15.6.2024 08:00 ・ Päivitetty: 14.6.2024 09:44
Hyvän elämän edellytykset ovat myös Itä-Suomessa
Heräsin kesäiseen keskiviikkoaamuun, kun Ylen aamutelevisiossa toimittaja kertoi tuoreesta ”Hyvän elämän edellytykset Itä-Suomessa” tutkimuksesta, jossa 15-29-vuotiaat nuoret kertoivat huolistaan ja toiveistaan. Mielenkiinto heräsi ja piti selvittää lisää.
Kaksi kolmasosaa (67 %) Itä-Suomessa asuvista nuorista on erittäin tai melko tyytyväisiä elämäänsä ja kokee, että heidän elämällään on tarkoitus. Tästä tuloksesta olen tyytyväinen, sillä tässä ollaan perusasioiden äärellä.
On tärkeää tuntea kuuluvansa tähän yhteiskuntaan ja elämällä pitää olla tarkoitus. Näistä vastauksista ilmeni, että hyvin toimeentulevat miehet olivat tyytyväisempiä kuin esimerkiksi naiset. Meillä on vielä työsarkaa, jotta myös pienituloiset naiset kokisivat samoin.
MEIDÄN nuoristamme 68 prosenttia on kotiseuturakkaita, mutta samaan aikaan 62 prosenttia heistä pitää todennäköisenä muuttoa pois nykyiseltä kotipaikkakunnaltaan. Haastatellut nuoret kertoivat, että vaihtoehtojen vähäisyyden takia muuttaminen työn tai koulutuksen perässä tuntuu välttämättömältä, jopa pakolta.
Onneksi peräti 59 prosenttia nuorista pitää paluumuuttoa mahdollisena, kun ammatti on hankittu ja ehkä perhekin kasvamassa. Heille meidän pitää mahdollistaa kotiinpaluu mahdollisimman sujuvasti.
MUTTA ne asiat, jotka meidän nuoriamme huolettavat erityisesti, ovat oma jaksaminen ja toimeentuloon liittyvät vaikeudet. Toki samat kärkihuolet toistuvat nuorilla koko Suomessa, emme ole poikkeus, mutta onhan tämä hälyttävää, jos nuorista naisista lähes kaksi kolmesta on huolissaan jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan ja miehistä kolmannes.
Alueellinen eriarvoisuus varjostaa nuorten kokemuksia yhteiskunnan reiluudesta.
Myös toimeentuloon liittyvät vaikeudet huolestuttavat nuoria naisia (55 %) selvästi useammin kuin miehiä (34 %).
JA KUN samaan aikaan miehistä puolet on huolissaan, ettei löydä seurustelukumppania kotiseudultaan, niin huoli herää.
Naisista näin ajattelee noin kolmannes. Yksinäisyys on yksi nuorten miesten suurista huolista.
MITÄHÄN näille asioille voisi tehdä? Ainakin päättäjät ja yrittäjät voisivat huolehtia siitä, että opiskelu- ja työpaikkoja on alueella riittävästi ja tähän olivat myös nuoret ottaneet kantaa. Nuorista 81 prosenttia ajattelee, että valtion tehtävä on huolehtia Itä-Suomen elinvoimasta. Samaan aikaan iso osa nuorista ajattelee, että elinvoimasta huolehtiminen on yhtä lailla alueen ihmisten ja yritysten tehtävä. Fiksuja nuoria, vastuu on meillä kaikilla.
Hieman yli puolet (54 %) nuorista kokee, että poliitikot ovat unohtaneet Itä-Suomen jakaessaan varoja maan eri osien kehittämiseen. Haastatteluiden perusteella alueellinen eriarvoisuus varjostaa nuorten kokemuksia yhteiskunnan reiluudesta. Tähänkin nuorten mielipiteeseen on helppo yhtyä. Emme ole olleet tämän hallituksen lempilapsia.
Nuoret vastasivat kysymyksiin myös itärajan läheisyydestä ja sen sulkemisesta. Rajan läheisyys herättää pelkoa erityisesti nuorissa naisissa, mutta rajan sulkemista ei koettu ongelmana, vaikka samaan aikaan yli puolet vastaajista koki rajan sulkemisesta olleen negatiivisia vaikutuksia alueelle.
On hyvä, että nuoria kuullaan. Toivon, että me päättäjät niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin oikeasti kuulemme nuoria ja otamme huolet, pelot ja toiveet huomioon päätöksenteossa. Sillä Itä-Suomesta huolehtiminen on nuorten mielestä yhteinen tehtävä ja täällä on paljon hyvää.
Kirjoittaja on kansanedustaja ja SDP:n varapuheenjohtaja.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.