Eduskunnan käytävillä saa erilaisia arvioita siitä, tuleeko hallitusohjelma valmiiksi Antti Rinteen (sd.)  kunnianhimoisessa aikataulussa eli ensi perjantaihin mennessä.

Osa pitää tätä hyvin mahdollisena, joku toinen taasen puhuu, että viikonloppuna neuvotellaan edelleen.

Sama koskee hallitusneuvottelujen työryhmiä. Osassa on edetty hyvin ja saatu asioita valmiiksi, osa pääsee maaliin tänään, mutta saatujen tietojen mukaan voi olla, että jokin ryhmä jää vielä jonkin verran tänään vaiheeseen.

Neuvottelujen yksi haastava kokonaisuus on ilmastopolitiikka ja se, miten voidaan edetä kohti hiilineutraaliutta, joka neuvotteluissa olevilla puolueilla on yhteisenä tavoitteena.

Yle muistutti tänään uutisessaan esiin sen, että Suomi on esittänyt komissiolle, että Suomessa voisi jatkossa hakata metsää 83 miljoonaa kuutiota vuodessa ilman, että hakkuiden hiilinielua pienentävää vaikutusta huomioitaisiin ilmastovelvoitteissa.

Yle toi esiin Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikö Sampo Soimakallion laskelman, jonka mukaan metsiä pitäisi hakata 10–18 miljoonaa kuutiota vähemmän vuodessa kuin on ollut aikomus.

– Tulkintani on, että jos metsänielujen vertailutaso tehtäisiin LULUCF-asetuksen hengen mukaisesti, niin hakkuutaso olisi noin 65–73 miljoonaa kuutiota vuodessa, Soimakallio lausui Ylelle.

Jos Kemin biotuotehdas rakennettaisiin, hakkuumäärät saattaisivat jo sen tultua ampaista 83 miljoonaan kuutioon vuodessa.

LULUCF on EU-maita sitova, vaikka se ei estä EU:n jäsenmaita luomasta omaa hakkuupolitiikkaa asetuksen antamissa raameissa.

Hallitusneuvottelujen ilmastopolitiikkaan vaikeuskerrointa tuo myös Suomen Luonnonvarakeskuksen laskelmasta löytynyt hakkuumetsien alaan vaikuttava iso virhe.

Soimakallion näkemys on Ylen mukaan, että juuri tämä virhe johtaisi 10–18 miljoonan kuution yliarvioon hakkuissa.

Luonnonvarakeskus Luke on luvannut tässä kuussa tarkennetut luvut.

Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto ei kommentoinut tänään vihreiden ryhmäkokouksen jälkeen hakkuukeskustelua ja sitä miten asiaa oli tänään ryhmässä käsitelty.

– En oikeastaan nyt kommentoisi tässä vaiheessa, kun meille on annettu tällainen ohje, että ei nyt kommentoitaisi tätä hallitusneuvottelujen tilannetta, niin otetaan nyt varovasti, Haavisto sanoi Demokraatille.

Eduskuntaryhmänsä tunnelmaa Haavisto kuvasi rauhalliseksi.

Hallituksenmuodostaja Antti Rinne on tänään ottanut kantaa menolisäyksiin ja tulevaisuusinvestointeihin.

– Katsotaan. Ei ole itse asiassa vielä mistään luvuista päätetty, kaikki on vielä keskustelussa, Haavisto kommentoi.

Vihreiden kansanedustajat Satu Hassi ja Maria Ohisalo eivät halunneet kommentoida hakkuukeskustelua.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen toteaa Suomen ympäristökeskuksen nyt jälleen esiteltyjen lukujen tarkoittavan sitä, että Suomessa pitää huolehtia siitä, että hiilinielu on riittävän iso.

– Näyttää siltä, että näillä hakkuumäärillä nielun koko pienenee ja sittenhän siitä tulee ongelmia, Mikkonen kuittaa.

– Pitää tarkkailla niitä päästöjä ja nieluja kokonaisuutena ja huolehtia se, että meillä on riittävän isot nielut ja sitten tietysti päästöjä vastaavasti vähentää, hän jatkaa.

Krista Mikkosen mielestä lukuja pitää nyt tarkistaa ja ajatella uudestaan. Hän ei osaa sanoa, millaista vaikutusta tällä on hallitusneuvottelujen aikatauluihin.

Kemiin kaavaillusta uudesta sellutehtaasta Mikkonen ei halunnut puhua.

– Minun mielestäni ei kannata nyt yksittäisistä hankkeista vielä puhua. Näitähän on erilaisia useita hankkeita. Täytyy huolehtia sitten, etteivät ne vaikuta meidän kokonaisilmastovaikutuksiin.

– Nieluasia täytyy ratkaista hallitusneuvotteluissa ja se, että me olemme sillä linjalla, että me pääsemme kohti hiilineutraalisuutta.

Toimitusministeristön valtiovarainministeri, kokoomuksen eli mahdollisen oppositiopuolueen puheenjohtaja Petteri Orpo (kok.) sanoo Demokraatille, että Suomessa täytyy katsoa, mitkä ovat meidän omat hiilinielulaskelmat.

– Täytyy muodostaa se oma kanta nyt ensin ja näkemys siitä, mikä on meidän näkökulmasta Luonnonvarakeskuksen ja tutkijoiden mielestä kestävä hakkuiden määrä. Se on nyt tämän hetken meidän oman tiedon valossa yli 80 miljoonaa kuutiota vuodessa. 

– Tässä on niin suuri gäppi, että en minä tuota niele, Orpo sanoo viitaten Suomen ympäristökeskuksen laskelmaan, jonka mukaan metsiä pitäisi hakata 10–18 miljoonaa kuutiota vähemmän vuosittain.

Mitä tarkoittaa, että ette niele sitä?

– Koska meidän oma tutkittu näkemys on korkeampi. Tässä puhutaan EU:n LULUCF:n hengestä, niin ei se määrittele suoraan, mitä meidän pitää tehdä. Minun mielestäni se kestävä hakkuiden määrä on sen tiedon valossa, mikä minulla on, 83 miljoonaa. 

Kemiin kaavailtua biotuotetehdasta Orpo luonnehtii maailman moderneimmaksi kiertotalouden ja biotalouden tehtaaksi ja jo itsessään ympäristöteoksi sinänsä. 

– Meidän pitää koko ajan arvioida sitä, mikä on kestävä hakkuiden taso, tehdä sen arviointi ennen kaikkea kotimaisesti. 

– Me tarvitsemme ne talousmetsät, mutta meidän pitää kiinnittää vielä enemmän huomiota luonnon monimuotoisuuteen. Se tarkoittaa enemmän soidensuojelua, Metso-ohjelman laajentamista, vanhojen metsien suojelua ja erityistä lajistojen suojelua. Kun me käytämme enemmän, meidän täytyy myös suojella enemmän samaan aikaan, Orpo sanoo.

Orpo suhtautuu myönteisesti siihen, että valtio olisi rahoittamassa Kemiin suunnitellun tehtaan vaatimaa infraa.

– Minä olen sanonut, että yhteiskunnan tehtävä on huolehtia infrasta. Silloin, jos jossakin puu- ja tavarakuljetukset valtavasti kasvavat, silloin sitä infraa pitää tarkastella.

Hallituksenmuodostaja Antti Rinne on ottanut myönteisen kannan infran rahoittamiseen.