Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan viestin lähettäjätieto voi olla väärennetty samaksi kuin lähettäjätieto, jota esimerkiksi Posti käyttää ilmoittaessaan asiakkaalle esimerkiksi saapuneesta paketista. Tämän vuoksi viesti saattaa matkapuhelimessa näkyä samassa viestiketjussa aiempien oikeiden viestien kanssa.

– Tämän ei kannata antaa hämätä, eikä se ole tae viestin luotettavuudesta, vaan kyse on matkapuhelinten ominaisuudesta, jossa se niputtaa samaan ketjuun viestit, jotka näyttävät tulevan samalta lähettäjältä, Kyberturvallisuuskeskus painottaa tiedotteessaan.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Postin nimissä lähetetty huijausviesti. Kuva: Kyberturvallisuuskeskus

Huijausviesteissä saatetaan esimerkiksi väittää, että kyse on lähetyksen seurantakoodista, saapuneesta läheyksestä on tullimaksuja maksamatta tai että vastaanottaja on voittanut arvonnassa tai valittu palkinnonsaajaksi. Viesteissä oleva linkki johtaa Kyberturvallisuuskeskuksen tutkimissa tapauksissa sivuille, joilla käyttäjä voi rekisteröityä tilaajaksi kuukausimaksulliseen palveluun.

– Kyseessä on tyypillisesti niin kutsuttu tilausansa, jolla tarkoitetaan sitä, että kuluttaja saadaan tilaamaan mainoksen tai viestin pohjalta jotain, mitä ei ymmärtänyt tilaavansa. Erehdyttäminen voi olla joko tahatonta tai tahallista. Olennaista kuitenkin on, että viestin tai tarjouksen vastaanottaja ei saa viestin sisällöstä todenmukaista kuvaa, ja tämä vaikuttaa hänen ostopäätökseensä.

Liikenne- ja viestintäministeröin alaisuudessa toimiva Kyberturvallisuuskeskus opastaa huijatuksi tulleita noudattamaan Kilpailu- ja kuluttajaviraston antamia ohjeita.

Sokoksen nimissä tullut viesti kertoo vastaanottajalla olleen onnea palkintoarvonnassa. Kuva: Kyberturvallisuuskeskus.