Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Ihalainen ja Skinnari jättivät vastalauseen hankintalakimietintöön – kantavat huolta muun muassa kuntien jäteyhtiöistä

Eduskunnan talousvaliokunta puolsi hallituksen esitystä julkisia hankintoja koskevasta hankintalaista tietyin muutoksin. Uudistus pyrkii muun muassa helpottamaan hankintamenettelyjä ja pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin.

Asiasta keskiviikkona kokoustanut valiokunta haluaa, että menettelystä voisi poiketa tietyillä toimialoilla. Valiokunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy tarvittaessa toimialakohtaisiin lainsäädäntöä täsmentäviin toimiin pitäen erityisesti silmällä jätetoimialan ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden toimintaedellytyksiä. Jäteyhtiöille esitetään mahdollisuutta 15 prosentin ulosmyyntiin vuoden 2017 loppuun asti.

Yhden mietintöön sisältyvistä vastalauseista ovat jättäneet kansanedustajat Lauri Ihalainen (sd), Hanna Sarkkinen (vas.) ja Ville Skinnari (sd.). He pitävät hallituksen esitystä uudeksi hankintalaiksi joiltain osin riittämättömänä.

Heidän mukaansa esimerkiksi muiden kuin tavarahankintojen osalta halvin hinta pitäisi asettaa kilpailutuksissa selkeästi toissijaiseksi valintaperusteeksi, niin että hankintayksiköitä ohjattaisiin lainsäädännöllä huomioimaan tarjousten muutkin tekijät. Kyse on muun muassa erilaisista laadullisista tekijöistä ja ekologisuudesta. Pelkkää hintaa voisi käyttää kilpailutuksen ainoana kriteerinä vain hankinnan luonteeseen liittyvästä perustellusta syystä.

Vastalauseessa esitetään myös laajennettavaksi velvollisuutta ottaa minimityöehtojen noudattamista koskeva ehto hankintasopimukseen koskemaan kaikkia hankintayksiköitä.

Vastalauseen mukaan sidosyksikkö eli julkinen yhtiö voisi myydä palveluitaan kilpailluilla markkinoilla summalla, joka on 20 prosenttia liikevaihdosta. Hallituksen esityksen mukaan sidosyksikkö eli julkinen yhtiö voi myydä palveluitaan kilpailluilla markkinoilla summalla, joka olisi vain viisi prosenttia liikevaihdosta tai 500 000 euroa.

– Sidosyksiköiden ulosmyynti voi olla tarkoituksenmukaista ja kuntalaisten sekä paikallisen elinkeinoelämän kannalta hyödyllistä myös kun esimerkiksi yksityisiä palveluita ei ole saatavilla järkevään hintaan kysynnän alueellisesta vähäisyydestä johtuen. Monesti ulosmyynti lisää tehokkuutta, koska se hyödyntää lakisääteisen julkisen toiminnan ja yksityisen palveluntarpeen synergioita, Ihalainen, Sarkkinen ja Skinnari perustelevat omaa kantaansa.

Lisää aiheesta

– Kunnalliset työterveysyhtiöt myyvät tarjoavat myös muita kuin suppeaan lakisääteiseen työterveydenhuoltoon kuuluvia palveluita. Jäteyhtiöt hoitavat kotitalouksien lisäksi reitillään olevien yksittäisten pienyritysten jätehuollon. Sairaanhoitopiirien laboratorioyhtiöt myyvät laboratoriopalveluita pienille paikallisille lääkäriasemille, joille ei ole kannattavaa perustaa omaa laboratoriota. Monille sidosyksiköille ulosmyynti on myös tapa tasata ylituotantoa ja välttää hävikkiä, he muun muassa sanovat.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa hallituksen esityksessä ehdotetaan kansallisen kynnysarvon nostamista 400 000 euroon, mikä tarkoittaa sen merkittävää kasvattamista nykyisestä. Kynnysarvossa on kyse yksittäisen hankinnan suurimmasta mahdollisesta ennakoidusta arvosta. EU:n hankintadirektiivi mahdollistaisi kansallisen kynnysarvon nostamisen 750 000 euroon, mitä myös vastalause esittää.

– Kaikki valiokunnissa kuullut sosiaali- ja terveysalan julkisen tai kolmannen sektorin toimijat ovat kannattaneet mahdollisimman korkeaa kynnysarvoa.

Vastalauseessa on myös lausumaehdotus, jonka mukaan eduskunta edellyttäisi hallituksen ryhtyy valmistelutyöhön edistääkseen sitä, että sosiaali- ja terveysalan erityiset henkilöpalvelut, kuten vammaisten elinikäisten palvelut, järjestettäisiin pääsääntöisesti muilla tavoilla kuin hankintalain mukaisella kilpailuttamismenettelyllä.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE