Mainittujen kolmen median galluptulokset niiden edellisiltä mittauskerroilta näkyvät viiden suurimman puolueen osalta alla:

Yle/Taloustutkimus: haastattelut tehtiin 6.–26.3.

1. SDP 20,1 %
2. Kokoomus 15,8 %
3. Perussuomalaiset 15,1 %
4. Keskusta 14,4 %
5. Vihreät 13,0 %

1. SDP 21,0 %
2. Kokoomus 18,1 %
3. Keskusta 14,3 %
4. Vihreät 14,0 %
5. Perussuomalaiset 11,1 %

Alma Media/Tietoykkönen: kysely tehtiin 18.2.–3.3.

1. SDP 21,3 %
2. Kokoomus 18,1 %
3. Keskusta 14,1 %
4. Vihreät 13,2 %
5. Perussuomalaiset 11,2 %

Tuloksista voi ottaa esiin ainakin muutaman seikan. Ensinnäkin SDP on puolueista ainoana yli 20 prosentin kaikissa kyselyissä, ja on itse asiassa ollut jo toista vuotta. Mitä tiedämme ihmisten käyttäytymisestä, SDP:n putoaminen ykköspaikalta pois viimeisen kampanjaviikon aikana alkaa käydä erittäin epätodennäköiseksi, joskin mahdollista se edelleen on. Viime eduskuntavaaleista tiedämme, että lähes puolet äänestäneistä teki puoluevalintansa jo edellisen vuoden puolella. SDP:n puheenjohtajalla Antti Rinteellä on kaikki syy olla levollinen kampanjakiireidenkin keskellä.

Toiseksi kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on lehtihaastattelussa epäillyt Ylen viimeisimmän gallupin tulosta. Taloustutkimus huomioi korjauskertoimissaan viime eduskuntavaalien ja kuntavaalien tuloksen. Orpon mukaan kokoomuksen todellinen kannatus on korkeampi kuin 15,8 prosenttia, siis ainakin lähempänä HS:n ja Alman kyselyjen tuloksia. HS huomioi korjauskertoimissaan vain kuntavaalit, mikä taas suosii kokoomusta, kuntavaalien voittajaa.

Orpon hermoilulle on syynsä: kun hän syrjäytti Alexander Stubbin kokoomuksen puheenjohtajan paikalta kesällä 2016, kokoomuksen kannatus pyöri noin 17 prosentissa. Orpoa uhkaa nolo vaalitappio, joka vain korostuu siitä, että vain vuosi sitten pidetyissä porvarillisen Suomen presidentinvaaleissa kokoomustaustainen Sauli Niinistö murskasi vastustajansa jo ensimmäisellä vaalikierroksella. Tuolloinhan Niinistölle ei kelvannut kokoomuksen ehdokkuus vaan hän meni vaaleihin valitsijayhdistyksen kautta. Nyt näyttää siltä, että Niinistön lisäksi moni muukin on hylkäämässä kokoomuksen.

Näidenkin vaalien jokerikortti on perussuomalaiset. Helsingin Sanomien ja Alman edellisissä kyselyissä Jussi Halla-ahon joukkue on sijalla viisi noin yhdentoista prosentin kannatuksella. Näistä selvästi eroten Ylen gallup nosti perussuomalaiset jo kolmanneksi 15 prosentin kannatuksella. Analyysiä tehdessä huomioitava on, että Ylen kysely on ajallisesti tuorein ja siinä on mukana myös maaliskuun loppua 26. päivään saakka. Almalta taas ei ole mukana kannatustietoa kuin maaliskuun parilta ensimmäiseltä päivältä. Hesarin mittaus tehtiin kahden edellisen välissä.

Mitä perussuomalaisten osalta voi vielä tapahtua? Vertailukohtaa on vaikea hakea yksi yhteen aiemmista vaaleista, koska sittemmin perussuomalaiset on paitsi vaihtanut puheenjohtajaa myös hajonnut nykyisiin perussuomalaisiin ja sinisiin, jonne loikkasivat muun muassa entisen perussuomalaisen puolueen kaikki ministerit.

Tiedämme, että Timo Soinin johtamina perussuomalaiset tapasivat ottaa 2–3 prosenttiyksikköä parempia vaalituloksia kuin alkuvuoden kyselyt ennakoivat. Hurjimmillaan perussuomalaiset voisi siis Halla-ahonkin kärjellä huidella 17–18 prosentin vaalituloksessa. Sillä tuloksella vaaleja ei vielä voiteta, mutta kakkossija olisi hyvinkin mahdollinen. Tänä vuonna julkaistujen alueellisten gallupien perusteella perussuomalaiset olisi saamassa pyöreästi 75–85 prosenttia edellisten eduskuntavaalien 17,7 % kannatuksesta eli karkeasti 14–15 prosenttia.

Pääministeripuolue keskustan ainoa tapa välttää murskaava vaalitappio on jonkinlainen deus ex machina. 14 prosentin lukemista mikään puolue ei nouse loppusuoralla voittokamppailuun kuin jumalallisen väliintulon avustuksella. Puolustettavana on nykynäkökulmasta mahdottomat 21 prosentin vaalitulos ja 49 kansanedustajan paikkaa. Kintereillä kärkkyy myös vihreät, joka kuuluu lähestyvien vaalien voittajiin pomminvarmasti. Vihreiden suosion voimakas painottuminen etelän suuriin yliopistokaupunkeihin toisaalta rajaa paikkamäärän kasvua, kun taas keskustan kannatuksen jakautuminen tasaisemmin koko maahan suojelee sitä vielä halvaannuttavammalta häviöltä nimenomaan paikkamäärissä.

Suurin arvoitus on se, mitä tekee se suuri joukko äänestäjistä, joka ei ole ilmaissut kantaansa missään kyselyissä. Asiantuntija-arvioiden mukaan perussuomalaisten kannatuspotentiaalia on paljon juuri tässä porukassa, mutta toisaalta sen äänestämiskynnys on korkealla. Ennakkoäänestys on alkanut kohtalaisen vilkkaana, mutta kuten vaalitutkija Sami Borg on huomauttanut, se ei välttämättä kerro äänestysprosentin nousemisesta vaan äänestämisen siirtymästä varsinaisesta vaalipäivästä ennakkoäänestykseen. Ellei kotiin aiemmin jäänyttä ja kyselyissä kantaansa kertomatonta väkeä ilmaannu joukolla vaaliuurnille, perussuomalaiset voi heittää hyvästit toiveelle vaalivoitosta.

Tällä tietoa ja tänään oma valistunut povaukseni eduskuntavaalien järjestyksestä vähän yli viikkoa ennen vaaleja on tämä:

1. SDP
2. Kokoomus
3. Perussuomalaiset
4. Keskusta
5. Vihreät

Ennustuksesta voi valittaa.