Politiikka
2.3.2023 09:42 ・ Päivitetty: 2.3.2023 09:42
“Hyvinvointi ja pahoinvointi kasvavat samanaikaisesti” – eduskunnan jättävät kansanedustajat nostavat huolestuttavan trendin keskusteluun
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta julkaisi eilen “Miten Suomi voi nyt ja tulevaisuudessa? Näkökulmia hyvin- ja pahoinvoinnin sekä kansansairauksien kehitykseen” -raportin, jossa pohditaan Suomalaisten hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin kehitystä ja tulevaisuuden kansantauteja.
Raportti sai alkunsa tulevaisuusvaliokunnan jäsenten Merja Mäkisalo-Ropposen (sd.) ja Kristiina Salosen (sd.) yhteisestä ajatuksesta, jonka he esittivät valiokunnalle. Kansanedustajat kertovat asiasta tiedotteessaan.
Mäkisalo-Ropponen ja Salonen korostavat hyvinvointitalousajattelun ja tulevaisuusviisauden tarvetta päätöksenteossa valtion tasolla ja hyvinvointialueilla.
– Raportin julkaisuajankohta on hyvä hyvinvointialueita ajatellen. Nyt hyvinvointialueilla pitäisi olla tulevaisuusviisautta, tulevaisuuden ennakointikykyä ja rohkeutta katsoa budjettivuotta ja valtuustokautta pidemmälle. Tästä raportista saa eväitä siihen pohdintaan. Valitettavasti taloudellinen niukkuus kaventaa näköaloja ja siksi on riskinä, että nyt päätöksiä tehdään liian lyhytnäköisesti, Mäkisalo-Ropponen toteaa tiedotteessa.
– Raportissa asiantuntijoiden tunnistama keskeinen huomio on uusi huolestuttava trendi, jossa hyvinvointi ja pahoinvointi kasvavat samanaikaisesti. Aiemmin hyvinvointivaltio onnistuneesti lisäsi hyvinvointia ja vähensi pahoinvointia. Hyvinvointivaltiomme ei ole enää entisensä ja vaatii yhä uudistamista. Raportissa myös todettiin, että tulevaisuuden kansantaudit määrittyvätkin pitkälti sen kautta, että tulevaisuudessa kansan enemmistö terveyspalveluissa on vanhusväestöä ja se nostaa aivan uudelle tasolle monisairauden ymmärtämisen ja geriatrisen osaamisen, Salonen sanoo.
Kansanedustajien mukaan seuraavan hallituksen tulisi ottaa hyvinvointitalous keskiöön ja lähteä kehittämään toimia, joilla terveyden ja hyvinvoinnin eriarvoistumiskehitys saadaan katkaistua yhteiskunnassa.
– Inhimillisesti, kansanterveydellisesti ja myös kansantaloudellisesti kaikkein kalleinta on jättää terveys- ja hyvinvointi-investoinnit tekemättä, Mäkisalo-Ropponen lisää.
– Tulevalla vaalikaudella tarvitaan entistä enemmän tulevaisuuden ennakointia ja tulevaisuusviisautta. On pystyttävä näkemään erilaisia mahdollisia kehityskulkuja ja tulevaisuusskenaarioita. Poliittisen päätöksenteon tehtävänä on ohjata yhteiskuntaamme kohti toivottua tulevaisuutta ja välttää mahdollisia negatiivisia kehityskulkuja. Tämän toteutumiseksi tulee panostaa tulevaisuuden ennakointiin ja päätöksentekijöiden tulevaisuuslukutaidon parantamiseen. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalla on oltava keskeinen rooli tulevaisuuden päätöksenteossa ja päättäjien tulevaisuuslukutaidon vahvistamisessa, Salonen sanoo.
Merja Mäkisalo-Ropponen ja Kristiina Salonen valittiin kansanedustajaksi vuonna 2011. Kuluneen istuntokauden molemmat ovat olleet tulevaisuusvaliokunnan jäseniä. Molemmat myös jäävät pois eduskunnasta kolmen kansanedustajakauden jälkeen tänä keväänä.
Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen. Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.