Kansanedustaja Ville Valkonen (kok.) esitti, että hyvinvointialueiden aluevaltuustot voisi lakkauttaa. Päätöksenteon hoitaisivat aluehallitukset ja johto sekä sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö.

Muutamia huomioita esityksestä:

1. Eduskunnan perustuslakivaliokunta edellytti soteuudistukselta, että hyvinvointialueen hallinnon on perustuttuva yleisiin ja yhtäläisiin vaaleihin.

3. Harva muistaa, että valtuustoja, hallituksia ja lautakuntia on purettu erittäin paljon kunnista ja sairaanhoitopiireistä uudistuksen myötä. Luottamushenkilöhallinto on vähentynyt.

MAATALOUSMINISTERI Sari Essayah (kd.) sanoi loppuviikosta, että hyvinvointialueilla on ”moraalikato”, koska rahoitus ei kannusta säästöihin.

Ihmettelen suuresti tätä, koska rahoitus pohjaa THL:n ylläpitämään väestön erilaisiin sairauksien, terveyden ja toimintakyvyn indikaattoreihin. Edellinen hallitus alensi korvauksen näiden perusteella annettavasta rahoituksesta 80 prosenttiin aiemman sadan prosentin sijasta.

Toinen kannustuselementti on lainanottovaltuus investointeihin. Valtiovarainministeriö hyväksyy hyvinvointialueen lainanoton – jos hyväksyy – mutta edellyttää uskottavaa säästöohjelmaa hyvinvointialueilta. Ne ovat hyvin tehokkaita kannustimia.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi viime keskiviikkona A-studiossa varoittaneensa edellistä hallitusta betonoimasta julkista sektoria näin vahvaan asemaan kuin nyt on. Tätäkin ihmettelen kovasti.

Hyvinvointialueiden aloittaminen on päinvastoin osoittanut kuinka laajasti kunnat ovat ulkoistaneet sosiaali- ja terveyspalvelut. Pirkanmaan hyvinvointialueen 2,7 miljardin budjetista 56 prosenttia menee ulkoisille kumppaneille tai hankinnoille. Erityisesti sosiaalipalvelut ovat suurelta osin yksityisten toimijoiden hallussa. Ja erittäin keskittyneitä isoille sotejäteille.

Mikäli erikoissairaanhoito ei olisi merkittävin osin julkisen toiminnan piirissä, prosenttiosuudet olisivat aivan erilaiset yksityisen toiminnan hyväksi.

Pääministeri unohti kokonaan, että hyvinvointialueiden menot kasvavat juuri ulkoistetuissa, yksityisissä palveluissa. Eivät alueiden omissa palveluissa, joihin pääministeri yksityisiä palveluita kaipasi kirittämään. Hyvinvointialueet ovat tähän asti säästäneet ja karsineet nimenomaan omasta toiminnasta jatkuvien YT-neuvottelujen kautta.

OLEN huolissani siitä, että ulkoistettuja palveluita tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena.

Kansainvälisten pääomasijoittajien omistamisen yhtiöiden varjossa järjestöjen omistamat yhteisöt ovat suurissa, taloudellisissa vaikeuksissa. Pienet yritykset ovat paljolti kadonneet. Ja edellä mainitut isot jätit kiertelevät ostamassa tänäkin päivänä kaikkea mikä olisi myytävissä.

Kannattaa muistaa, että nämä yhtiöt hallitsevat myös työterveyttä ja yksityistä lääkäribisnestä. Niiden kokonaisvoimaa ei saisi enää kasvattaa. Emme tunnista lainkaan näiden isojen sotejättien vaikutusta alue- ja paikallistalouteen.

Järjestötaustaisten ja jäljellä olevien pienten yritysten toiminta tulee turvata yksistään yksityisten toimijoiden monipuolisen diversiteetin kannalta. Puhumattakaan niiden asiakaslähtöisestä, laadukkaasta toiminnasta.

Pirkanmaan hyvinvointialueen osavuosikatsauksen yhteydessä arvioitiin alkukesästä, että ostopalvelut kasvavat noin 67 miljoonaa euroa tänä vuonna. Elokuun talouskatsauksessa tämän vuoden alijäämän ennustetaan olevan noin 69 miljoonaa euroa.

Hyvinvointialueen omaan toimintaan liittyneet sopeutukset ja yt-neuvottelut ovat olleet toimivia. Pysyviä kustannuksia ei ole lisätty.

KESKIVIIKON A-studiossa politiikan toimittajatkaan eivät näyttäneet osaavan soten käsitteitä.

He puhuvat alijäämästä aivan kuin se olisi sama asia kuin kustannusten nousu. Alijäämähän on alijäämää hyvinvointialueille varattuun valtion rahoitukseen nähden. Ei kustannusten hallitsematonta kasvua.

Helsingin Sanomat kertoi syksyllä 2023 laajassa jutussaan, kuinka hallitusneuvotteluissa sovittiin julkisen talouden säästöistä ja miten ne kohdistuivat hyvinvointialueisiin. Jutussa oli haastateltu 30 hallitusneuvotteluihin osallistunutta henkilöä eri puolueista. Moni hämmästeli, kuinka suurinta hallituspuoluetta kiinnosti vain hyvinvointialueiden tulevaan rahoitukseen tehtävät leikkaukset.

Lopulta sovittiin – jutun mukaan – että sotesta leikataan siten, että hyvinvointialueet saavat neljä miljardia euroa vaalikauden aikana.

Kevään 2024 kehysriihen uusia leikkauspäätöksiä valmisteli neljän, nuoren poliitikon ryhmä. He päätyivät siihen lopputulokseen, että vuoden 2024 rahoituksen alijäämä hyvinvointialueilla on tänä vuonna 900 miljoonaa euroa. Vaikka valtiovarainministeriö oli arvioinut jo aiemmin alijäämän olevan noin 1,4 miljardia euroa.

Ryhmä päätyi esittämään kokonaan erilaista leikkauslistaa soteasioihin mitä sosiaali- ja terveysministeriö oli ehdottanut.

Julkisen keskustelun olennainen asia onkin, että kriisissä on vain hyvinvointialueiden rahoitus. Ei uudistus sinänsä. On kyllä kysyttävä, mitä hallituspuolueet hakevat tällä julkisella keskustelulla.

Ihmettelen myös kuinka perässä juoksevaa median kirjoittelu sekä analysointikyky on ollut.

HYVINVOINTIALUEET perivät kustannukset sekä laajan, ulkoistetun ja isojen sotejättien käsiin keskittyneen sotejärjestelmän kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä.

Niiden yhteinen vuoden 2022 tilinpäätösten alijäämä suhteessa vuoden 2023 valtion tulo- ja menoarviossa hyvinvointialueille varattuun rahoitukseen oli noin 700 miljoonaa euroa. Sen lisäksi hoitoalan työehtosopimus vuonna 2023 kasvatti hyvinvointialueiden kustannuksia ja kasvattaa niitä edelleen vuoteen 2027 asti. Suomalaiset sanovat, että ansaitusti ja hyväksyvät ne.

Lisäksi ostopalvelujen kustannukset nousivat merkittävästi. Isot sotejätit esittivät jopa yli 30 prosentin hinnankorotuksia vuodelle 2023 asumispalveluihin. Toteutuneet jäivät alemmaksi, mutta olivat merkittäviä.

Vuokratyö kasvoi myös vahvasti ja oli kallista. Esimerkiksi Valkeakosken sairaalan yöpäivystys maksoi noin 530 000 euroa yhden lääkärityön osalta ulkoistettuna toimintana.

Jonkinlaista suhteellisuuden tajua toivoisi. Suomen historian merkittävin julkisen hallinnon uudistus ei voi tapahtua puolessatoista vuodessa. Yli 200 000 ihmisen siirtyminen oikealle paikalle, hyvään johtamiseen ja esihenkilötyön perustuvana toimintana ei tapahdu näin lyhyessä ajassa.

Tietojärjestelmät eivät tue vielä tietoon perustuvaa johtamista. Pirkanmaalla siirtyi hyvinvointialueella noin 800 erilaista ICT-ohjelmistoa. Varsinkin monia, eri palveluita käyttävien ihmisten palveluiden yhteensovittamista ja johtamista ei voi tehdä ennen kuin pystytään seuraamaan kaikkien, eri palveluiden käyttämistä. Huomattakoon, että olemme rahoittaneet sotepalveluissa isoja ICT-yhtiöitä.

En vähättele julkisen talouden ongelmia. Parin edellisen viikon mediassa käyty kauhistelu ei auta viisaan johtamisen eikä viisaiden ratkaisujen tekemistä. Hyvinvointialueiden johtajat ovatkin maanantaina 2.9. julkaisseet yhteisen tiedotteen, jossa toteavat, että kysymys on ennen kaikkea rahoituksen ongelmista. Ei siitä, että hyvinvointialueet ja niiden palvelut olisivat kriisissä.

Kirjoittaja on aluevaltuutettu (sd) Pirkanmaan hyvinvointialueella ja monipalveluvaliokunnan puheenjohtaja.