Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

D-analyysit

Millariikka Rytkönen: Mitä jos käytäisiin oikeasti liittokierros?

Nora Vilva
Kolumnit

Millariikka Rytkönen

Tehyn puheenjohtaja

Mitä jos luokan kovaäänisimmät pojat olisivat sanoneet, että kenellekään ei saa antaa kokeista kasia parempaa numeroa, ja opettaja olisi luokan yleisenä linjana tämän hyväksynyt?

Millariikka Rytkönen

Entä jos samat pojat olisivat keksineet, että kaikkien luokassa tulee osallistua heidän tarpeistaan viikoittain järjestettyyn koulutyöajan lisäystilaisuuteen (jota myös arestiksi kutsuttiin), ja opettaja olisi tämänkin hyväksynyt – sanotaanko vaikka mainittujen poikien käyttäytymiskyvyn parantamisen nimissä?

Olkaa huoleti, tällaista ei voi koulumaailmassa tapahtua. Työmarkkinoilla on sitä vastoin syksyllä alkamassa ns. liittokierros, jossa kaikki tuntuu olevan mahdollista. Suomessahan ei tunnetusti voida enää tehdä keskitettyjä työehtosopimusratkaisuja, koska EK on köyttänyt itsensä niin tiukkoihin sääntömääräisiin (lepo)siteisiin, ettei niistä voida vapauttaa edes sen toista kättä sopimusta allekirjoittamaan. Sopimuspöytiin huutelua nuo siteet eivät näytä haittaavan, koska niistä puuttuu ilmeisesti suukapula.

Sana tasa-arvo mainitaan hallitusohjelmassa 75 kertaa.

Entinen valtakunnansovittelija, Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtajaksi reilu vuosi sitten valittu Minna Helle alkoi uudessa toimessaan EK:n tuella heti vaatia, että tulevallakin kierroksella palkankorotusten katon tulee määräytyä vientiteollisuuden palkankorotusten määrittämän ns. yleisen linjan mukaan – mitä hän oli aiemmassa tehtävässään edellisellä kierroksella noudattanut. Uutta valtakunnansovittelijaa, työnantajataustaista Vuokko Piekkalaa oli tuskin valittu virkaansa, kun hän jo julisti aikovansa vaalia Helteen perintöä ja ilmoitti, että valtakunnansovittelijan toimistolta on turha tulla vaatimaan liittokierroksen avaaja-alaa korkeampia palkankorotuksia.

Kun tuohon lisätään vielä työnantajapuolen vaatimukset kiky-sopimuksessa sovittujen työajan pidennystuntien säilyttämisestä voimassa, on selvää, että tulevasta sopimuskierroksesta tulee erityisen haastava. Tehy julkisti yhdessä Superin kanssa viime maaliskuussa palkkatasa-arvo-ohjelman, jonka tavoitteena on kuroa miesten ja naisten välinen perusteeton palkkaero julkisella sektorilla umpeen seuraavan 10 vuoden aikana. Se on Rinteen hallituksen hallitusohjelmassa peräänkuulutettu konkreettinen palkkatasa-arvon edistämiseen tähtäävä toimenpide. Tilanteen korjaamiseksi eivät auta vientivetoiset palkkamallit, eikä tavoite toteudu ilman valtion tähän tarkoitukseen osoittamaa rahaa.

Sana tasa-arvo mainitaan hallitusohjelmassa 75 kertaa. Siinä asetetaan kunnianhimoiseksi tavoitteeksi se, että Suomesta tulee tasa-arvon mallimaa. On turha kuvitella, että Tehy tyytyisi näissä olosuhteissa tulevalla liittokierroksella valtakunnansovittelijan tai kenenkään muunkaan näkemykseen siitä, että miesvaltaiset vientialat voisivat määritellä palkankorotuskaton tai mitään muitakaan ehtoja naisvaltaiselle sosiaali- ja terveysalalle.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Johannes Ijäs

Politiikka
27.2.2020
Sanna Marin sanoo Demokraatin pääministerihaastattelussa, että hallitus ei tee politiikkaa uutisotsikoiden mukaan – ”Hallituskausi on nelivuotinen ja tässä ajassa pitää valmista tulla”
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE