Helsingin Sanomien mukaan Fjäderin lähdön taustalla on ”kassakaappisopimus”, jonka hän solmi syyskuussa 2020 Tekniikan akateemisten Tekin toiminnanjohtajan Jari Jokisen sekä OAJ:n silloisen puheenjohtajan Olli Luukkaisen ja silloisen Suomen Ekonomien puheenjohtajan Timo Saranpään kanssa. Kolmen liiton johtajat sopivat Fjäderin kanssa, että tämä ei istu nelivuotista kauttaan loppuun vaan pyytää eroa tehtävästään kahden vuoden jälkeen, viimeistään 15.9.2022.

Helsingin Sanomat kirjoittaa myös, että kassakaappisopimus solmittiin, koska Fjäderin nelivuotiselle kaudelle ei välttämättä olisi löytynyt riittävästi tukea jäsenliittojen keskuudessa.

Lakimiesliitto on pyytänyt Jukon toiminnanjohtajaa Maria Löfgreniä puheenjohtajaehdokkaaksi. Liiton toiminnanjohtaja Jore Tilander arvostelee Helsingin Sanomille Fjäderin ja Jokisen toimintaa. Tilander pitää kassakaappisopimusta ”törkeänä” ja uskoo, että Jokinen on tukenut Fjäderin jatkoa järjestön johdossa sillä ehdolla, että Fjäder vuorostaan valmistaa Jokisesta seuraajaansa.

Yksi sopimuksen allekirjoittajista, Timo Saranpää, vahvistaa Demokraatille, että sopimus on tehty. Hän pitää kuitenkin julkisuuteen sopimuksesta tullutta kuvaa vääränä.

– Kyllä siinä oli aidosti siitä kysymys, että siinä haettiin sujuvaa siirtymää uuden puheenjohtajan johtoon hyvällä siirtymäajalla. Siinä oli kyllä ihan vilpitön järjestön hyvä mielessä, että sitten on aikaa myös löytää riittävästi hyviä ehdokkaita.

Saranpään mukaan uusi puheenjohtaja ehtisi myös vaikuttamaan tuleviin hallitusohjelmaneuvotteluihin.

Saranpää ei myöskään allekirjoita sitä, että Jokisesta olisi oltu tekemässä Fjäderin seuraajaa.

– Enhän minä nyt kenenkään päänuppiin voi mennä, mutta en missään nimessä nähnyt mitään tällaista. Ei silloin ollut mitään puheenjohtajaehdokkaita. Ei ollut mitään puhetta siitä, ketkä sitten tulevat niitä olemaan. Tämä on kyllä tässä vääristelyä. Minun mielestäni vähän epäreilulla tavalla kaadetaan Jokisen Jarin niskaan sellainen asia, joka ei ole totta, Saranpää sanoo.

Jokisen nimi on kuitenkin paperissa?

– Sen saa näyttämään ikävämmältä kuin se on, mutta Jari oli siinä samassa ajatuksessa ja hyvässä uskossa kuin me muutkin, että rakennamme hyvää polkua tuleville puheenjohtajille. Ei todellakaan ollut Jarille pedattu.

Saranpää sanoo myös, että vaikka sopimuksen allekirjoittajia on neljä, laajempi tieto on ollut olemassa siitä, miten Sture Fjäder kaudellaan menettelee.

Ketkä muut sen ovat tienneet?

– En sellaisia lähde tässä ruotimaan, mutta jokainen joka tietää, ymmärtää sydämessään tutkistella tätä asiaa ihan oikein päin. Siinä oli ihan oikeasti vilpitön ajatus eli hakea järjestölle mahdollisimman hyvä siirtymäaika ja siirtymä tulevaisuudessa uuden puheenjohtajan alaisuuteen.

Onko tätä näytetty jollekin elimille vai yksittäisille henkilöille?

– Tuota minä en ala spekuloimaan, missä sitä on näytetty.

Kun sopimuksen teitte, oliko niin, että juuri silloin kerroitte siitä laajemmin vai vasta myöhemmin?

– Kyllä tämä oli prosessissa tiedossa.

Eli silloin, kun Fjäderiä valittiin jatkokaudelle parisen vuotta sitten?

– Kyllä. Mutta minä en lähde sitä spekuloimaan, ketkä tiesivät ja kuinka laajasti… Senkin takia tämä nimenomaan tuntuu epäreilulta hyökkäykseltä yhtä mahdollista puheenjohtajaseuraajaa vastaan, kun yhteisesti on oltu päätöksiä tekemässä muutama vuosia sitten.

Olisiko Fjäder saanut tiettyjen liittojen tai joidenkin tukea ilman sopimusta?

– Vaikea varmaksi sanoa.

Helsingin Sanomat kertoi uutisessaan myös, että Akavan puheenjohtajuutta tavoittelevat lehden tietojen mukaan ainakin Tekin Jokinen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön toiminnanjohtaja Maria Löfgren.

Löfgren on kommentoinut “kassakaappisopimusta” Demokraatille.

– Itse juristina ajattelen sopimuksen tekemisestä sillä tavoin, että en halua lähteä sellaiseen prosessiin mukaan, jossa sopimus ei kestä päivänvaloa. Olen hyvin tarkka tämän tyyppisistä asioista. Se mikä on Fjäderin ja näiden herrojen välinen sopimus, on heidän asiansa, Löfgren totesi.

Timo Saranpää näkee Helsingin Sanomien uutisen taustalla Akavan puheenjohtajapelin.

– Minun mielestäni tämä on ihan puhdasta puheenjohtajapeliä. Kun tuon jutun luin, ajattelin ensimmäiseksi niin, että jahas, nyt se aloitettiin tällä tavalla, Saranpää kritisoi.

Olisiko Jari Jokinen hyvä nimi puheenjohtajaksi?

– Nyt mennään sitten toiseen keskusteluun ja aletaan keskustella siitä, ketkä olisivat potentiaalisia Sturen seuraajia. Ja kyllä Jari on osoittanut erinomaisen hyvää johtajuutta omassa liitossaan ja myös Akavassa. Minullahan on Ekonomien puheenjohtajana kaudet täynnä. En ole enää puheenjohtaja, mutta jos olisin valitsemassa, niin ihan mahdollista, että Jari saisi ääneni. Ehdottomasti hyvä ehdokas. Senpä takia tämä harmittaakin, että nyt tässä yritetään Jarin niskaan kaataa jotakin sellaista, joka on aivan ehdottoman väärin.

Kokoomuslainen Sture Fjäder kertoi eilen Demokraatille, että eduskuntavaaliehdokkuus kiehtoo häntä.

– En sano kyllä mutta en sano myöskään ei, hän kommentoi.