Neuvotteluissa työnantajaa edustavan Kaupan liiton työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala selvittää, että kyse on työehtosopimukseen (tes) tehdystä kielilisiä koskevasta muutoksesta. Kielilisä poistuu nyt tes-kirjauksista kokonaan.

Lavikkala taustoittaa, että kaupan työehtosopimuksessa on ollut kielilisämääräys 1970-luvulta lähtien. Hän arvioi, että tuolloin ja kenties vielä 1980-90-luvuillakin se on ollut suomalaisten yleisen kielitaidon huomioiden perusteltu, mutta tänä päivänä se alkaa olla ”aataminaikuinen”.

– Käytännössä kaupan myyjä on saanut kolmen prosentin kielilisän siitä, kun hän puhuu vaikka yhden kerran päivässä englantia asiakaspalvelutilanteessa, Lavikkala kertoo.

– Meidän tavoitteemme kaupan alalla on ilman muuta, että meillä on monikulttuurinen Suomi ja meillä on halu työllistää maahanmuuttajia ja vieraskielisiä. Nyt työllistäminen on helpompaa, kun ei ole tätä pykälää siellä.

TES-KIRJAUSTA lukevalle ei välttämättä aivan heti aukene, miten tämä käytännössä vie kohti ”monikulttuurisia työmarkkinoita, joissa englanti voi olla yksi kaupan työkielistä”. Miten esimerkiksi äidinkielenään suomea puhuvan myyjän kielilisän poistaminen helpottaa sellaisten ihmisten työllistämistä, jotka eivät ehkä osaa puhua sujuvaa suomea? Anna Lavikkala vääntää pyynnöstä rautalankaa.

– Kun otetaan esimerkiksi maahanmuuttaja töihin, heidän perehdyttämisensä ja heidän kanssaan työskentely edellyttää, että löytyy yhteinen kieli – ja se on usein englanti. Tässä saatetaan joutua sellaisen tilanteen eteen, että mahdollisesti koko kaupan porukalle täytyy alkaa maksaa kielilisää, jotta sen kaupan yksi yhteinen työkieli voi olla englanti, Lavikkala kuvailee.

– Siinä voi monelle kauppiaalle tulla ajatus, että en ota tänne muita kuin suomea puhuvia, eikä palvella kuin suomeksi ketään, jotta säästetään työvoimakustannuksissa. Esimerkiksi erikoiskaupoissa se kolme prosenttia jokaisen palkkaan on aika iso summa, hän jatkaa.

Lavikkala pitää selvänä, että niin sanotusti erikoisemmasta kielitaidosta kaupan alan työnantajat ovat jatkossakin valmiita maksamaan ekstraa palkan päälle, jos heidän liiketoimintansa kannalta erityinen kielitaito on tarpeellinen.

– On selvää, että erikoiskielen taitajalle todennäköisesti maksetaan lisää ilman tes-kirjaustakin. Markkinat hoitavat sen, että jos on tarve vaikka kiinan kielen taitoiselle myyjälle, niin hänelle täytyy maksaa siitä, että hänet saadaan töihin.

Lavikkala huomauttaa, että yhdessä työntekijöitä edustavan Palvelualojen ammattiliitto PAMin kanssa on myös pyritty kehittämään sitä, millä tavoin henkilökohtaiseen palkanosuuteen vaikuttaa työn vaativuus ja oma osaaminen.

– Siellä voi olla osana nimenomaan se työssä vaadittava kielitaito, Lavikkala katsoo.

KAUPAN LIITTO on työmarkkinajohtaja Anna Lavikkalan mukaan kaikkiaan hyvin tyytyväinen siihen, millaiseen ratkaisuun tes-asioissa PAMin kanssa päästiin. Palkankorotuksissa euromääräinen ratkaisu nähtiin hänen mukaansa myös työnantajapuolella tärkeänä.

– Se kohdentuu oikeudenmukaisesti nimenomaan pienipalkkaisimmille myyjille. Kaikki tajuavat, että tässä inflaatiotilanteessa, kun sähkölaskut ja ruokalaskut ovat korkeita, niin erityisesti siellä pienimmissä palkoissa se tuntuu erityisen karulta ja vaikealta, Lavikkala sanoo.

Kaupan liitto näkee nyt käydyn tes-neuvottelukierroksen myös ”tasa-arvokierroksena”, Lavikkala kertoo.

– Meille kaupan työnantajillekin oli tärkeä asia, että muokattiin perhevapaa-asioita niin, että jatkossa myös ei-synnyttävä vanhempi saa myös sen pidemmän palkallisen perhevapaan.

Neuvottelutulos on aina auttamatta kompromissi. Demokraatti kysyi eilen Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sälliseltä asioista, joihin liiton näkökulmasta tämän neuvottelukierroksen jälkeen jäi vielä parantamisen varaa. Mitä petrattavaa jäi Kaupan liiton näkökulmasta?

– Nyt pistit pahan, kun me olimme ylipäätään tyytyväisiä ratkaisuun. Mutta me varmasti jatkamme vielä paikallisen sopimisen kehittämistä ja lisäämistä yhdessä PAMin kanssa. Paikallista sopimista voi lisätä esimerkiksi työaikoihin liittyen – työvuorosuunnittelussa yrityskohtaiset erot näkyvät.

Lavikkala nostaa esiin myös en, että tes-ratkaisussa sovittiin PAMin kanssa siitä, etä myyjien palkkausta uudistetaan ja kehitetään. Hän katsoo, että se on mahdollisuus selkiyttää palkkarakennetta, joka koostuu peruspalkasta ja ”hurjasta määrästä erilaisia lisiä”.

– Palkkoja ei saa missään nimessä laskea, se on ehdoton ei, mutta saataisiinko sitä palkkarakennetta jotenkin kehitettyä – se on varmasti asia, jota mietitään, hän sanoo.