Hänen mielestään maamme talouskeskustelu painottuu ylipäänsä liikaa menokuriin.

– Jos ajatellaan, että tehokkuus on sitä, että saadaan menot alas tai kuriin, niin siinä mielessä se on minusta liiallista, Holmström sanoi puheensa jälkeen medialle eduskunnassa.

Puhemies Maria Lohela oli kutsunut professori Holmströmin eduskuntaan juhlaan tämän lokakuussa saaman taloustieteen Nobel-palkinnon kunniaksi.

– Taloustieteilijä tekisi niin kuin perustulossa, että kokeillaan ja opitaan siitä kokeilusta ja sitten siirrytään laajemmalle.

Tämä on siis Holmströmin mukaan taloustietelijän lähtökohta, mutta se asettuu rinnatusten politiikan kanssa. Politiikassa taas painottuu se, että asia on ollut 10 vuotta pöydällä ja voi olla, että menee toiset kymmenen vuotta, jos asioita ei nyt toteuteta.

– Kyllä olisi nyt tärkeä saada tämä ainakin vauhtiin, Holmströn sanookin.

Hallituksen kaavailemassa sote-mallissa hoidettavan väestön määrä painaa paljon siinä, kuinka paljon sote-tuottaja saa rahaa. Holmströmin mukaan tämä luo vahvan kannustimen säästää sote-menoissa.

Toisaalta Holmström näkee myös kermankuorinnan vaaran eli että tuottaja valikoisi terveimpiä potilaita ja saa sillä tavalla voittoa.

– Tietyissä asioissa voi tulla ylihoitoa, tietyissä alihoitoa. On kaikennäköisiä ongelmia. Terveydenhuollon kannustinkysymykset ovat erinomaisen monimutkaisia kaikkialla, Holmström sanoo.

Hän uskoo, että Suomessa siirretään soteen kaavaillusta, pitkälti hoidettavien määrään perustuvasta (kapitaatio) rahoituksesta aikanaan yhä enemmän palvelun tuottajien kulupohjaiseen rahoittamiseen.

USA:n terveydenhuollossa on Holmströmin mukaan jopa katastrofaalinen tilanne. Obamacare eli presidentti Barack Obaman uudistama terveydenhuolto ei toimi, koska palveluntarjoajat ovat kaikonneet.

– Esimerkiksi Texasissa oli 4–5 sairausvakuutuksen tarjoajaa, nyt niitä on jäljellä enää yksi. Ne vetäytyvät sieltä pois, koska se on kannattamatonta.

Presidentti Donald Trumpia Holmström ei halua juuri kommentoida.

– Hän on ollut kaksi kuukautta työssä vasta. Jos muistellaan Ronald Reaganin alkua, se oli hankala. Se on ollut monella presidentillä hankalaa.

Hyvin erikoisena Holmström sanoo kuitenkin Trumpin alkukautta pitävänsä.

– Mutta saattaa olla, kun 20 vuoden kuluttua katsotaan taaksepäin, niin tämä ei näytä ollenkaan niin epänormaalilta kuin se näyttää tällä hetkellä.

Holmström pitää mahdolisena myös sitä, että Trump on jonkinnäköinen edelläkävijä aivan erilaiselle politiikalle.

– Se on yksi mahdollisuus. Tai sitten hän on todella tällainen erikoinen tapaus.

– Tietysti, kun ei ole poliittista kokemusta ja tulee yritysmaailmasta, siinä tekee paljon virhearviointeja alussa. Mutta siinä hän on oikeassa minun mielestäni, että Obamacare ei ole kestävällä pohjalla.

Britannia on tänään jättänyt Brysselissä eroilmoituksensa EU:sta. Kahden vuoden eroneuvottelut pääsevät käyntiin.

– Pitkässä juoksussa uskon siihen, että Britannia pärjää, mutta kyllä se varmaan joutuu aika suuriin haasteisiin. Myös Euroopan Unioni joutuu, Holmström sanoo.

– Viime kädessä Britannia ei halunnut hyväksyä sitä, että he antoivat niin paljon päätösoikeuksia EU:lle. Se oli niille koko ajan ongelma, koska se on kuitenkin maa, joka on elänyt hyvin paljon omien ehtojensa ja pillin mukaan.

– Ulkopuolisen silmin kun katselee Amerikasta käsin, niin tätä on ehkä ylidramatisoitu. En minä myöskään usko, että tällä on valtava merkitys välttämättä Euroopalle. Ei se hyvä asia ole sille.

Holmström pohtii myös, miten Brexit vaikuttaa Euroopan puolustukseen.

– Minä toivon, että Englanti on mukana, koska on eräänlainen tyhjiö Euroopassa puolustuksen suhteen. Tässä tilanteessa, missä me tällä hetkellä elämme, se on huolestuttava asia. Minä olen ollut huolestunut siitä itse asiassa jo kaksikymmentä vuotta, koska minun mielestä se ei ollut terveen näköistä, että Euroopassa on tyhjiö.

– Historia ei ole suotuisa sille, että on tyhjiö, jossa sinne tunkeutuu joku. Nyt se nähdään tai ainakin se on potentiaalisesti uhkana.

Jos Britannialle tulisi joitain ongelmia Naton kanssa, asiat saattaisivat mutkistua Holmströmin mielestä.

Bengt Holmströmin näkemyksiä kaivattiin mediatilaisuudessa myös kotimaan työmarkkinatilanteeseen.

– Se on lähtökohta ja se täytyy ymmärtää, että työntekijällä voi olla niin heikko asema, että hän tarvitsee yhteisöllistä tukea. Ei siitä minun mielestä voi lähteä automaattisesti liikkeelle, että se on täysin järjetön ajatus tämä ay-liike. Minun mielestä ay-liikkeellä on ollut paljon kontribuutioitakin ja se on ollut hyvin tärkeä suomalaisessa yhteiskunnassa, Holmström sanoo.

– Kun katsotaan Suomen menestystä, sehän on yksi malli- ja ihmemaita koko maapallon maiden joukossa. Siihen sopii hirveän huonosti kommentti, että on ollut täysin älytön systeemi…Se menestys, mikä meillä on ollut, osoittaa, että useimmat keskeiset palaset ovat olleet ihan ok.

Holmström katsoo kuitenkin, että nyt tilanne on globalisaation myötä muuttumassa. Hän painottaa paikallisen sopimisen merkitystä ja sanoo pitävänsä myös yleissitovuutta ”potentiaalisesti ongelmallisena”. Hän on huolestunut etenkin nuorten työttömyydestä ja koulutusmahdollisuuksista.