HS:n useista lähteistä saaman tiedon mukaan hallitusneuvottelijat ovat alustavasti pyytäneet työmarkkinajärjestöjä osallistumaan laajaan työllisyysryhmään. Ryhmän tai ryhmien tehtävä olisi etsiä keinoja, joiden voi uskottavasti olettaa lisäävän työpaikkoja.

Alustavissa puheissa työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen yhteistyönä pitäisi syntyä 30 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2023 mennessä. HS kertoo, että tiedossa ei vielä ole, millä tavalla tavoite kirjataan tehtävänantoon.

SDP, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP ovat parhaillaan viimeistelemässä mahdollisen seuraavan hallituksen hallitusohjelmaa.

Työllisyystyön ensimmäiselle vaiheelle aiotaan antaa tiukka takaraja. Helsingin Sanomat kertoo, että työn pitäisi olla valmis elokuussa ennen kuin valtion seuraavan vuoden meno- ja tuloarvio valmistuu.

Myös liittojen väliset palkkaneuvottelut alkavat varsinaisesti elokuussa. Päätöksien halutaan olevan valmiina niin, etteivät neuvottelut sotke palkkaneuvotteluja.

HS:n tietojen mukaan otettaisiin Elinkeinoelämän keskusliiton EK sekä palkansaajia edustavien SAK:n, Akavan ja STTK:n lisäksi myös Suomen Yrittäjät, joka ei ole ollut aina mukana kolmikantaisissa tai kaksikantaisissa neuvotteluissa.

Mahdollisten neuvottelujen aikana tai alussa aiotaan järjestää seminaari juhannuksen tienoilla, HS kertoo. Siellä etsittäisiin yhteistä suuntaa Suomen työllisyyspolitiikkaan.