– Siellä ne puurtavat päivästä toiseen niin kuin ennenkin, kertoo Suomen lähi- ja perushoitajaliiton Superin pääluottamusmies, SDP:n aluevaltuutettu ja lähihoitaja Katja Juopperi edustamiensa työntekijöiden jaksamisesta.

Juopperi on yksi viidestä Superin pääluottamusmiehestä Lapin hyvinvointialueella. He edustavat yhteensä noin 1 500 hoitajaa, jotka työskentelevät pääosin ikäihmisten palveluissa, avohoidossa, kotihoidossa ja hoivakodeissa.

Lapin hyvinvointialueen talouden sopeutusohjelmassa menoja on leikattava 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Se vastaa noin 10 prosenttia nykyisestä budjetista.

Ensimmäinen leikkauspäätös koski Länsi-Pohjan keskussairaalan synnytysosaston lakkauttamista. Päätös oli vaikea, eikä valtuustoryhmä löytänyt asiassa yksimielistä ratkaisua. Juopperi äänesti lakkauttamista vastaan.

Hän myöntää, että toimiminen yhtä aikaan aluevaltuutettuna ja työntekijöiden edustajana on välillä haastavaa.

– Yritän puolustaa henkilöstön etuuksia, sitä, että heillä olisi hyvä olla ja kaikki hoitajat saisivat pitää työnsä. Päättäjän rooli aluevaltuustossa on ihan erilainen. Siellä raha ratkaisee.

JUURI alkaneet yt-neuvottelut eivät Juopperin mukaan ole toistaiseksi nostaneet hoitohenkilökunnassa paniikkia, sillä Lapin hyvinvointialue kärsii työntekijäpulasta.

– Kaikkia avoimia tehtäviä on vaikea saada täytettyä. Hoitajapulan vuoksi joudutaan käyttämään myös rekrytointifirmoja, Juopperi kertoo.

On kuitenkin todennäköistä, että yt-neuvottelut tuovat muutoksia hoitajien palvelussuhteiden ehtoihin, toimenkuviin ja työolosuhteisiin. Esimerkiksi suunnitteilla olevat terveyskeskusten ja vuodeosastojen lakkautukset sekä kotisairaalatoimintaan siirtyminen voivat johtaa siihen, että nykyisen kaltainen työpaikka ja toimenkuva lakkaavat olemasta.

Orpon hallituksen kaavailemien sosiaaliturva- ja työelämäheikennysten kanssa yhtälö on hankala. Juopperin korviin on jo kantautunut tapauksia, joissa Helsingissä työskentelevät hoitajat ovat joutuneet muuttamaan muualle asumistuen leikkausten vuoksi.

Lapissa haasteena on kalliin asumisen sijaan pitkät työmatkat. Heikennykset työmatkakulujen verovähennyksiin nostavat työmatkalaisten omavastuuosuutta tuntuvasti.

Katja Juopperi on Lapin hyvinvointialueen aluevaltuutettu (sd.), Superin pääluottamusmies ja lähihoitaja.

TYÖTTÖMYYSTURVAN suojaosan ja lapsikorotusten poisto puolestaan syövät etenkin osa-aikaisen työntekijän tai keikkatyöläisen työnteon kannattavuutta.

– Keikkatöihin ei enää kannata lähteä. Silti kokoaikaista työtä ei aina ole tarjolla tai sitä ei voi esimerkiksi perhe- tai terveyssyistä ottaa vastaan, Juopperi sanoo.

Hänestä on huolestuttavaa, että vuoden määräaikainen työsopimus ei jatkossa vaadi enää perusteltua syytä.

– Se tulee varmasti vaikuttamaan siihen, ettei vakituisia hoitajia enää tule.

Sote-alaa erityisesti rankaisevina epäkohtina Juopperi pitää myös aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan lakkauttamista. Opintopolku lähihoitajasta sairaanhoitajaksi katkeaa nyt kaikilta niiltä, joilla ei ole omaa varallisuutta opintojen rahoittamiseen.

Vuorotteluvapaalla taas on ollut erityinen merkitys ikääntyvien työntekijöiden jaksamiselle.

– Meidän alallamme vuorotteluvapaa on ollut tarpeen. Eläkeikä on noussut, ja hoidettavien määrä kasvaa koko ajan. Ihmiset, jotka ovat tehneet pitkään töitä, haluavat monesti ennen eläkeikää pikkuisen hengähtää. Sieltä he ovat vuorotteluvapaan jälkeen tulleet hyvin levänneinä takaisin. Sellainen loppuu nyt kokonaan.

TYÖMARKKINAKIISTAA koskevassa julkisessa keskustelussa ensimmäisen sairaspäivän palkattomuus on saanut paljon näkyvyyttä. Hoitotyöntekijöille ongelma ei vielä hetkeen ole ajankohtainen, sillä voimassa oleva työehtosopimus turvaa sairausajan palkan vuoden 2025 loppuun asti.

– Mutta seuraavalla työmarkkinakierroksella työnantaja tuo sen heti pöytään. Meidän pitää antaa jotakin vastineeksi, jos haluamme säilyttää sen. Kyseessä on joku heikennys. Emme saa tiettyä korotusta tai jotain muuta.

Hoitajien nykyistä työehtosopimusta edelsivät poikkeuksellisen pitkät neuvottelut ja raskaat työkiistat. Juopperi arvelee, ettei tilanteen aiheuttamasta väsymyksestä ole vielä toivuttu. Nykyisen työrauhan hän pelkää kuitenkin jäävän lyhyeksi.

Superiin kuuluvista työntekijöistä Orpon hallituksen vastaisiin työnseisauksiin ovat osallistuneet vasta varhaiskasvatuksen työntekijät. On mahdollista, että lakot laajenevat.

– Uskon, että meillä, kuten muillakin liitoilla, on valmiuksia ottaa järeämpiä toimia käyttöön tarvittaessa. Ja nythän näyttää siltä, ettei Orpo ole tulossa mihinkään neuvottelupöytiin. Uskon, että lakkoja tulee, jos tilanne ei muutu.

JUOPPERIN mielestä oli alusta asti selvää, että hyvinvointialueelle siirtyminen merkitsee muutoksia palveluihin ja työtapoihin. Moniin niistä hän suhtautuu myönteisesti.

– Mummollani on etäkotihoitopalvelu. Hänellä on lääkeautomaatit ja kaikki. Olen nähnyt sen toimivuuden. Tällä tavalla voidaan säästää lähikäyntejä, ja se tuo turvaa myös omaisille. Jos vanhus ei ota lääkettä tuntiin, hoitajat soittavat, ja jos hän ei vastaa, ne menevät siellä käymään.

Juopperi epäilee kuitenkin, etteivät sote-rahoituksesta päättävät ymmärrä Suomen maantieteellisesti suurimman hyvinvointialueen erityispiirteitä. Näin siitä huolimatta, että sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) on Lapista.

Esimeriksi digipalvelujen kattavuutta rajoittaa se, että verkkoyhteyksissä on isoja katvealueita.

– Se on helppo mennä sanomaan, että enemmän digipalveluja käyttöön. Nämä asiat pitäisi kartoittaa, ennen kuin määrätään koko Suomeen digipalveluja, Juopperi huomauttaa.

On välttämätöntä myös pohtia, miten pitkät välimatkat sote-palveluihin ovat enää inhimillisiä.

– Emme voi ajatella niin, että hoitoon päästäkseen ihmisten pitää ajaa monta sataa kilometriä.

Juopperi uskoo kuitenkin, että Lappiin sopivia ratkaisuja vielä löydetään.

– Kyllä minä ajattelen positiivisesti, että jokainen, joka hyvinvointialueella vaatii hoitoa, myös pääsee hoitoon, vaikka näitä muutoksia tehdään.