Uudistuksen jalkauttaminen käytäntöön on työllistänyt hallintoja. On rakennettu koko organisaatio uusiksi, hyväksytty hallinto- ja johtosäännöt ja valittu johtavat virkamiehet sekä väliportaan esimiehet. Välittömästi on hyvinvointialueilla käynnistetty myös toiminnan ja organisaation uudistaminen. Taustalla on talouden kriisiytyminen.

Hyvinvointialueiden taloustilanne on alijäämäinen eri puolilla Suomea. Samanaikaisesti Suomen valtiontalous on ajautunut taantumaan. Hallitusneuvotteluissa hallituspuolueet sopivat, että tämän vaalikauden aikana lisätään hyvinvointialueiden rahoitusta kolmella miljardilla eurolla, joka kattaa palkankorotukset, inflaation ja tarveperustan. Rahoitus perustuu edellisen hallituksen säätämään rahoituslakiin.

On kuitenkin selvää, että rahoitus ei riitä nykyisen tapaisen palveluverkon ylläpitämiseen. Tämän vuoksi on sosiaali- ja terveysministeriö käynnistänyt selvityksen sairaalaverkon tulevaisuudesta. Pelkkä selvityksen julkistaminen aiheutti valtavan vastareaktion.

On selvää, että peruspalveluiden tuottamisessa on löydettävä uusia tapoja, nykyjärjestelmään eivät vaan rahat eivätkä asiantuntijat riitä.

Kirjoittaja on SDP:n entinen kansanedustaja ja kunnallisneuvos Seinäjoelta.