Välikysymyksessä ovat mukana SDP:n lisäksi, vihreät, vasemmistoliitto ja perussuomalaiset.

Hallitus päätti kehysriihessä, että työnantaja voisi tehdä alle 30-vuotiaan nuoren kanssa määräaikaisen työsopimuksen ilman perusteltua syytä. Tätä oppositiopuolueet eivät sulata.

Lindman totesi puheessaan, että Suomi on maa, jossa jokainen sukupolvi on halunnut antaa seuraavalle paremmat elämän edellytykset kuin itse on saanut. Nuoret ovat voineet luottaa siihen, että huomenna on paremmin.

Lindtman totesi, että monelle 1990-luvun laman aikana lapsuutensa eläneelle ja finanssikriisin aikana työelämään tulleelle nuorelle epävarmuus on äärimmäisen tuttua.

– Pätkätyöt, pätkähaaveet ja pätkäelämä ovat jo nyt monen nuoren todellisuutta. Ja juuri heille hallitus aikoo räätälöidä omat, muita heikommat työehdot.

– Perusteettomien pätkätöiden sallimista hallitus perustelee sillä, että se loisi uusia työpaikkoja.

Lindtman painotti puheessaan, että nuorten työllisyyden kehitys on ollut muita heikompaa finanssikriisin jälkeen.

– On hyvä, että hallitus on tunnistanut tämän ongelman, mutta valitettavasti lääke on väärä. Pääministeri Sipilän mukaan perusteettomien määräaikaisuuksien sallimisella ”pyritään ohjaamaan työnantajien käyttäytymistä”. Mikäli työnantajat ryhtyvät todella toimimaan Sipilän hallituksen esityksen mukaisesti, saamme lisää pätkää, mutta emme lisää työtä – vaan nykyiset vakiduunit muuttuvat yhä enemmän pätkätöiksi.

Lindman muistutti myös, että hallituksen väitteelle näiden toimien työllisyyttä lisäävästä vaikutuksesta ei myöskään löydy tutkimustietoa, päinvastoin.

Suomeen syntyy tällä hetkellä vähemmän lapsia kuin kertaakaan itsenäisyytemme aikana.

– Onkin kysyttävä, uskaltavatko nuoret nyky-Suomessa tehdä lapsia ja perustaa perhettä? Uskaltavatko nuoret uskoa turvalliseen tulevaisuuteen?

– On totta, että arvot ja mieltymykset ovat myös muuttuneet. Samalla kuitenkin lukuisissa tutkimuksissa ja kyselyissä nousee toistuvasti esiin työelämän epävarmuus keskeisenä syynä perheen perustamisen lykkäämiseen.  Tämä käy hyvin ilmi muun muassa viimeisimmästä perhebarometrista. 

– Tämä, jos mikä, on Suomen tulevaisuuden suuri haaste. Siksi nyt on tulevaisuuden turvan heikentämisen sijaan lisättävä toivoa ja luottamusta, Lindtman sanoi.

Lindtman totesi, että hallituksen päättämät työehtojen heikennykset kohdistuvat töihin ja aloille, joilla työskentelee nuoria ja naisia, ja erityisesti nuoria naisia. Nuorten työmarkkina-asema on jo nyt heikompi kuin muilla – eniten pätkätöitä tekevät nuoret naiset.

– Hallituksen ajamat työehtojen heikentämiset eivät tilannetta paranna – päinvastoin.

– Irtisanomissuojan heikentämisen ja määräaikaisten työsopimusten lisäämisen sijaan tarvitsemme todellisia uudistuksia, jotka auttavat nuoria ja nuoria lapsiperheitä.

– Perhevapaauudistus parantaisi juuri nuorten naisten työmarkkina-asemaa. Missä se viipyy arvon hallitus? Kertooko tämän uudistuksen hautaaminen jotain hallituksen arvostuksesta perheitä ja nuoria naisia kohtaan?

Lindman sanoi, että talouskehityksen ollessa heikkoa, se oli syy hallitukselle leikata satoja miljoonia nuorten koulutuksesta ja työllistämisestä.

– Kansainvälistä arvostusta niittäneet nuorisotakuu ja nuorten aikuisten osaamisohjelma ajettiin alas. Pienituloisten lomarahoja leikattiin ja työttömiä ryhdyttiin rankaisemaan. Kaikkia näitä päätöksiä hallitus perusteli sillä, että talous ei kasva riittävästi.

– Moni ehti jo toivoa, että jokohan tämän hallituksen leikkaukset on nyt nähty, kunnes täysin yllättäen hallitus kaivoin esiin tämän uusimman moukarin.

– Nyt kun talous nyt maailmantalouden siivittämänä vihdoin kasvaa, hallitus räätälöidä nuorille muita heikommat työehdot ja asetetaan heidät eriarvoiseen asemaan työmarkkinoilla.

Lindman painotti, että moni kysyy, koska on nuorten vuoro?

– Hallitus on sysäämässä yhä useamman nuoren kasvavan epävarmuuden ja pätkähaaveiden oravanpyörään. Hyvä hallitus, ei nuoruudesta ihmistä pidä rangaista.

Lindman summasi, että jälleen kerran joudutaan kysymään, onko hallitus selvittänyt päätöksiensä yhteensopivuutta perustuslain, Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten tai EU- lainsäädännön kanssa.

– Onneksi perustuslaki sentään on nuorten ystävä. Työoikeuden professori Seppo Koskinen on arvioinut, että 99,9 prosentin varmuudella hallituksen esitys irtisanomissuojan heikentämisestä ei mene läpi.

– Tämä hallitus ei jätä promillenkaan mahdollisuutta käyttämättä työehtojen heikentämiseksi, Lindman sivalsi ja vaati hallitusta perumaan nuorten työehtojen heikennyksen vedoten moniin muihin hallituksen perumiin päätöksiin.

Lindtman toi puheessaan esiin myös sosialidemokraatit esittämiä uudistuksia,  jotka lisäisivät turvaa ja luottamusta.

– Ensinnäkin me tarvitsemme vihdoin tasa-arvoa ja työllisyyttä lisäävän perhevapaauudistuksen tukemaan lapsiperheitä.

– Toiseksi me tarvitsemme laadukasta varhaiskasvatusta, joka on kaikkien lasten saatavilla. Siksi esitämme varhaiskasvatuksen ulottamista kaikille vanhempien tilanteesta riippumatta. On helpompi rakentaa ehjiä lapsia kuin korjata rikkinäisiä aikuisia

Kolmanneksi Lindman totesi, että pitäisi toteuttaa maksuton toisen asteen koulutus oppivelvollisuusikää pidentämällä.

– Neljänneksi esitämme sosiaaliturvan uudistamista yleisturva-mallin pohjalta, joka on samaan aikaan sekä kannustava, että mahdollistava ja luo lisää mahdollisuuksia ottaa työtä vastaan kaikissa tilanteissa.

– Viidenneksi esitämme tuntuvaa verovähennystä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Pienyritysten työllistämiskynnystä voidaan madaltaa ilman työehtojen heikennyksiä.

Lindman totesi, etteivät nuoret kaipaa elämänsä tielle lisää esteitä ja kuoppia, joihin tippua.

– Nuoret kaipaavat sitä, että he voivat katsoa pää pystyssä eteenpäin ja luottaa siihen, että elämä kantaa. Nuoret kaipaavat sitä, että heitä kohdellaan reilusti ja yhdenvertaisesti. Nuorten lisäksi isät, äidit ja isovanhemmat haluavat lapsilleen ja lapsenlapsilleen turvallista polkua aikuisuuteen.

– Nuorten etuoikeus – ja suoranainen velvollisuus – on unelmoida suuremmasta kuin yksikään sukupolvi aiemmin. Meidän päättäjien velvollisuus on tehdä niin rohkeita päätöksiä, että noista unelmista voi joskus tulla totta.

Puheensa päätteeksi Lindtman teki epäluottamuslause-esityksen, joka kuului seuraavasti:

”Hallitus on asettamassa alle 30-vuotiaat työntekijät perusteetta ja syrjivästi työmarkkinoilla muita huonompaan asemaan. Hallituksen suunnittelemat työehtojen heikennykset eivät vastaa tämän päivän työmarkkinoiden tarpeita, eivätkä perustuslakiimme kirjattua vaatimusta ihmisten yhdenvertaisuudesta.”