Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Työmarkkinat

Hoitajamitoituksen nosto herättää epäilyksiä: ”Ei onnistu missään nimessä” – Hali haluaa kaikki keinot käyttöön, ”koneista” nousi some-häly

iStock

Hoitajamitoitus on nousemassa vanhuspalveluissa ensi keväänä. Yksityisiä työnantajia edustava Hali ry epäilee lain kirjaimen täyttymistä ja esittää uusia eväitä hoitajapulan ratkaisuksi.

Marja Luumi

Demokraatti

Laki määrää, että hoitajia on oltava keväällä 0,7 hoivakodin asukasta kohden. Nyt mitoitus on 0,6.

Yksityisiä sote-alan yrityksiä ja järjestöjä edustava Hyvinvointiala Hali on viestittänyt, että lakisääteiseen mitoitukseen ei päästä nytkään monessa paikassa, ja ongelma pitäisi ratkaista ennen kuin mitoitusta nostetaan.

Halin hoivan ja osaamisen johtaja Arja Laitinen kertoo, että Suomessa tarvitaan 200 000 uutta sote-alan työntekijää vuoteen 2030 mennessä. Taustalla ovat eläköityminen, palvelun tarpeen lisäys ja kiristyvät mitoitukset.

Hoitajaliittojen Tehyn ja Superin mukaan ongelma, työvoimapula, ratkeaa kunnon palkankorotuksilla, mutta Hali ei näe sitä ratkaisuna – muuta tarvitaan.

– Siksi olemme Halissa pohtineet, mitkä avaintekijät tekevät tilanteesta niin hankalan, että henkilöstö ei vain riitä, Laitinen kertoi taannoin toimittajatilaisuudessa.

Yksi suurimmista syistä on Halin mielestä ollut ylisääntely, joka näkyy siinä, mitkä ammattiryhmät voidaan vanhuspalvelulain perusteella laskea hoitajamitoitukseen. Hali on halunnut lisätä hoiva-avustajien määrää hoivakodeissa.

Aluehallintovirastot ovat edellyttäneet yksityisiltä hoivakodeilta, että hoiva-avustajia on enintään yksi 10:tä tai 15:tä asiakasta kohden. Halia on kismittänyt se, että julkisella sektorilla ei ole vastaavaa edellytystä.

”Tämä on merkittävä linjaus.”

Halin huutoon on nyt vastattu. Valvontaviranomaiset linjasivat viime viikolla, että hoiva-avustajien määrää voidaan lisätä hoivakodeissa. Hoivakodin työvuorossa voi työskennellä vastedes yksi hoiva-avustaja kahta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöä kohden. Tällöin viitteellinen hoiva-avustajien enimmäismäärä on yksi hoiva-avustaja kymmentä asiakasta kohden. Tähän saakka yhtä hoiva-avustajaa vastaava asiakasmäärä on ollut viisitoista.

Hoitajamitoituksen noustessa huhtikuussa 0,7:ään hoiva-avustajien määrää on mahdollista edelleen lisätä siten, että kymmentä asiakasta kohden voi olla kaksi hoiva-avustajaa.

– Tämä on merkittävä linjaus Valviralta. Hyvä alku työvoimapulan selättämiseksi. Lisää toimia kuitenkin tarvitaan, Laitinen kommentoi muutosta MTV:llä.

Halia on harmittanut se, että jo puhe hoiva-avustajien määrän lisäämisestä – vähemmälläkin koulutuksella voi pärjätä – on käsitetty niin, että järjestö vähättelisi sairaanhoitajien ja lähihoitajien ammattitaitoa ja koulutusta.

– Asia on aivan päinvastoin. Sairaanhoitajat ja lähihoitajat olisivat varmasti tyytyväisempiä, jos he voisivat tehdä töitä, joihin ovat kouluttautuneet.

Laitinen ei myöskään ymmärrä ajatusta, että laatu kärsisi, jos hoiva-avustajia lasketaan hoitajamitoitukseen enemmän.

– Hoivakodeissa on aina tietty määrä vähintään kolme vuotta koulutusta saaneita hoitajia. Lyhyemmällä vuoden koulutuksella voidaan auttaa pesemisessä, ruokailussa, ulkoilussa, harrastetoiminnassa – normaalissa arjessa.

Valviran uusi linjaus antaa pontta Halin vaatimukselle lisätä koulutusmääriä kaikilla tasoilla. Hoiva-avustajan koulutus ei ole ammatillinen tutkinto, vaan hoiva-avustajan tehtävissä voi toimia, kun on suorittanut hyväksytysti kaksi lähihoitajan tutkinnon osaa. Hali toivoo, että koulutus pitäisi saada ammattitutkinnoksi.

– Tosiasia on, että meillä on valtava reservi työvoimaa, joka ei selviä kolmen vuoden tutkintoon johtavasta koulutuksesta, pakollisesta ruotsin kielen kokeesta ja pitkälti itsenäisesti tehtävästä kehittämistehtävästä. Mutta meillä on valtava määrä ihmisiä, jotka selviävät noin vuoden koulutuksesta ja ovat tyyppeinä vielä sopivia kulkemaan toisen ihmisen rinnalla, Laitinen huomauttaa.

”Monissa tilanteissa älyratkaisu tuo parempaa turvaa.”

Halilla on muitakin eväitä hoitajapulan hoitamiseksi. Digitalisaatio on päivän sana monella alalla, mutta Hali sai aikaan taannoin some-myrskyn ehdottamalla, että digitaaliset ratkaisut pitäisi sisällyttää ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan henkilömitoitukseen. Kommenteissa todettiin, että ”ensin opiskelijat töihin, sitten hoiva-avustajat ja vielä koneetkin ja hoitajia ei tarvita enää ollenkaan”.

Laitinen näkee asian aivan toisin.

– Haemme ratkaisuja, jotka vapauttavat hoitajia tekemään hoidollista työtä.

Markkinoilla on esimerkiksi älylattioita tai älymattoja, jotka rekisteröivät, kun asiakas lähtee sängystä, ja se hälyttää, jos ihminen ei palaa vaikkapa vartin sisällä. Hyvinvointirannekkeet mittaavat muun muassa, nukkuuko ihminen rauhallisesti vai lähteekö liikkeelle. Huoneen liiketunnistin jopa ennakoi, onko asiakas kaatumassa.

60-paikkaisessa hoivakodissa on oltava kolme yöhoitajaa. Laitisen mukaan kehittyneillä digitaalisilla ratkaisuilla kaksi riittäisi.

– Silloin päiväsaikaan saataisiin enemmän henkilöstöä, kun asiakkaat ovat hereillä. Monissa tilanteissa älyratkaisu tuo parempaa turvaa kuin se, että yöhoitaja kiertää kahden tunnin välein jokaisen asiakkaan huoneessa.

”Nyt jo joudutaan sulkemaan hoivakoteja.”

Hali pitää aivan selvänä sitä, että asiakaspaikat vähenevät, jos 0,7:n mitoitus toteutuu keväällä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n seurantatutkimuksen mukaan tällöin tarvitaan yksin vanhusten tehostettuun palveluasumiseen 4 700 uutta vakituista hoitajaa vakituiseen työsuhteeseen.

– Se ei onnistu missään nimessä, vaikka ottaisimme kaikki hoiva-avustajat mitoitukseen mukaan. Tarvitsemme myös digitaaliset ratkaisut avuksi, Laitinen painottaa.

Hän huomauttaa, että nyt jo joudutaan sulkemaan hoivakoteja, koska nykyistä mitoitustakaan ei pystytä täyttämään – ja vanhukset ovat kotona pahimmillaan heitteillä.

Laitinen laskee, että yksityisellä puolella on noin 1 200 paikkaa tyhjillään. Julkisella sektorillakin on jouduttu viime viikkoina sulkemaan hoivakotipaikkoja, viimeksi Jyväskylässä hoitajapulan takia.

– Kiristyvä mitoitus pystytään täyttämään, mutta se edellyttää hoivapaikkojen vähentämisestä. Se ei ole ikääntyvien etu, koska hoitajapula on myös kotihoidossa, hän summaa.

Halin mukaan Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT on tuonut samoja keinoja esille hoitajapulan ratkaisemiseksi. Laitinen kertoo tavanneensa paljon ministereitä sekä valvonta- ja lupaviranomaisia, jotka hänen mukaansa ymmärtävät tilanteen.

– Mutta varsinaisia toimia ei ole luvassa. Taustalla on poliittinen lupaus hoitajamitoituksesta.

Laitinen istuu sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa työryhmässä, joka linjaa sote-alan ratkaisuja.

– Samassa pöydässä ovat niin työnantajat kuin työntekijät, kun puhutaan hoiva-avustajista tai muista pätevyysasioista. Vain työryhmän yksimieliset esitykset etenevät sote-ministeriryhmään, hän huomauttaa.

Yhtenä pullonkaulana on kielitaidon näyttökoe.

Hali haluaa myös helpottaa kansainvälistä rekrytointia. Yhtenä pullonkaulana on kielitaidon näyttökoe, joita järjestetään aivan liian harvoin.

Olisiko Ukrainan pakolaisista hoitajapulan selättäjäksi? Heidän joukossaan saattaa olla sote-alan ammattilaisia, mutta Laitisen mukaan heidän palkkaamisensa kilpistyy sääntelyyn ja hitaaseen prosessiin sekä korkeaan kielitaitovaatimukseen.

– Sehän olisi valtavan hienoa saada heidät töihin, mutta vaikka he olisivat sairaanhoitajia, EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulleina heitä ei voi rinnastaa edes koulutettuihin hoiva-avustajiin vaan kouluttamattomaan henkilöstöön.

Heidät voi siis palkata, mutta heitä ei voi laskea hoitajamitoitukseen, kompastuskiveksi voi muodostua myös korkea kielivaatimus.

Halin mielestä EU- ja Eta-maiden ulkopuolella sairaanhoitajiksi kouluttautuneille pitääkin järjestää Suomessa alan näyttökoe, jonka jälkeen he voisivat toimia vähintään lähihoitajina.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE