Työmarkkinat
3.9.2019 09:57 ・ Päivitetty: 3.9.2019 09:57
Kuntatyönantajat torppaa vaateet sote-alan palkankorotuksista – ”Samalla rahalla rekrytoitaisiin lähes 16 000 uutta sairaanhoitajaa”
Kuntatyönantajat KT on laskenut, että kunnille ja kuntayhtymille lankeaa yhteensä kahdeksan miljardin euron lisälasku, jos sosiaali- ja terveydenhuollon hoitohenkilöstö saa vaatimansa yleisen linjan ylittävät palkankorotukset.
Lisälaskua kertyisi KT:n mukaan kymmenen vuoden aikana, ja joka vuosi syntyisi lähes 800 miljoonan euron kustannus.
– Julkisuudessa on esitetty, että ylimääräinen korotus vaatisi julkiselta sektorilta vain noin sata miljoonaa euroa lisää vuodessa, KT toteaa tiedotteessaan.
Kuntatyönantajien mukaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työvoimakustannukset ovat nykyisin 7,6 miljardia euroa vuodessa. Kymmenen vuoden päästä työvoimakustannukset olisivat KT:n laskemien mukaan lähes 1,5 miljardia suuremmat kuin nykyisin. Yhteissumma kohoaisi yli yhdeksän miljardin euron, jolloin nousua olisi lähes 20 prosenttia.
– Jos korotuksiin vaadittu raha käytettäisiin korotusten asemesta uusien työntekijöiden palkkaamiseen, sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle voitaisiin rekrytoida kymmeneksi vuodeksi esimerkiksi lähes 16 000 uutta sairaanhoitajaa.
”Ei ole olemassa ylimääräistä jakovaraa.”
KT arvioi, että julkisen talouden ja kuntatalouden tilanne jatkuu kireänä ja alijäämäisenä, mistä kertovat muun muassa lisääntyneet yt-neuvottelut.
Lisää aiheesta
– On täysin välttämätöntä jatkaa kustannustasoltaan maltillisia työmarkkinasopimuksia, jotka parantavat työllisyyttä, kilpailukykyä ja julkisen talouden tilaa. Kuntatyönantajilla ei ole olemassa ylimääräistä jakovaraa, KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalonen painottaa tiedotteessa.
KT:n laskelma perustuu arvioon kuluvan vuoden työvoimakustannuksista ja sen päälle tulevista prosentuaalisista korotuksista. Suurin osa kustannuksista tulee työvoimakustannusten tason nostosta.
Kustannukset kuitenkin kasvavat Kuntatyönantajien mukaan ajan mittaan niin sanotun korolle korkoa -ilmiön vuoksi, koska korotuksia ei voida laskea lähtötasosta kuin ensimmäisen kerran.
– Sen jälkeen korotus joudutaan laskemaan joka vuosi uudesta, aiempaa suuremmasta summasta. Laskelmassa ei ole huomioitu niin sanotun yleisen linjan korotusten tuomia vaikutuksia, tiedotteessa todetaan.
”Korotukset nostaisivat pahimmillaan kunnallisveroa 2,2 prosenttiyksikköä.”
Kuntatyönantajilta on lisäksi vaadittu muun muassa kuoppakorotuksia ja palkkaohjelmia.
KT arvioi, että jos korotusvaatimukset toteutuisivat koko kunta-alalla, niin kymmenen vuoden aikana kokonaiskustannukset olisivat lähes 22 miljardia euroa eli enemmän kuin kunta-alan nykyiset työvoimakustannukset vuodessa.
Keskimäärin kustannukset olisivat 2,2 miljardia vuodessa, joka on 10,5 prosenttia vuoden 2019 työvoimakustannuksista. KT laskee, että tällä vuosisummalla voitaisiin palkata noin 42 600 työtekijää kunta-alalle.
– Tällöin koko kunta-alalle tulevat korotukset nostaisivat pahimmillaan kunnallisveroa 2,2 prosenttiyksikköä kymmeneksi vuodeksi, tutkimuspäällikkö Mika Juutinen toteaa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.
Lisää aiheesta
Kolumnit
12.8.2019 17:00
Millariikka Rytkönen: Mitä jos käytäisiin oikeasti liittokierros?
Työmarkkinat
11.4.2019 11:29
”Rahaa on nyt kaivettava valtion budjetista ” – Liiton mitta täyttyi: Tällä etananvauhdilla palkkatasa-arvo toteutuu 2090
Työmarkkinat
19.3.2019 17:16
Hoitajilla tuli mitta täyteen: ”Kunnon palkka on aina väärä vastaus” – Liitot: 100–150 miljoonaa euroa vuodessa on yksi pisara Suomen valtiolle
Työmarkkinat
19.3.2019 07:19
Hoitajaliitot: Palkkoja korotettava 1,8 prosenttiyksikköä miesaloja enemmän 10 vuoden ajan – nykyvauhtia palkkaero häipyy vasta 2090