”Nyt on oikea aika lopettaa velaksi eläminen.” oli yksi Petteri Orpon johtaman kokoomuksen iskulauseista viime eduskuntavaaleissa. Velkaantuminen ei ole loppunut. Leikkauksista huolimatta valtionvelka on kasvanut.

Valtiovarainministeriön tuoreen budjettiehdotuksen mukaan alijäämää on ensi vuonna 12,2 miljardia euroa. Säästöjä haetaan leikkaamalla muun muassa Sote-järjestöiltä, kirkolta, maahanmuuttajien kotouttamisesta sekä kulttuurista.

Yt-neuvotteluja käydään parasta aikaa hyvinvointialueilla ja hiljattain myös HUS ilmoitti koko henkilöstöä koskevista yt-neuvotteluista, joilla tavoitellaan 50 miljoonan euron vuosottaisia säästöjä, tarkoittaen enintään 990 henkilötyövuoden vähennystä.

Leikkausten kohteena olevat palvelut ovat osaltaan avainasemassa mahdollistamassa ja tuottamassa hyvinvointia sekä turvaa, sitä jota hallituskin sanoo toimillaan varmistavansa tulevaisuuteen.

Esimerkiksi sote-järjestöt tekevät tärkeää työtä julkisia palveluita täydentäen, tarjoten matalan kynnyksen palveluja. Säästöjen sijaan nämä leikkaukset aiheuttavat lisää kuluja ja mikä ikävintä samalla apua ja tukea tarvitsevien ihmisten hätä ja tuska kasvaa, mikäli tarvittavia palveluja ei enää entiseen tapaan kyetä leikkausten jälkeen tarjoamaan.

EDUSKUNNAN kyselytunneilla on voinut kuulla pääministeri Orpon toteamassa perusteluna leikkauksille, että ”teemme näitä toimia, että meillä olisi jatkossakin hyvinvointia”.

Tekisi mieli kysyä pääministeriltä, että missä määrin ja kenelle tätä hyvinvointia jää näiden ”talkoiden” jälkeen jäljelle, jos pikkuhiljaa muserretaan rikki niitä asioita, jotka hyvinvointiyhteiskunnan mahdollistavat? Turvataanko hyvinvointi vain varakkaille ja parempiosaisille vai kaikille?

Ihmiset, jotka arjessaan kokevat kaikista raskaimmin nämä hallituksen leikkausten vaikutukset, eivät varmasti näe sitä samaa vahvaa ja välittävää Suomea, jota nykyhallitus on omasta mielestään luomassa. Sen sijaan tunnelma voi monessa kodissa olla hyvinkin ahdistunut ja epätoivoinen, miettiessään miten arjesta selviää.

Ihmiset tarvitsevat toivon kipinää ja näkymää valoisampaan tulevaisuuteen. Vaihtoehtoja hallituksen toimille on ja näitä niin SDP kuin muutkin oppositiopuolueet ovat esittäneet.

Jatkakaamme siis työtä määrätietoisesti oikeudenmukaisemman, tasa-arvoisemman ja paremman huomisen puolesta, sillä valoisampi tulevaisuus ja hyvinvointi kuuluvat kaikille, ei vain harvoille.

Kirjoittaja on Tehyn pääluottamusmies ja Pohjanmaan Sosialidemokraattien piirihallituksen jäsen Seinäjoelta.