Vuoden alussa vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle.

Poikkeuksena on Helsingin kaupunki, jolla säilyy vastuu sote-palvelujen ja pelastustoimen järjestämisestä. HUS-yhtymä puolestaan vastaa erikseen säädetyistä vaativan erikoissairaanhoidon tehtävistä alueellaan.

Hyvinvointialuejohtajien puheessa korostui luottamus siihen, että niin kutsuttu turvallinen siirtymä on mahdollista toteuttaa. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että hyvinvointialueiden vastuulle siirtyvät sote- ja pelastustoimen palvelut sujuvat häiriöttömästi ja hyvinvointialueiden henkilöstö saa palkkansa ajallaan.

YHDEN tilaisuuden mielenkiintoisimmista puheenvuoroista käytti STM:n entinen kansliapäällikkö Kirsi Varhila, joka toimii nykyisin Satakunnan hyvinvointialuejohtajana.

Satakunta on niin kutsuttu sirpalemaakunta eli sotessa ei ole aiemmin ollut kuntayhtymämuotoista toimijaa. Satakunta on myös nopeimmin ikääntyvä maakunta.

– Uudistuksen tavoitteet ovat edelleen allekirjoitettavat ja erittäin hyvät, mutta kyllä me näemme tietyllä tavalla haasteita ja riskejä tavoitteisiin pääsemiseksi, Varhila myönsi.

Hyvinvointialueen käynnistymisen valmistelu jatkuu Satakunnassakin aivan kalkkiviivoille asti. Varhila kertoi, että hyvinvointialueella on valmistelijoita ja virkamiehiä vain 8 henkilötyövuotta eli resurssit ovat vähäiset.

Soten rahoituslaista on Varhilan mukaan unohtunut, että painopisteiden olisi pitänyt olla kahdessa-kolmessa ensimmäisessä vuodessa. Rahoituslain yhteydessä ei myöskään oteta riittävästi huomioon koronasta johtuvaa hoitovelkaa. Varhila sanoikin, että Satakunnassa ollaan ”pienoisessa kurimuksessa” aloitustalouden kanssa.

– Valtiovarainministeriöstä viime tipassa saatavat pohjaluvut liikkuvat koko ajan. Se on vähän kuin tikkatauluun heittäisi vain taulun suuntaan, mutta silmät kiinni, Varhila jyrähti.

Tällä hetkellä Satakunnassa ensi vuoden talousarvio on 59 miljoonaa euroa pakkasella. Muutosohjelma talouden tasapainottamiseksi on jo polkaistu käyntiin.

MONI hyvinvointialue kamppailee myös erilaisten ICT-järjestelmien yhtenäistämisen kanssa. Luvut ovat hätkähdyttäviä. Esimerkiksi Etelä-Savon vt. hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä kertoi, että alueella siirrytään seuraavan kahden vuoden aikana liki 900 tietojärjestelmästä noin 350 järjestelmään.

Etelä-Savon väestö on Suomen vanhinta, palvelutarpeen kasvu on kovaa. Alue koostuu kahdesta entisestä sairaanhoitopiiristä, mikä tuo palveluiden järjestämiseen oman lisähaasteensa.

Seppälän mukaan on fakta, että kunnilla ei olisi enää kantokyky riittänyt ja nyt oli viimeinen mahdollinen hetki soten ja pelastustoimen uudistukselle.

Kanta-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen kertoi, että hänen alueellaan on päädytty ratkaisuun,
jossa vain aivan välttämättömät asiat pyritään tekemään vuodenvaihteessa eli palkat saadaan maksuun ja asiakasmaksut liikkeelle. Kyse on siis turvallisesta siirtymästä.

Ensi vuoden talousarvio on 31 miljoonaa euroa alijäämäinen. Alueelle on rakentumassa uusi sairaala, mikä painottuu kulupuolella.

– Tämän vuoksi lainsäädännön nojalla meidän täytyy tehdä valtiovarainministeriölle oma tasapainotusohjelma toukokuun puolessavälissä. Minä olen kuitenkin hyvin luottavainen sen suhteen, että Kanta-Häme onnistuu. Meille on luotu puitteet, jolla talous saadaan kolmessa vuodessa tasapainoon, Naukkarinen totesi.

Hyvinvointialueen johdon tunnelmaa uudistuksen käynnistyessä hän kuvasi innostuneeksi.

– Tässä halutaan onnistua.

Valtiovallalta hän toivoi ennakoitavuutta, johdonmukaisuutta sekä kokonaisuuksien hahmottamista. Hänen mielestään eri ministerit hoitavat oman tonttinsa hyvin, mutta ministeriöt riitelevät keskenään.

– Tilanne on kuin eronneella avioparilla. Nyt kun hyvinvointialue, joka alkaa olla ylioppilaan ikäinen, lähtee maailmalle, edelleen toistensa metkut tuntevat ministeriöt riitelevät vähän lapsen kautta.

LAPIN hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela avasi, että Lapissa on haasteena jo lähtötietojenkin saanti talousarvion pohjaksi. Tämän viikon alussa tulivat uudet rahoituslaskelmat, jossa Lapin rahoitus on liki 11 miljoonaa euroa pienempi kuin edellisissä laskelmissa.

Turvallinen siirtymä näyttäisi olevan kuitenkin toteutumassa Lapissakin eli palvelut jatkuvat keskeytyksettä käyttäjien näkökulmasta ja henkilöstö saa palkkansa.

– Ensimmäinen palkanmaksupäivä on perjantai 13.1. Muutamia palkanmaksupäiviä on varattu tammikuun loppupuolellekin eli jos joitakin häiriöitä tulee, korjausliikkeet pystytään tekemään, Jokela selvitti.

Hän kuvaili hyvinvointialueen henkilöstön pääsevän muuttovalmiiseen taloon.

– Siellä on huoneita, joissa pystyy asumaan, mutta se ei ole mikään talopaketti, jossa kaikki olisi valmiina niin, että täysillä pääsee asumaan. Tapetteja puuttuu seinistä ja listoja lattian rajasta. Mutta muuttamaan pystyy ja viimeistelytöitä tehdään ensi vuoden puolella, Jokela päivitti.

POHJOIS-POHJANMAALLA ensimmäisen vuoden ennakoitu alijäämä on noin 56-60 miljoonaa euroa.

– Tämä kyllä todella haastaa meitä tasapainottamaan taloutta uudistuvien rakenteiden ja toimintamallien kautta, strategia- ja talousjohtaja Anu Vuorinen totesi.

Pohjois-Pohjanmaa on yksi Suomen nopeimmin ikääntyvistä hyvinvointialueista. Henkilöstön saatavuus on kriittisen tärkeää. Tietojärjestelmien yhtenäistäminen on ollut vaikeaa alueella.

Uudistus kuitenkin etenee suunnitellusti ja hallitun käynnistymisen uskotaan Pohjois-Pohjanmaallakin olevan mahdollista vuodenvaihteessa.

Viestintäpäällikkö Terho Pekkalan mukaan Kainuun hyvinvointialueella on hyvä valmius toiminnan käynnistymiseen.

Tosin Kainuussakin vuoden 2023 budjetin alijäämäarvio on noin 33 miljoonaa euroa. Tähän liittyvä arvio lisärahoitustarpeesta on jo annettu ministeriölle.

Haasteiksi Kainuussa Pekkala listaa kasvavan palvelutarpeen ja lähipalvelujen turvaamisen sekä niukan rahoituksen ja kustannuspaineet. Myös henkilöstöpula on vaikea ja siihen ei ole nähtävissä nopeita ratkaisuja.

Pohjanmaa hyvinvointialuejohtaja Marina Kinnunen kuvaa strategisen valmiuden olevan kunnossa. ICT-asioissa on vielä paljon tehtävää. Niinpä palkanmaksunkin kanssa saattaa tulla ongelmia vuoden alussa. Eilen hallinto hyväksyi 28 miljoonaa alijäämäisen budjetin.

– Myöskään kolmen vuoden näkymällä tämä ei Pohjanmaalla helpota, vaan ollaan miinus 60 miljoonassa.
Rahoitusmallissa on merkittäviä eriä, joita ei ole huomioitu. Jos uutta rahaa ei tule, edessä on sopeuttamisohjelma, joka voitaisiin hyväksyä ensi vuoden kesäkuussa.

– Kaikesta huolimatta uudistus on ehdottomasti tarpeen. Uskon, että Pohjanmaan ihmiset saavat tulevaisuudessa yhdenvertaisempia palveluita, Kinnunen kertoi.

POHJOIS-SAVON hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen painotti omassa puheenvuorossaan työkyvyn johtamisen ja työhyvinvoinnin merkitystä.

Myös kansalaisviestintä sote-muutoksesta joka savuun on noussut alueella vahvasti esiin.

Korhosen puheista syntyi kuva, ettei hyvinvointialueiden valtionohjaus toimi optimaalisesti.

– Siinä on pieni syntax error päällä. Kannattaa kiinnittää huomiota, miten aluevaltuustot pysyvät humpan juonessa kiinni, hän opasti.

Pohjois-Karjalassa palvelut ovat jo nykyisin yhdellä järjestäjällä eli kuntayhtymässä. Perusrakenteet ja toimintatavat ovat siis jo olemassa ja hioutuneet vuosia.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen muutosjohtaja Elina Felin uskookin, että hyvinvointialueella katse pystytään siirtämään entistä vahvemmin asiakkaaseen.

Suurimmat haasteet Pohjois-Karjalassa liittyvät osaavan henkilöstön saatavuuteen ja rahoituksen riittävyyteen.

– Siirtymätasauksen takia nykyinen rahoitusmalli ei huomioi täysimääräisesti väestön palvelutarvetta. Ensi vuoden rahoituspohjasta puuttuu noin 4 prosenttia. Talousarvioon meillä ollaan sisällyttämässä peräti 26 miljoonan euron talouden tavoiteohjelma.

Felin painotti, että soten henkilöstöpulaan tarvitaan kansallisen tason ratkaisuja.

KYMENLAAKSON hyvinvointialuejohtaja Harri Hagman kertoi, että hyvinvointialueen valmistelu on edennyt aikataulussa ja esimerkiksi asiakas- ja potilastietojärjestelmät on yhtenäistetty. Kymenlaaksossa uskotaankin, etteivät asukkaat ja potilaat edes arjessaan huomaa, kun hyvinvointialue aloittaa.

Talous on kuitenkin Kymenlaaksossakin tiukilla.

– Lähdemme tilanteesta, jossa talous on tällä hetkellä 10 prosenttia eli noin 77 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Säästää aiotaan hakea erityisesti ostopalveluista.

Varsinais-Suomi hyvinvontialuejohtaja Tarmo Martikainen kuvaili, miten julkisen terveydenhuollon henkilökunta on tähän asti ollut erittäin kovakuntoisia 5 000 metrin juoksijoita. Tämän vuoden alusta on opeteltu juoksemaan 3 000 metrin esteitä. Vuoden vaihteessa Varsinais-Suomen hyvinvointialueen käynnistyessä tullaan ensi kerran vesiesteelle.

Martikainen uskoo, että siitäkin mennään yli ja matka jatkuu. Uudistuksen mahdollisuudet nähdään ja innostus Varsinais-Suomessa on hänen mukaansa kovaa.

– Aikataulu on kireä erityisesti ICT-muutosten osalta, mutta mielestäni se on edelleen mahdollinen. Teemme kovasti töitä, jotta varmistamme työntekijöiden palkanmaksun vuodenvaihteen jälkeen, Itä-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Max Lönnqvist kertoi.

Itä-Uudellamaalla ennakoitu alijäämä talousarviossa on noin 22,7 miljoonaa euroa. Ensi vuonna käynnistyy tasapainottamisohjelma.

– Tunnelma on odottava mutta kaiken kaikkiaan luottavainen. Tässä tarvitaan kolmea asiaa: viestintää, viestintää ja viestintää, Lönnqvist sanoi.

LÄNSI-UUDENMAAN hyvinvointialuetta vetää hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn.

– Alueen valmistelu on ollut yksi vaikeimmista. Olemme kolmanneksi suurin hyvinvointialue Suomessa ja käytännössä uuden organisaation rakentaminen on aloitettu täysin puhtaalta pöydältä.

Svahnin mukaan tänään näyttää siltä, että alueella on riittävä kyvykkyys ottaa palvelutuotanto vastaan sen luovuttavilta organisaatioilta.

– Rahoituslain tarkoitus on ollut, että siirtyvät kustannukset katetaan. Länsi-Uudenmaan osalta näin ei ole. Tällä hetkellä olemme tekemässä yli 60 miljoonan alijäämää vuodella 2023. Tämä epäkohta tulee korjata. Muutosta on kuvattu lyövän sydämen leikkaukseksi. Yhdessä siitäkin selvitään.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö mainitsi, että hyvinvointialueen strategiaa käsitellään tänään aluevaltuustossa. Budjettiin ennakoidaan talousarviossa 56-58 miljoonan euron alijäämää. Koska kyseessä on kasvava ja vanheneva hyvinvointialue, budjetti saadaan Aronkydön mukaan taloussuunnitelmakaudella tasapainoon tarpeeseen perustuvan rahoituksen turvin.

Ongelma rahoituksessa on Aronkydön mukaan se, että se ei huomioi pääkaupunkiseudun ja metropolialueen erityispiirteenä sosiaalista huonovointisuutta.

HELSINGIN kaupunki on jatkossa ainoa kunta, joka vastaa edelleen soten ja pelastustoimen järjestämisestä. Soteen ja pelastuspalveluihin saadaan rahoitus valtiolta hyvinvointialueiden tapaan. Samalla verokuluja siirtyy Helsingiltä valtiolle muiden kuntien tavoin.

Soten toimialajohtaja Juha Jolkkonen sanoi, että pääkaupunkiseudun erityispiirteet vaikuttavat palvelujen tarpeeseen. Nykyinen hyvinvointialueiden rahoitusmalli ei huomioi riittävästi alueellisia eroja.

– Rahoitusmalli on lisäksi vielä liian keskeneräinen toimeenpantavaksi ihan sellaisenaan. Siksi muutoksen rajuutta hillitsevä siirtymätasaus on erittäin perusteltu ja onneksi hallitus juuri hiljattain linjasikin siirtymätasauksen muutoksista, jotka vielä pienentävät uudistukseen muuten mahdollisesti liittyneitä riskejä, Jolkkonen sanoi.

– Myöskään lähtötaso rahoituksen osalta ei täysin vastaa siirtyviä kustannuksia ja toisaalta tiettyjä kustannustason nousun elementtejä kuten sote-alan palkkatason nousua muuta palkkatasoa nopeammin ei ole huomioitu hyvinvointialueindeksissä. Myös lakisääteisten velvoitteiden aika nopea lisääntyminen tulee huomioitua rahoitusmallissa arviointimme mukaan vain noin puoleksi, Jolkkonen totesi.

Siirtymävaiheessa siirtymätasaus tasaa kunnilta siirtyvien kustannusten ja hyvinvointialueen laskennallisen rahoituksen välistä eroa.

HUS-kuntayhtymä on osa soten erillisratkaisua Uudellamaalla. HUSilla on vaativan erikoissairaanhoidon ja siihen vaadittavan erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu. HUS vastaa myös lasten sydänkirurgiasta, elinsiirroista ja palovammojen hoidosta valtakunnallisesti.

HUSin toimitusjohtaja, Matti Bergendahlin mukaan HUS-yhtymän perussopimuksen vaateesta talousarvio on ensi vuodeksi budjetoitu nollaan. Hoitojonojen purkuun rahoitus ei vielä ensi vuonna riitä.

Koska palvelutarve kasvaa ja myös rakennusinvestointeja tarvitaan, Bergendahlin mukaan näyttää siltä, että 2024-2026 alijäämä saattaa olla yhteensä 140 miljoonaa euroa.

HALLITUKSEN sote-ministeriryhmän ministereitä oli kuuntelemassa hyvinvointialuejohtajien terveisiä mediatilaisuudessa.

Kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) kiitti johtajia hyvästä valmiudesta ja innostuneesta tunnelmasta ja muistutti samalla, että myös lainsäädännöllisiä muutoksia tarvitaan vielä. Hän lupasi myös, että valtiovarainministeriön ja hyvinvointialueiden välistä keskustelua ja ohjausta parannetaan.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) myönsi, että sote-ministerityöryhmässä on kannettu huolta, liikkuvatko potilastiedot varmasti vuodenvaihteessa. Kiuru kuitenkin painotti, että useita ICT-järjestelmiä on jo tähän menneessä testattu.

Hänen mukaansa hyvinvointialueiden edustajien puheenvuoroissa yhdistävä tekijä oli se, miten paljon alueilla on hoitovelkaa.

– Nyt käytännössä me pyydämme, että hoidetaan kaikki sairaat – joita on paljon enemmän kuin alun perin on ajateltu – paljon pienemmällä rahoituspohjalla. Se ei valitettavasti onnistu. Tähän asiaan hallitus palaa, ja katsotaan, miten tätä kokonaisuutta pystytään viemään eteenpäin.

Hallituksen on määrä pohtia lisärahoitusta hoitojonojen purkamiseen tulevassa lisätalousarviossaan.