Työmarkkinat
3.9.2019 10:57 ・ Päivitetty: 3.9.2019 10:57
Hoitajaliitot älähtävät: “Onko meillä varaa olla nostamatta hoitohenkilöstön palkkoja?”
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super ja sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy vaativat, että valtio varaa talousarviossa rahaa naisvaltaisten hoito- ja hoiva-alojen palkkaohjelmaan.
– Yhteiskuntaamme uhkaa vakava hoito- ja hoivakriisi, liitot varoittavat tiedotteessaan.
Hoitajaliitot arvioivat, että palkkaohjelman nettokustannus kunnille on vuosittain noin 80 miljoonaa euroa kymmenen vuoden ajan. Summa sisältyisi kuntien valtionosuuksiin, joista 80 miljoonaa on alle prosentti.
– Ohjelma edellyttää valtion mukanaoloa. Valtion rahaa tarvitaan, koska kuntatyönantajilla vaadittavaa rahaa ei ole.
Palkkaohjelma vähentäisi liittojen mukaan alanvaihtoa ja helpottaisi uhkaavaa hoitajapulaa. Hoitajat eläköityvät tai vaihtavat alaa samaan aikaan, kun vanheneva väestö tarvitsee heitä entistä enemmän.
– Poliittiset päättäjät voivat tehdä arvovalintoja, joilla uhkaava kriisi voidaan vielä torjua, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen toteaa.
“Palkankorotuksista merkittävä osa palautuisi yhteiskunnalle verojen kautta.”
Lisää aiheesta
Pula koulutetuista hoitajista on maailmanlaajuinen, joten ottajia liittojen mukaan suomalaisille hoitajille on. Heitä houkuttelevat muun muassa naapurimaat Ruotsi ja Norja. Saksa nostaa julkisen sektorin palkkoja kahdeksan prosenttia ja kohdistaa hoitoalalle satojen eurojen korotukset lisätäkseen vetovoimaa.
Hoitajaliitot viittaavat pääministeri Antti Rinteeseen (sd.), joka on sanonut ymmärtävänsä naisvaltaisten alojen palkkavaatimuksia.
– Pitääkin kysyä, onko meillä varaa olla nostamatta hoitohenkilöstön palkkoja, eikä suinkaan, onko meillä varaa nostaa niitä, Superin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo.
Palkkaohjelman bruttokustannusten liitot ovat arvioineet olevan noin 100–150 miljoonaa euroa vuodessa. Liittojen keväällä esittämä palkkaohjelma nostaisi naisvaltaisen sote-alan tehtäväkohtaisia palkkoja 1,8 prosenttiyksikköä miesvaltaisten alojen palkkoja enemmän joka vuosi kymmenen vuoden ajan.
Liitot huomauttavat, että palkankorotuksista merkittävä osa palautuisi yhteiskunnalle verojen kautta. Sote-alan työntekijät ovat veronmaksajia, joiden palkka menee suurimmaksi osaksi kotimaiseen kulutukseen.
Super ja Tehy muistuttavat, että 80 miljoonaa on noin kaksi prosenttia kaikista valtion vuosittain maksamista yritystuista ja kymmenessäkin vuodessa murto-osa esimerkiksi suunnitelluista hävittäjähankinnoista.
– Valtion tehtävä on turvata kuntien toimintakyky. Valtakunnan päättäjät ovatkin arvovalintojen edessä. Kun kaikkeen ei ole varaa, käytössä olevia varoja pitää kohdentaa kestävästi ja oikein.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.