tulee, kun sitä käytetään yhtä aikaa esimerkiksi alkoholin ja rauhoittavan bentsodiatsepiinin kanssa.

Suomi on eurooppalaisessa mittakaavassa kummajainen, sillä muualla Euroopassa eniten tappaa Euroopan huumeviraston kesäkuisen raportin mukaan heroiini. Tämä johtuu siitä, että Euroopassa kovista huumeista käytetään yleisesti heroiinia ja kokaiinia, kun Suomessa käytetään vastaavasti buprenorfiinia ja amfetamiinia.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen oikeuskemisti Pirkko Kriikku kertoo, että yksi selkeimmistä selittävistä tekijöistä buprenorfiinikuolemiin on opioidien vaarallisuus.

– Opioidit, heroiini ja väärinkäytetty Subutex ovat toksisempia (myrkyllisempiä) kuin moni muu aine, mikä selittää niiden osallisuuden kuolemantapauksiin.

Osassa kuolemista pääsyynä ovat muuntohuumeiksikin kutsutut uudet huumaavat aineet, kuten alfa-pvp ja MDPV.

Tilastointi tehdään lääkärin arvion perusteella. Lääkäri määrittelee kuolemantapauksen tärkeimmän aineen perusteella, jota ilman henkilö ei olisi kuollut. Tilastot ovat Kriikun mukaan tarkkoja, sillä Suomen lain mukaan ruumiinavaus on tehtävä, jos on epäilys myrkytyksestä ja tai huumeiden käytöstä.

Tuoreimpien tietojen mukaan huumeet aiheuttivat Suomessa vuonna 2015 yhteensä 166 kuolemaa. Määrä on laskenut vuoden 2012 ennätystasosta, jolloin huumekuolemia oli yli 200.

Aineet eivät valu korvaushoidosta.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen erikoissuunnittelija Sanna Rönkä on tutkinut Helsingin yliopistolle valmistelemaansa väitöskirjaa varten muun muassa lääkeaineiden yhteyttä huumekuolemiin.

Hänen mukaansa Suomessa huumausaineiden korvaushoidossa annettavia lääkkeitä kontrolloidaan tiukasti.

– Tulokset viittaavat siihen, että väärin käytettävät opioidit tulevat laittomille huumemarkkinoille pääosin salakuljetettuina. Suomessa reseptikäytännöt ovat tiukkoja, Rönkä kertoo.

Röngän mukaan viimeksi opioidien väärinkäyttäjien määrää on Suomessa arvioitu vuonna 2012 tehdyssä tutkimuksessa. Tuolloin heidän määräksi arvioitiin 12 700–15 100.

– He käyttivät pääsääntöisesti buprenorfiinia.

Korvaushoitolääkkeitä virtaa maahan pääsääntöisesti Baltian maista ja Ranskasta.

– Ranskassa yleislääkärit voivat määrätä reseptin Subutexia varten, mikä osaltaan selittänee sitä, Rönkä sanoo.

Huumeisiin kuolee todennäköisimmin nuori huono-osainen mies.

Euroopan huumeviraston mukaan Suomessa kuolee huumeisiin todennäköisimmin 30–34-vuotias mies. Huumeisiin kuollaan yhä vanhempana kuin aikaisemmin.

– Tähän lienee syynä se, että meille on syntynyt vakiintunut käyttökulttuuri. Huumeita osataan käyttää nykyään paremmin kuin ennen, ja näin selvitään hengissä pidempään kuin ennen, Pirkko Kriikku sanoo.

Sanna Röngän tutkimuksessa kävi ilmi, että huumeisiin kuolleilla oli yleistä aikaisin alkanut huono-osaisuus.

– Koulutus on voinut jäädä peruskouluasteelle, ja työttömyys ja asunnottomuus on yleistä, Rönkä sanoo.

Siihen, johtaako huono-osaisuus holtittomaan päihdekäyttäytymiseen vai toisin päin, on hankala antaa yksiselitteistä vastausta.

Suomen korkeampi huumekuolleisuus on osittain harha.

Suomessa huumekuolleisuus on väestöön suhteutettuna tilastojen valossa roimasti Euroopan keskitasoa korkeammalla. Tähän syynä on kuitenkin Kriikun mukaan tilastoharha.

– Olen ollut mukana aihetta koskevassa tutkimuksessa. Euroopan huumevirastokin on sen tunnustanut, että meillä näitä huomataan ja tilastoidaan paremmin. Meillä tehdään huomattavasti enemmän ruumiinavauksia ja seula on tiiviimpi kuin useissa maissa.

– Minun on vaikea uskoa, että ainakaan valtavasti enemmän myrkytyksiä tapahtuu kuin muualla, Kriikku kertoo.

STT–OLLI-PEKKA PAAJANEN

Ursa: Lapin tulipallosta putosi maanpinnalle vähintään kymmeniä kiloja meteoriitteja – ”Tämä on tällainen yksinäinen sankari”

Kuva: lehtikuva/tony bateman
Yö muuttui päiväksi, kun tulipallo näyttäytyi revontulikameralle.

Lapin torstai-iltainen tulipallo on ollut poikkeuksellisen valovoimainen, kertoo Tähtitieteellisen yhdistys Ursa. Sen mukaan Suomen alueella on kuvattavissa yhtä valovoimaisia meteoreja korkeintaan kerran kymmenessä vuodessa.
Alustavan arvion mukaan ilmakehään osunut kappale oli kooltaan hieman alle puolimetrinen, jos kyse oli pallomaisesta kivimeteoriitista. Suurin maastoon pudonnut kappale voisi siten olla noin kymmenkiloinen.
– Tämän verran tavaraa putoaa Suomessa maan pinnalle arviolta ehkä kerran viidessätoista vuodessa, sanoo Ursan tiedottaja Anne Liljeström.

Tulipallon kirkkaus viittaa sen verran isoon kokoon, että siitä todennäköisesti on myös päätynyt jotain maanpinnalle. Toisaalta kappaletta ei havaittu avaruudessa etukäteen, mikä on kuitenkin tavallista pienempien asteroidien kohdalla.

– Esimerkiksi muutaman metrin kokoisia kappaleita havaitaan ihan vasta, kun ne ovat oikeastaan hollilla.

– Onneksi ne eivät ole myöskään kovin vaarallisen kokoisia, Liljeström korostaa.

Näkyi jopa kahdeksan sekuntia

Kirkas tulipallo nähtiin Pohjois-Suomen taivaalla torstai-iltana kello 18.40. Havaintojen mukaan sen putoamiseen liittyi jylinää, pamauksia ja ikkunoiden tärinää. Pohjoisimman Suomen lisäksi havaintoja tehtiin myös Norjan puolella.

Tulipallo näkyi taivaalla suhteellisen kauan, sillä yhdessä havainnossa ajaksi oli arvioitu kahdeksan sekuntia. Usein tavalliset tähdenlennot kestävät alle sekunnin.

Parhaillaan eletään aikaa, jolloin Leonidien tähtiparven tähdenlentoja näkyy yleisesti aamuyöllä. Liljeström ei usko, että torstain havainto liittyisi niihin. Tulipallo nähtiin jo illalla ja se tuli ihan eri suunnasta kuin Leonidien tähdenlennot.

– Tämä on tällainen yksinäinen sankari, joka on mennyt siellä avaruudessa.

Tarkkaa putoamisaluetta selvitellään Ursassa yhä, mutta alustavasti se asettuu Inarinjärven ympäristöön.

– En ole kuullut vielä siitä, arvioidaanko meteoriitin räjähtäneen ja millä korkeudella. Mitä korkeammalla räjähtää, sitä laajemmalle voi ryöpsähtää pienempiä kappaleita, Liljeström kertoo.

Talousfolioon ja jääkaappiin

Vielä ei ole tiedossa, mitä materiaalia pudonnut kappale on, eli onko se kiveä vai metallia. Varsinkin harjaantumattoman etsijän saattaa olla vaikea erottaa pudonneita meteoriitteja muista kivistä. Jos kuitenkin epäilee löytäneensä tuoreen meteoriitin kappaleen, Liljeström kehottaa ottamaan sen talteen ja merkitsemään löytöpaikan huolellisesti.

Kappaleeseen ei ole syytä koskea sormiin, vaan esimerkiksi talousfolion avulla. Näytettä tulisi säilyttää puhtaassa astiassa mielellään jonkun kosteudensitojan, vaikkapa kissanhiekan, kanssa. Kappale pitäisi pitää viileässä kuten jääkaapissa tai mieluummin pakastimessa siihen asti, kunnes sen voi toimittaa esimerkiksi Geologian tutkimuskeskukseen. Torstain putoamiseen liittyvät löydökset voi raportoida myös Ursalle.

– Tällaiset tuoreet pudokkaat voivat olla sillä tavalla kiinnostavia, etteivät ne vielä ole täysin maapallon olojen saastuttamia, vaan niistä voi saada arvokasta tutkimustietoa asteroideista, Liljeström sanoo.

Liisa Kujala, STT

 

 

Huolestuttava ilmiö: Vain 2/3 osallistuu päivittäin – Tätä ei kouluruokaa halveksiva nuoriso muista

Kuva: Kari Hulkko

Alakoulussa lähes kaikki oppilaat osallistuvat joka päivä kouluruokailuun. Kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Eeva-Johanna Eloranta (sd.) on huolestunut kasvavasta ilmiöstä: yläkoulussa vain 2/3 oppilaista osallistuu siihen päivittäin. Moni jättää pois etenkin salaatin ja maidon.

Hän huomauttaa, että maksuton kouluruokailu on yksi suomalaisen koulun, oppimisen, osaamisen ja hyvinvoinnin menestystekijöistä.

– Maksuttoman kouluruokailun tuominen kouluihin on esimerkki siitä, miten Suomessa on haluttu huonoinakin aikoina panostaa koululaisiin, kouluihin ja opiskeluun, sillä ilmainen kouluruoka tuli kouluihin vuonna 1943, keskellä jatkosotaa ja ankeita pulavuosia.

Kiire ja pitkät jonot tai meluisa ympäristö estävät viihtymistä.

Uusi kouluruokailusuositus julkaistiin alkuvuodesta.

– Ruokailun tulisi olla koulupäivän kohokohta, joka tukee oppimista, kouluviihtyvyyttä, ruokaosaamista ja ruokatajun syntymistä. Suositusten mukaisesti toteutettu ruokailu koulussa tarjoaa monipuolista, terveellistä ruokaa, silmäniloa, yhdessäoloa, seurustelua ja hyvää oloa. Se tukee lasten ja nuorten jaksamista, kasvua ja painon tervettä kehitystä, Eloranta korostaa.

Hän pohtii sitä, miksi kaikki oppilaat eivät jostain syystä kuitenkaan syö koko suunniteltua ateriakokonaisuutta. Niitä ovat muun muassa kodin antama malli, ruokakulttuuritausta, markkinointi tai vertaispaine.

Koulu voi Elorannan mielestä vaikuttaa siihen, että ruokailu tehdään houkuttelevaksi. Aterian ajoitus, sujuva ruoan tarjoilu, viihtyisä ruokatila ja ruokarauha ovat oleellisia tekijöitä.

– Kiire ja pitkät jonot tai meluisa ympäristö estävät viihtymistä, Eloranta painotti, kun hän avasi pop up -kouluruokalan Turussa perjantaina.

Hän toivoo, että kodit ja koulut toimisivat yhdessä sen eteen, että jokainen koululainen haluaa osallistua lounastaukoon.

Sanna Marin kertoo ”kännissä ja läpällä” -tyypeille: Tässä menee ahdistelun ja flirtin raja

Kuva: Lehtikuva / jari Lam

Kansanedustaja Sanna Marin (sd.) osallistui torstai-iltana Ylen A-teeman lähetykseen, jonka aiheena oli seksuaalinen häirintä.

– Tai tämän käsityksen ainakin etukäteen sain. Sen sijaan, että ohjelmassa olisi keskitytty seksuaaliseen häirintään, käytettiin valtaosa ajasta vänkääminen siitä, missä kulkee seksuaalisen häirinnän, ahdistelun ja flirtin raja. Aivan kuin Me too -kampanjassa todella olisi kyse jostain hämärän rajamailla tarpomisesta, Marin kirjoittaa blogissa tunnoistaan eilisestä illasta.

Hänelle itselleen tuo raja on melko selvä.

– Aikuisena ihmisenä tunnistan ja pystyn suhtautumaan harmittomaan flirttiin ja huumoriin, kuten ne on tarkoitettu.

Marin muistuttaa, että lapset ja nuoret, joita seksuaalinen häirintä valitettavan yleisesti koskee, eivät sen sijaan ole asemassa, jossa pitäisi joutua kohtaamaan edes ronskia huumoria, varsinkaan aikuisilta.

Marin harmittelee, että eilinen keskustelu ei selkeyttänyt rajanvetoa siitä, missä on flirtin ja seksuaalisen häirinnän raja. Siksi hän listaa tilanteita ja kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä ja ahdistelusta.

– Nämä eivät ole kauhuesimerkkejä flirtistä vaan häirintää ja ahdistelua.

Tilanteet tulevat eteen usein pyytämättä ja yllättäen.

Esimerkki 1: Tarttuminen kiinni kadulla, väkijoukossa, baarissa, poliittisissa tilaisuuksissa tai ihan missä vain.

– Tilanteet tulevat eteen usein pyytämättä ja yllättäen, eikä niitä edellä tai seuraa keskustelu harmittomasti flirttailemalla. Tilanteisiin voi sisältyä väkisin halaamista, suutelua, kourimista ja yrityksiä riisua vaatteita, Marin selventää.

Esimerkki 2: Tarttuminen kiinni senkin jälkeen, kun asiasta on selväsanaisesti huomauttanut ja kieltänyt.

Esimerkki 3: Seuraaminen, seksuaali- ja sukupuolisävytteinen huutelu ja huorittelu.

– Olen kohdannut huorittelua esimerkiksi tilanteissa, joissa olen kieltänyt tuntemattomia miehiä koskemasta itseäni.

Esimerkki 4: Työterveyslääkärin asiaton käytös. Pitkään kestävä rintojen tuijotus ja kehotus riisua olkaimeton paita verenpaineen mittaamiseksi käsivarresta.

– Kyse ei ole eduskunnan työterveydestä vaan tilanteesta, johon olen joutunut nuorempana. En riisunut.

Esimerkki 5: Raiskaus- ja muiden sanallisten ja kuvallisten väkivalta- ja vihaviestien lähettäminen sähköpostilla tai sosiaalisessa mediassa.

Esimerkki 6: Tilanteisiin nähden täysin sopimaton ulkonäköön kohdistuva tai seksuaalissävytteinen huumoriksi verhottu puhe esimerkiksi työtilanteissa.

– Tämä on niin yleistä, ettei siihen oikein enää edes kiinnitä huomiota. Valitettavasti.

Ensimmäinen askel on ongelman myöntäminen.

Marin korostaa, että esimerkit ovat vain murto-osa siitä seksuaalisesta häirinnästä ja ahdistelusta, jota hän on kohdannut.

–Näiden lisäksi voisin myös kirjoittaa esimerkkejä muusta epäasiallisesta käytöksestä ja vallankäytöstä, jota olen työelämässä ja politiikassa saanut kokea sukupuoleeni liittyen.

Sanna Marin painottaa, että seksuaalinen itsemääräämisoikeus on ihmisoikeus, ja seksuaalinen häirintä on vallankäyttöä ja väkivaltaa.

– Siinä ei ole kyse flirtistä tai hämärän rajamaista. Se ei ole hauskaa tai imartelevaa. Se ei liity pukeutumiseen. Se koskettaa isoa osaa ihmisistä ja on erityisen vahingollista kohdistuessaan heikossa asemassa oleviin, kuten nuoriin ja lapsiin.

Hänen mukaansa seksuaalisen häirinnän loppuminen on meidän kaikkien vastuulla.

– Ensimmäinen askel on ongelman myöntäminen, vähättelyn ja uhrien syyllistämisen lopettaminen sekä ”kännissä ja läpällä” -kulttuurin haastaminen, hän korostaa blogissaan.

Ministeriön toive kuuroille korville – USU: Yliopistot eivät innostu amis-tutkintolaisista

Kuva: Jari Soini

Uutissuomalaisen tekemän kyselyn perusteella yliopistot eivät ole innostuneita valitsemaan opiskelijoita ammatillisen tutkinnon perusteella, vaikka opetus- ja kulttuuriministeriö on sitä toivonut.

Kyselyn mukaan harvassa yliopistossa on vielä edes pohdittu ammatillisen tutkinnon ottamista todistusvalintaan. Vain Lapin yliopisto kertoi jo löytäneensä ammatillisen tutkinnon hyödyntämiseen mahdollisuuksia. Tämä koski vain taiteiden alaa.

Amispohjalta hakevia siis hyväksytään yliopistoihin tulevaisuudessakin todennäköisesti lähinnä valintakokeiden ja avoimen yliopiston kautta, Uutissuomalainen kirjoittaa.

Kyselyyn vastasi 8 yliopistoa 13:sta ja 18 ammattikorkeakoulua 23:sta.

Ammattikorkeakouluista noin kaksi kolmesta kertoo haluavansa valita opiskelijoita tulevaisuudessa suoraan myös ammatillisen tutkinnon arvosanoilla. Vajaa joka viides ei ottanut tässä vaiheessa kantaa.

”Kansalaiset tekivät hyvin, kun ilmoittivat” – tulipallo ja räjähdykset säikäyttivät Lapissa

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / TONY BATEMAN
Kirkas meteori tallentui Kaamasessa asuvan Tony Batemanin Aurora Tours -firman revontulikameraan torstaina illalla.

Marraskuisen torstai-illan rauha Lapissa järkkyi, kun taivaalla näkyi ja kuului erikoinen ilmiö: kirkkaan tulipalleron kiitoa taivaankannen halki säestivät useat voimakkaat räjähdysäänet.

Puoli seitsemän jälkeen näkynyt ilmiö sai useat ihmiset soittamaan hätäkeskukseen, ja monen ensimmäinen ajatus oli, että kyseessä oli putoava lentokone.

– Meille tuli 6–7 ilmoitusta. Moni ilmoitti, että lentokone. Se ehkä jotenkin kuvastaa sitä tapahtumaa, kertoi Inarin palopäällikkö Jukka Harmanen.

– Kaukaahan se on näkynyt. Ei varmaan Suomessa ole ketään, joka on nähnyt lentokoneen räjähtävän ja putoavan.

Harmanen oli itse pihalla, kun hän kuuli jyrinän.

– Useita, samanaikaisia ja perättäisiä räjähdyksen ääniä, vähän kumeita, Harmanen kuvaili.

Meteoriitin alastulokohdan paikantaminen on hankalaa.

Pelastuslaitos oli Inarissa täydessä lähtövalmiudessa. Vakavan lento-onnettomuuden mahdollisuus ei tuntunut lainkaan kaukaiselta.

– Tästä menevät yli Saudien ja Amerikan väliset lennot. Meidän omalle Ivalon lentokentälle laskeutuvat koneet käyvät kääntämässä Inarijärven päällä. Eli ihan perusteltuja olettamia. Kansalaiset tekivät hyvin, kun ilmoittivat, Harmanen sanoo.

Lopulta pelastuslaitos sai hätäkeskuksen kautta Lentopelastuskeskuksen tiedon, että kyseessä oli meteoriitti.

Meteoriitin alastulokohdan paikantaminen on tässä vaiheessa hankalaa. Sosiaalisen median perusteella valoilmiö on näkynyt eteläisimmillään Kokkolassa asti ja siitä on havaintoja joka puolelta Lappia.

Pelastuslaitos Inarissakin sai ilmoituksia koko sen Ivalosta Utsjokeen ulottuvalta toiminta-alueelta.

Harmasen mukaan meteoriittitapaus toi pelastuslaitokselle hyvää kokemusta.

– Saatiin harjoiteltua esimerkiksi ilmoitusketjuja ja yhteydenottoja eri tahoihin. Ei voida puhua mistään ylireagoinnista, oli hyvä että meillä oli valmius toimia. Positiivinen kokemus.

STT–ANSSI RULAMO

Keskustelua aiheesta