SDP:n kansanedustajan Lauri Ihalaisen mukaan selonteossa on varsin hyvä kuvaus työmarkkinoiden muutoksista ja työn tulevaisuudesta.

– Silmiinpistävää tulevaisuuteen katsovassa selonteossa on se, että työelämän tulevaisuutta ei ratkota työntekijöiden työsuhde-, sopimus- tai työehtoturvaa heikentämällä, kuten hallitus nyt yrittää ratkoessaan työelämän tulevia haasteita menneisyyden eväillä, Ihalainen summaa.

– Tulevaisuudessa, kun nuoria ikäluokkia tulee työelämään vähemmän kuin vastaavasti lähtee eläkkeelle, joutuu työelämä kilpailemaan osaavasta työvoimasta ja niiden pysymisestä yrityksissä, kilpailua käydään palkkojen ohella ennen muuta työn laadulla, turvallisuuden tunteella ja osaamista ja työhyvinvointia rakentaen, hän jatkaa.

Ihalainen toteaa, että palkkatyön, yrittäjyyden ja alustatyön vuorottelu vaatii osaamisen kehittämistä, kattavaa työttömyys-, ja sosiaaliturvaa. Näin ihmisillä on mahdollisuuksia siirtyä työntekemisen muodosta toiseen.

– On tuettava turvallista työntekijöiden ammatillista ja alueellista liikkuvuutta. Työn aika- ja paikkasidonnaisuus vähenee. Työ ja sen tekotavat muuttuvat. Työvoiman pullonkaulat ovat ensisijaisesti osaamisvajeessa, eikä suinkaan liian hyvän työsuhteen ehdoissa.

Ihalaisen mukaan työelämän jatkuvan muutoksen hallinnan keskeisin keino on elinikäisen oppimisen mahdollistaminen. SDP on laatinut jatkuvan oppimisen tiekartan, jossa ammattiliittojen aikuiskoulutuksen rakenteen ja resurssoinnin uudistaminen on keskeistä.

– Jokaisella tulee olla työelämässä oikeus työn ja koulutuksen toisiaan tukevaan vuorotteluun. Pirstoutuneessa työelämässä on rakennettava uudella tavalla työn, toimeentulon ja sosiaaliturvan yhdistelmä. Vaalien jälkeisen hallituksen tärkeimpiä työtehtäviä on tämän kokonaisuuden hahmottaminen ja ratkaisujen tekeminen.

Ihalainen huomauttaa, että ikärakenteestamme ja syntyvyydestä johtuen väestökasvumme on merkittävältä osalta maahanmuuton varassa. On tärkeätä, että jo maahan muuttaneet kiinnittyvät yhteiskuntaan koulutuksen ja työn kautta.

– Työntekemisen rakenteet muuttuvat monella tavalla. Erityisesti erilaiset alustatalouden ratkaisut tulevat kasvamaan. Nyt niitä hallitsevat globaalit ja isot toimijat. Alustatalouden ratkaisuilla on vaikutusta työntekijöiden asemaan ja verokertymiin. On aikaansaatava kansainvälisiä, EU-tasoisia ja kotimaisia pelisääntöjä alustoilla työskentelevien muun muassa oikeudelliseen asemaan, sosiaali- ja työsuhde-etuihin, työttömyysturvaan ja eläkkeisiin.

– Työllisyysasteen nostaminen vähintään 75%:iin on oikea tavoite, mutta sen toteuttaminen vaatii toimia, kuten polkuja työmarkkinoille vaikeammin työllistettäville, osatyökykyisille pääsyä työmarkkinoille, niin sanottujen piilotyöttömien työllistämisen tukemista ja maahan muuttaneiden työllisyysasteen nostamista. Aktiivisen työvoimapolitiikan ja koulutuksen rahoitusta on kasvatettava.

Ihalainen painottaa, että seuraavan hallituksen työelämän kehittämisen politiikassa on tehtävä tulevaisuuskäännös palkansaajien sopimusturvan heikentämisestä osaamiseen, työnmurroksen turvalliseen hallintaan, työhyvinvointiin ja sen arvostamiseen, että työ ja perhe-elämän yhteensovittaminen on arjessa mahdollista.

– Työelämän moni-ilmeisen murroksen hallinta ja siihen vaikuttaminen vaativat myös sitä, että seuraavassa hallitusohjelmassa on kirjauksia luottamukseen perustuvan kolmikantayhteistyön edistämiseksi.