Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan valtion omistamien yhtiöiden arvo Suomessa on Euroopan suurin suhteessa bruttokansantuotteeseen.

– Omistuksen laajentaminen on käytännössä tapahtunut pakon sanelemana ja valtion omistajuuden myynnit sekä tuotot on käytetty budjetin paikkaamiseen. Tähän tulee nyt muutos.

Valtion jo kesällä pystyyn pistämän kehitysyhtiön Vake Oy:n tehtävä on muoti-ilmausta käyttäen ”laittaa tase töihin” uuden kasvun luomiseksi.

– Minulle taseen töihin laittaminen ei ole missään vaiheessa tarkoittanut valtionyhtiöiden lihoiksi laittamista, Sipilä vakuutteli jo heti kärkeen.

Kehitysyhtiö olisi valtion budjettitalouden ulkopuolella. Sinne ensivaiheessa siirrettäväksi suunniteltavien yhdeksän yhtiön osakkeet edustavat eri toimialojen valtio-omisteisia yhtiöitä. Kokonaan tai osin siirrettävät yhtiöt ovat Altia, Arctia, Ekokem, Kemijoki, Nordic Morning, Neste, Posti Group, Raskone, ja Vapo.

Ekokemin osakkeet siirrettiin Vake Oy:hyn jo elokuun lopussa, minkä jälkeen ne myytiin Fortumille.

Pääministeri Sipilän mukaan kehitysyhtiöön sirrettäväksi suunniteltujen osakkeiden arvioitu käypä arvo on noin 2 400 miljoonaa euroa eli mistään pikkurahasta ei ole kyse.

Esitykseen sisältyy uutuutena myös eduskunnan suostumusta edellyttävä määrävähemmistöinenomistusraja 33,4 %. Sipilä uskoo, että valtio voisi tälläkin osuudella turvata asemansa ja tahtonsa kaikkiin merkittäviin osakeyhtiön päätöksiin.

Opposition puolelta kannettiin huolta, että valtio on myymässä kansallisomaisuuttaan. Historiassa on esimerkkejä valtion epäonnistuneista ja tappiollisiksi todetuista yrityskaupoista. Ne nousivatkin lähetekeskustelussa kipeinä muistoina esiin, muun muassa Kemira GrowHow’n myynti.

Sipilän vakuuttelut siitä, ettei kyseessä olisi myyntiyhtiö, saivat monet opposition kansanedustajat epäileväisiksi.

Myös lainsäädännön arviointineuvoston tiukka ja laaja kritiikkiä hallituksen suunnitelmille oli luettu huolella niin opposition mutta myös hallituksen puolella. Kansanedustaja Sirpa Paatero (sd.) muistutti, että arviointineuvosto oli puuttunut muun muassa siihen, ettei hankkeen yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia ole pohdittu. Sipilä myönsi arviointineuvoston erilaisen kritiikin oikeutuksen ja totesi, että asiaa on korjattu.

Oppositio kantoi myös huolta siitä, miten päätösvalta valtionyhtiöissä on karkaamassa yhä kaueammaksi eduskunnalta ja jopa valtioneuvostolta. Parlamentaarisella seurantaryhmällä ei ole tarpeeksi keinoja puuttua asioiden hoitoon.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman hämmästeli, miksi SDP:n vaihtoehtobudjetin ehdotus Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran omaisuudesta tulouttamisesta ei ollut aikanaan vaihtoehdobudjettikeskustelussa kelvannut hallituspuolueitten edustajille. Arvopaperiomaisuutta voitaisiin käyttää kertaluontoisiin taloutta, työllisyyttä ja kasvua tukeviin toimiin 350 miljoonaa euroa.

– Sitran tasetta ei voida katsoa, jos se on arvopaperiomaisuutta, mutta sitten meidän pitäisi erittäin strategisesta Neste Oilista (Oyj) olla valmiita ottamaan osa ja laittamaan kehitysyhtiöön, jolloin tulee aika epäselvä tilanne…Kyllä meidän mielestä Neste on strateginen yhtiö ja kyllä, jos sen omistus lasketaan alle 50 prosenttiin, niin se on merkittävä muutos nykytilaan. Vähemmistöosakas on vähemmistöosakas, Lindtman sanoi.

– Meidän näkemys on, että hallitusti kyllä valtion pitää olla aktiivinen omistaja, mutta pidetään huoli meidän strategisista intresseistä, Lindtman jatkoi.

Keskusteluun Sitrasta palattiin vielä myöhemmin. Lindtman totesi tällöin, ettei kukaan ole esittänyt Sitran tyhjentämistä.

– Jää vielä 350 miljoonaa. Sillä voi sitten yhteiskuntaan vaikuttaa ja kehitellä näitä työnäytteitä ja raha seuraa potilasta -malleja vaikka kuinka paljon.

Kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) käytti pitkän puheenvuoron, jossa hän toi laajasti esiin SDP:n elinkeinopoliittista ja valtion omistajuuteen liittyvää ajattelua. Ihalainen painotti, ettei Suomi saa ajautua tytäryhtiötaloudeksi ja pääkonttorikatoon. Valtion omistajuudella on kansallisesti suuri merkitys.

Ihalaisen mukaan omistajapolitiikalla voidaan tukea elinkeinopolitiikan uudistumista ja vientiä.

– SDP ei ole vastustanut omaisuuden hallittua myyntiä, jos se on oikea-aikaista ja tuotot suuntautuvat tulevaisuusinvestointeihin sekä pidemmän ajan kasvun tukemiseen.

– Valtion omistajuutta voidaan käyttää ketterästi, strategisesti ja elinkeinopoliittisesti tärkeiden hankkeiden käynnistämisessä sekä yksityisen pääoman houkuttelemiseksi hankkeisiin. On hyviä esimerkkejä, että valtion aktiivisuudella voi olla merkittävää vipuvaikutusta myös yksityisen sektorin investointipanostuksille, Ihalainen lausui.

Lindtmanin tavoin myös hän puuttui Neste Oyj:n asemaan. Hänen mukaansa ei ole järkevää ja turvallista omistajapolitiikkaa, jos Nesteen omistusraja laskettaisiin 33, 4 %:iin. Fortumin ja Finnairin tavoin omistus pitäisi säilyttää 50,1 %:ssa.

Ihalainen nimesi SDP:n huoleksi sen, että uusi yhtiö perustetaan sinne siirrettävien yhtiöiden tai niiden osien laittamiseksi myyntikuntoon.

– Kehitysyhtiön tulisikin aidosti tuottaa uutta arvoa, olla omistajuutta luova ja olla pääomarakennetta vahvistava yhtiö.